Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta. Kaukolainaksi tilataan kirjoja, levyjä, nuotteja, elokuvia ja mikrofilmejä. DVD:n tilaaminen on siis mahdollista, jos kyseistä teosta ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei,
Näin vähillä tiedoilla asiasta voidaan esittää vain arvailuja.
Souvi tarkoittaa raskasta työtä tai työurakkaa, jota tilapäiset kausityöntekijät tekivät metsissä ja satamissa. Sanaa ”souvarit” alettiin käyttää 1800-luvun lopulla ja usein sillä viitattiin ”jätkiin.”
Laulamista tietojeni mukaan Suomessa ei ole lainsäädännöllä koskaan rajoitettu. Yksi poikkeus tästä säännöstä on kuitenkin olemassa.
Viime sotien aikana Suomessa oli tanssikielto vuosina 1939-1948. Kielto koski nimenomaan tanssia, mutta vanhojen sanomalehtiartikkelien perusteella käy ilmi, että kieltoa valvovat nimismiehet kielsivät tällä perusteella usein myös yhteislaulun.
Myöhemmin Korona-aikana kiellettiin myös yhteislaulaminen.
Arvelen siis, että tässä...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista peliä, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja pelistä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee räsymaton "substantiivi vars. vanhoista suikaleiksi leikatuista vaatteista kangaspuissa kudottu matto, riepumatto." Linkki sanakirjaan
Perinteisesti räsymattoon on luonnonmateriaaleja, mutta nykyään mattoihin varmaan mahtuvat myös tekokuitumateriaalit. Muistelen, että täysin muovistakin parvekemattoa on myyty räsymaton nimellä.
Kati Jauhiaisen opinnäyte 2023:"Räsymatto on kangaspuissa kudottu räsy- eli riepukudonnainen, jonka kuteena on perinteisesti käytetty leikattua tai revittyä kangaskaitaletta. Entisajan riepumatoissa loimena oli kerrattu kotikehrätty pellavainen rohdinlanka. Sen korvasi myöhemmin pellavainen purjeompelulanka ja lopulta puuvillainen kalalanka. (Kaukonen 1998, 19–56.)...
Esimerkiksi nämä teokset saattaisivat olla juuri etsimäsi kaltaisia: Edouard Louis: Ei enää Eddy (Tammi, 2019, suomentanut Lotta Toivanen), 184 sEi enää Eddy on järkyttävä työläisromaani – ja järkyttävän hieno - Suomenkuvalehti.fiAki Ollikainen: Nälkävuosi (Siltala, 2012), 139 sNälkävuosi syöpyy mieleen kuin mustavalkoinen valokuva | YleAntti Rönkä: Jalat ilmassa (Gummerus, 2019), 224 sAntti Röngän uljas esikoisromaani saa näkemään maailman toisen ihmisen silmin ja jokaisen koulun kanssa tekemisissä olevan tulisi lukea se | HS.fiJokainen näistä teoksista on keskenään erilainen, mutta jokaisessa on pituuttaan painavampaa sanomaa. Nämä teokset herättävät varmasti ajatuksia ja keskustelua. Ohuita klassikoitakin olisi löytynyt, mutta...
Kyseessä on Kantelettaren runo Lintuin keräjät. Painetun teoksen lisäksi se on julkaistu myös Internetissä Runosto-sivustolla: https://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/lintuin-kerajat/
Tätä sitaattia tällaisenaan en löytänyt hakemalla enkä selaamalla Platonin Euthyfron-dialogista, The Internet Classics Archive | Euthyphro by Plato. Dialogi löytyy myös suomennettuna Platon Teokset. Ensimmäinen osa : Apologia ; Kriton ; Lakhes ; Hippias (lyhyempi dialogi) ; Ion ; Euthyfron ; Kharmides ; Lysis ; Protagoras.Tämä on ilmeisesti loppupäätelmä Euthyfronin dilemmassa. Dilemman kysymys on: Päättävätkö jumalat, mikä on hyvää, koska se on hyvää, vai onko se hyvää siksi että jumalat päättävät niin? Teksti on Platonin kirjoittamaa ja siinä keskustelevat Sokrates ja Euthyfron.LähteetVaasan yliopisto: Euthyfronin dilemma https://blogs.uwasa.fi/ajatusyhteys/2023/12/13/euthyfronin-dilemma/Wikipedia: Euthyphro dilemma https://en.wikipedia....
Hei,Kyseessä on varmaan Bengt Ahlforsin ja Johan Bargumin näytelmä "Onko Kongossa tiikereitä?"Näytelmä kirjoitettu 1986, kaksi miesroolia ja teemana AIDS, joten hyvin täsmää.
Maunu Harmon teoksen Vihreä idylli : Oulunkylä - Åggelby (Oulunkylä-seura, 1987, s. 24) mukaan Oulunkylän kartano eli Mickelsin tila sijaitsi Mikkolantien varrella vastapäätä Kantakyläntietä. Nykyään paikalla sijaitsee Oulunkylän kuntoutuskeskus. Kartanon paikka näkyy Kantakylän kotikaupunkipolkukartalla https://kaupunginosat.fi/oulunkyla/kantakylan-kotikaupunkipolku/
Valitettavasti en onnistunut selvittämään, mistä kirjasta voisi olla kyse. Laitoin kyselyn myös valtakunnalliselle tietopalvelulistalle, mutta sieltäkään ei kukaan tunnistanut teosta.
Ehkäpä joku palstan lukijoista tunnistaa kirjan?
Syynä on ainakin puilla valaistuksen muutos. Kun yöt pitenevät, alkaa talveen valmistautuminen. "
Kurt Fagerstedtin mukaan puut pystyvät seuraamaan aikaa. Ne huomaavat päivien lyhenevän, tai oikeastaan öiden pitenevän, ja tietävät siitä, että ollaan siirtymässä syksyä kohti. Siitä alkaa talveen valmistautuminen. Puu lopettaa kasvunsa, kerää arvokkaita ravinteita talteen, valmistaa talvehtimissilmuja, väkevöittää solunesteitä.
Prosessi on pitkä, koivu esimerkiksi alkaa valmistautua talveen jo heinäkuun lopulla! Ja hyvin valmistauduttuaan koivu selviytyykin melkein minkälaisesta talvesta tahansa. Koetilanteissa on todettu, että esimerkiksi koivun oksa on selviytynyt hengissä nestemäiseen typpeen (-196 C asteeseen) upottamisesta." YLE.fi/...
Tässä joitakin vinkkejä. Kaikki kirjat ovat kohtuullisen uusia ja niiden pitäisi olla saatavilla kirjakauppojen kautta.
Luontoa ja ilmastonmuutosta käsitteleviä romaaneja:
Anni Kytömäki: Margarita (Gummerus, 2020)
Finlandia-palkittu romaani sijoittuu Suomen lähihistoriaan, mutta käsittelee ajankohtaisia teemoja ihmisen luontoyhteydestä aina naisten keholliseen itsemääräämisoikeuteen asti.
Piia Heikkinen: Ekotrippi (Basam Books, 2021)
Perheestään esimerkillistä ekopesuetta leipovasta naisesta kertova romaani tarjoaa huumorin kautta huojennusta ympäristöahdistukseen.
Richard Powers: Ikipuut (Gummerus, 2021)
Romaani koostuu yhdeksästä toisiinsa nivoutuvasta tarinasta, jotka käsittelevät niin puiden kuin ihmistenkin elämää....
Tampereen kirjastot palvelivat asiakkaitaan normaalisti sota-aikana – myös talvisodan kuukausina, joina kaupunkia pommitettiin kaikkiaan yhdeksään otteeseen (21.12., 25.12., 27.12., 31.12., 13.1., 15.1., 20.1., 17.2. ja 2.3.). Jatkosodan aikana Tamperetta ei pommitettu.
Kirjaston toimintakertomus vuodelta 1940 kuittaa talvisodan vaikutukset lakonisella huomautuksella: "Kirjaston vuositilastoja tarkastellessa käy ilmi, että sota vähensi talvikuukausien aikana huomattavasti kirjaston käyttöä." Vastaavanlainen vaikutus oli myös jatkosodan alkamisella, vaikka kaupunkiin ei tällä kerralla ilmapommituksia kohdistettukaan: "Sodan puhjettua [vuoden alkupuoliskon erikoisen vilkas lainausliike] huomattavasti hiljeni, kuten oli havaittavissa...
Kysyin tätä julkisen sanan neuvostolta.
He vastasivat:"Journalistin ohjeessa 7 todetaan ”Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja”.
Ohjetta on täsmennetty periaatelausumassa lainaamisesta:https://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen-2010/
Neuvosto on tulkinnut näitä ohjeita päätöksissä, joita voit hakea nettisivuiltamme esimerkiksi haulla JO 7 tai hakusanalla lainaaminen."
Linkin periaatelausumana:" Neuvoston kanta: Julkisen sanan neuvosto korostaa, että lähteiden käyttöön on kiinnitettävä toimituksissa erityistä huomiota riippumatta siitä, mistä välineestä ja mihin välineeseen toisen juttua lainataan.
Kun verkossa julkaistaan toisen työtä...
Japanin varhaishistoria on paljolti hämärän peitossa, mikä selittyy saarten eristyneisyydellä. Japanilaisten alkuperästäkään ei ole tarkkaa tietoa, vaikka saarten varhaisin asutus onkin hyvin vanhaa: arkeologisten löytöjen perusteella pidetään mahdollisena, että alue on ollut asuttu ainakin 30 000 vuoden ajan, mahdollisesti jopa 50 000 vuotta. Sen ensimmäiset asukkaat olivat todennäköisesti metsästäjä- ja keräilijäkansaa, joka saapui nykyiset Japanin saaret vielä 20 000 vuotta sitten Aasian mantereeseen yhdistäneitä kannaksia pitkin; Hokkaidō oli yhteydessä Siperiaan, Honshū Koreaan, ja nykyinen Japaninmeri Japanin ja Korean välillä oli suuri sisäjärvi.
Varhaisimmat Japania käsittelevät kirjalliset dokumentit ovat ensimmäiseltä...
Singer-ompelukoneiden iän voi tarkistaa sarjanumeroluettelosta. A-alkuisia sarjanumeroita ei kuitenkaan luettelossa ole, joten kannattaa tarkistaa vielä numero uudelleen, olisiko siinä jokin toinen kirjain A:n kanssa.
Lähteet ja lisätietoa:
Comprehensive Singer Serial Number Database (ismacs.net)
How old is your Singer Sewing Machine? - Singer Outlet
Kysymyksestä ei selvinnyt, kuinka yleinen virhe on. Kuvattu virhe ruututekstityksessä voi syntyä monella tapaa riippuen katsotusta kanavasta, palveluntarjoajasta ja katseluun käytetystä laitteesta tai sovelluksesta.
Vain osa televisiokanavista käyttää enää kuvaan kiinteästi poltettuja tekstejä. Useimmilla teksti tulee kuvaan mukaan koodattuna erillisenä singaalivirtana. Teksti muodostuu siis kuvaan vasta vastaanottajan televisiovastaanottimessa, digiboksissa tai katselusovelluksessa, joka tulkitsee koodatun tekstin. Teksti voi olla kuvamuodossa, kuten esimerkiksi valtaosassa Yleisradion ohjelmista, jolloin sen pitäisi näkyä aina lähettäjän haluamassa muodossa ja kirjaintyypillä. Tämä ei kuitenkaan toimi aina esimerkiksi joissain...
Kangasalan kaupungin sivuilta löytyy tietoa muinaisesta Sarsasta: https://www.kangasala.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/tietoa-kangasalasta/….
Verkosta löytyy myös Muinaisen Sarsan salaisuudet -kokonaisuus, jonka sivuilta löytyy havainne- ja vertailukartta Sarsan alueesta ennen ja jälkeen vuoden 1604 luonnonmullistuksen: https://storymaps.arcgis.com/stories/768b395141284568bd53f3f261989422?f….
Utrion kaksi Sunneva-romaania yksiin kansiin kokoavan Sunnevan (Tammi, 2012) jälkisanoissa kirjailija osoittaa rouvasporno-nimityksestä syyttävällä sormella Sunneva Jaarlintyttären aikanaan Suomen sosialidemokraattiin arvostellutta Heikki Peltosta: "Historioitsijana olen kerännyt kattavan arkiston teosteni vastaanotosta. Siinä riittää arvioita Eila Pennasen kiitoksista Heikki Peltosen sivallukseen rouvaspornosta." Verkkosivuillaan (kaariutrio.fi) Utrio niin ikään nimeää Peltosen nimityksen alullepanijaksi: "Muistaakseni vuonna 1973 Heikki Peltonen Demarissa keksi ilmaisun 'rouvasporno'."
Demarin Utrio-arvosteluissa "rouvasporno" mainitaan ainakin vuonna 1973 ilmestyneen Viipurin kaunotar -kirjan yhteydessä (Suomen sosialidemokraatti...
