Eino Leinon runoa Marjatan laulu ('keinutan kehtoa, laulatan lasta…') ei löydy Leinon englanniksi käännetyistä runoteoksista. Toivo Kuulan kyseiseen runoon säveltämä yksinlaulu (op.8 nro 2) on kuitenkin sanoitettu englanniksi (Cradle Song, alkusanat 'Baby is now in his cradle reclining', käänt. Alex Bryan). Laulu löytyy muun muassa Karita Mattilan levyltä From the Heart of Finland : Favourite Finnish Songs Sung by Karita Mattila. Laulujen sanat on painettu levyn kansilipukkeeseen. Levy on myös Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta tällä hetkellä lainassa. Voitte halutessanne tehdä siitä varauksen netissä (kirjasto.kuopio.fi) tai ottaa yhteyttä musiikkiosastolle (182325).
Tässä on joitakin esimerkkejä kirjoista, joista löytyy perinteisten joululaulujen nuotteja:
Joulun toivelaulut (F-Musiikki, 2007)
Joulun toivelaulukirja (F-Kustannus, 2003)
Suuri toivelaulukirja : Joululauluja ( Warner/Chappell Music Finland, 1998)
Koska meillä on joulu : Kauneimmat joululaulut (Fazer, 1980)
Oi jouluyö = O helga natt : Kauneimmat joululaulut = De vackraste julsångerna (Einari Marvia ja WSOY, 1996)
Perukirjan ja perunkirjoituksen "peru" tarkoittaa perintöä, jäämistöä. Peru pohjautuu perä-sanaan, mikä tulee hyvin esille sanonnassa "olla jotakin perua", olla jotakin alkuperää. Peru on siis jotakin, joka on "peräisin" - perukirjan ja perunkirjoituksen tapauksessa vainajalta.
Perunkirjoituksella tarkoitetaan perukirjan laatimista. Perukirja on kuolleen henkilön jäämistöstä laadittu luettelo. Perunkirjoituksen tarkoituksena on selvittää kuolinpesän osakkaat sekä antaa kuva pesän varoista ja veloista vainajan kuolinhetkellä.
Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 lain ensimmäisen suomennoksen (1759) perintökaari ei vielä tunne sanaa "perunkirjoitus". Sen sijaan käännöksestä vastannut Eerik Johan Paleen puhuu "omaisuuden ylöskirjoituksesta"....
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa viitataan Vilhard-nimen kohdalla nimiin Villehad, Villehard ja Villehart. Suomen almanakassa nimi on ollut aiemmin 8.11. eri kirjoitusasuissa. (Ks. esim. almanakka-arkistosta vuoden 1907 almanakan marraskuun 8. päivä osoitteesta http://almanakka.helsinki.fi .) Kirjoittajan mukaan päivä viittaa englantilaiseen Willehad-nimiseen benediktiinimunkkiin (k. noin 790). Lempiäisen mukaan muinaissaksan willio into, halu + hadu, taistelu muodostavat merkityksen innokas taistelija. Joidenkin muiden etunimikirjojen mukaan nimen pohjana on innokasta taistelijaa tai riitelijää merkitsevä sana.
Maria Charlotta Lönnqvist (s. 4.2.1815) oli Aleksis Kiven hyväntekijä, joka antoi kirjailijalle merkittävää taloudellista tukea. Lönnqvist asui isältään Jonas Lönnqvistiltä perimässään torpassa, joka sijaitsi Adlercreutzien omistaman Sjundbyn kartanon mailla Siuntiossa, ja hänet tunnettiin taitavana pitokokkina ja ompelijana. Hän majoitti asuinpaikka vailla olleen Kiven luokseen vuonna 1864 ja kustansi tälle täysihoidon. Kirjailijaa tukiessaan Lönnqvist joutui kuitenkin itse taloudelliseen ahdinkoon. Hän hoiti Kiveä tämän sairastellessa ja kävi tapaamassa tätä vielä kesällä 1872 Kiven Albert-veljen luona. Huhuttiin myös, että Lönnqvistillä ja Kivellä olisi ollut intiimi suhde ja että he olisivat olleet aikeissa avioitua, mutta tästä ei ole...
Alunperin kokoelmassa För trädets skull (1935) ilmestynyt Ja visst gör det ont löytyy Viljo Kajavan suomennoksena kokoelmasta Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta (WSOY, 1946) nimellä Se on totta: kivulla puhkeevat nuput -.
Syöpätautien hoitomenetelmistä ja hoitojen hinnoista saat parhaiten
tietoa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Syöpätautien klinikalta http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,969
Syöpäjärjestöt tarjoavat neuvontaa ja tietoa syövästä ja sen eri hoito-muodoista http://www.cancer.fi/
Iivo on lyhennys nimestä Iivari.Virossa Ivo / Iivo kuului 1960-luvun alussa suosituimpiin nimiin. Karjalaiset Iivot juontavat nimensä venäjän Ivanista (ja ovat näin ollen Länsi-Suomessa yleisten Jussien kaimoja; Ivan on nimittäin venäläinen muoto Johannes-nimestä). Iivo on tullut muotiin uudelleen 2000-luvun vaihteen tienoilla muiden vanhojen nimien myötä.
Lisää nimitietoja saat mm. seuraavista kirjoista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (4. uud. p. 2005)
Uusi suomalainen nimikirja (1988)
Useissa niin koti- kuin ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu selvä yhteys veren korkean kolesterolimäärän ja sydänsairauksien, erityisesti sepelvaltimotaudin kanssa. Kananmuna sisältää kolesterolia 385 mg 100 g:aa kohti. Puhumattakaan munankeltuaisesta, jonka kolesteroliarvo on aivan absoluuttista huippuluokkaa 1120 mg/100 g. Toisin sanoen, vaikka en ravintoekspertti olekaan, sanoisin, että tiu eguja on liikaa, jos ei halua altistaa itseään sydänsairauksille. Lisää tietoa saat esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Suomalaiset ravitsemussuositukset. Edita, 1998.
Ruoka-aineiden ravintoainesisältö. Kansaneläkelaitos, 1993.
Toivonen, Terho: Suomalaisen sydänkirja. Kirjayhtymä, 1992.
Kirjojen saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saat...
Nuotteja suomalaisten säveltäjien huiluteoksista löytyy esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. On sävellyksiä sekä soolohuilulle (ilman säestystä) että huilulle pianon tai muun säestyssoittimen kanssa. On sekä helpohkoja että soittoteknisesti vaativampia yksittäisnuotteja tai kokoelmia. Ohessa muutama esimerkki:
Hilpeä huilu : suomalaisia sävellyksiä huilulle ja pianolle [osat 1 ja 2] (sis mm. Melartinin ja Hannikaisen kappaleita ja sovituksia suomalaisista kansanlauluista. Sibelius, Jean: Nocturne (sovitus huilulle ja pianolle Belsazarin pidot -teoksen Nocturne nimisestä osasta.) Melartin: Sonata : for flute and guitar. Saariaho, Kaija: Laconisme de l'aile (soolohuilulle, sävelletty 1982).
Jyväskylän...
1 markan kohdalla numerot 114.1. ja 114.2 näyttävät olevan julkaisun
"Suomen rahat arviohintoineen : Keräilijän opas" juokseva numerointi. Rahaliike Holmaston julkaisussa (Suomi 1996 : rahat ja setelit 1811-1996 arviohintoineen) on taasen oma numerointinsa.
Suomen rahat arviohintoineen 2008 : Keräilijän opas, (painos 10. p.
julk. Suomen numismaattinen yhdistys, 2008) antaa 1 markalle (1963) seuraavat arvot: 1 € ja harvinaisemmalle (1963 Tähti*) 20 €, tämä parhaalla kuntoluokituksella eli seteli on virheetön, siinä ei ole pienintäkään taitosta. Tämä arvo tippuu 10 €, jos seteli on kerran taitettu, ja sen paperi on puhdas. Kunnolla on siis suuri merkitys rahan keräilyhintaan.
Kirjan edellisessä painoksessa Suomen rahat arviohintoineen. 2005...
Pieksämäen nimeen ei sisälly imperatiivia, sillä alkujaan vuonna 1575 perustetun kirkkopitäjän nimi oli Pieksämä. Se sai nimensä Pieksänjärvestä, jonka alkuperäinen nimi on ilmeisesti ollut Pieksemäjärvi tai Pieksämäjärvi. Järvi on iso ja harvinaisen saareton, joten nimen on oletettu kuvaavan sitä, miten aallot pieksevät sen rantoja. Pieksämän kirkko rakennettiin Pieksänharjulle, ja ilmeisesti sen sijainnin perusteella pitäjän nimi alkoi 1600-luvulla vakiintua Pieksämäeksi. Kansa käytti vielä 1800-luvun lopulla nimityksiä Pieksäme, Pieksämellä, Pieksämällä ja Pieksämmäällä.
Piestä-verbin imperatiivi on piekse, pieksää-verbin puolestaan pieksä.
Lähteet:
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007)
Kotimaisten kielten keskus...
Kyseessä on laulu Pilvien paimen, kansansävelmä, jonka sanat ovat Larin-Kyöstin runosta Pilviä kaitsemassa. Laulun löydät esim. Suuren toivelaulukirjan (Warner/Chappell Music Finland, 1999) osasta 11. Siinä on neljä säkeistöä, joista kolmas alkaa "Pilvet on valkeita lampaita...". Larin-Kyöstin runo löytyy mm. kokoelmasta Larin-Kyösti: Valittuja runoja, ensimmäinen sarja (2.p., Otava 1933). Runossakin on neljä säkeistöä, laulun sanat on otettu runon ensimmäisestä ja viimeisestä säkeistöstä. Sekä Suuri toivelaulukirja että Larin-Kyöstin Valittuja runoja löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Verohallinnon www-sivuilta http://www.vero.fi/ löytyy ohjeet lisäprosentin laskemiseen. Suora linkki sivulle on http://www.vero.fi/default.asp?article=5873&language=FIN.
Löydät ohjeet Verohallinnon sivuilta käyttämällä yläreunassa olevaa hakulaatikkoa. Kirjoita siihen sanat "lisäprosentin laskeminen" ja klikkaa "hae". Klikkaamalla linkkiä "Verohallituksen päätös henkilökohtaisen pidätysprosentin laskentaperusteista palkkatuloa varten vuodelle 2008" pääset em. sivulle, missä lisäprosentin laskentaperusteista kerrotaan. Jos tästä ei ole apua, kannattaa kääntyä Verohallinnon puoleen. Yhteystiedot löydät em. nettisivulta.
OpenOffice-ohjelmaan on mahdollista saada osaan tietokoneiden käyttöjärjestelmistä Suomen kielen oikoluku lisäosana. Windows-käyttöjärjestelmään ei OpenOffice.orgin tietojen mukaan ole saatavilla Suomen kielen oikolukua.
OpenOfficen Suomen kielen lisäosaa kehittämässä ollut henkilö on siirtynyt osana muita kehittäjiä kehittämään OpenOfficen kaltaista LibreOfficea. LibreOfficeen on saatavissa Windowsiin Suomen kielen oikoluku lisäosana täältä: http://www.puimula.org/htp/ooo/libreoffice-voikko.html
Lisää LibreOfficesta: http://fi.libreoffice.org/
Kyseessä voisi olla Margareta Othman-Sundellin Pullalaulu. Sen sanat alkavat "Tuuma nyt on mulla: kohta leivotaan pulla". Laulussa on kaksi säkeistöä. Sanat ja nuotit löytyvät kokoelmasta "Iloinen serkkuni ja muita lauluja" (1989, 951-757-186-0).
Myös Mikko Perkoila on tehnyt Pullalalun, mutta se on myöhemmältä ajalta. Laulussa on seitsemän säkeistöä ja viimeisessä lauletaan mm. "Lämmintä pullaa ja päälle mehua, leipuria täytyy kovasti kehua". Laulu on Perkoilan nuottikokoelmassa Hyönteiselämää kennelissä (951-8903-97-2).
Englannin etymologinen sanakirja Internetissä: http://www.etymonline.com/index.php (sangen hyvä sanakirja)
Englanti-latina-englanti-sanakirja Internetissä: http://sunsite.ubc.ca/LatinDictionary
Nyky- sekä muinaiskreikan sanakirja Internetissä: http://www.kypros.org/cgi-bin/lexicon
Latinan sanakirjan (Pekkanen, Tuomo: Nykylatinan sanakirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2006) mukaan elämys on latinaksi: experimenum; iucundum; memorabile. Sanaa ’kokemus’ ei tässä sanakirjassa ole.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html ) löytyy englannin kielen etymologinen sanakirja Room, Adrian: Cassell's dictionary of word histories. Cassell, 2002
Lapin kirjastojen (Lapin maakuntakirjasto, Kemijärven ja...
Sana viittaa samanimiseen Akka-tunturiin, joka sijaitsee Ruotsin pohjoisosissa. Henkilöhahmon molemmat nimet viittaavat siis korkeisiin paikkoihin.
Selma Lagerlöfin Nils Holgerssonin ihmeellisessä matkassa siis myös ruotsinkielisessä versiossa nimi on Akka ja usealla muullakin villihanhella on pohjoisen nimistöön viittaavat saamelais/suomalaisperäiset nimet (Yksi, Kaksi jne.). Akka-tunturin nimen on selitetty johtuvan äitijumalattaresta. Sana on siis sama kuin suomen kielen akka.
Tutkimus saamelaisista Nils Holgerssonissa, Strandgling Jonas, De bevingade samerna, http://www.diva-portal.se/smash/get/diva2:290717/FULLTEXT02.pdf
Selma Lagerlöfin Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige, teksti https://litteraturbanken....
Matti Paalosmaa näyttää poistuneen julkisuudesta täydellisesti viimeistään 2000-luvun alussa. Myöskään tietoja mahdollisesta kuolemasta ei löytynyt. Paalosmaa lienee jo sen verran iäkäs, että viettänee eläkepäiviään.
