Valitettavasti runoilija on jäänyt tuntemattomaksi. Runo löytyy Maarit Tyrkön toimittamasta Tätä runoa en unohda -teoksesta (1977), jossa julkisuudesta tutut henkilöt kertovat heille merkityksellisistä runoista. Geniusruno löytyy sivuilta 148-149. Kuvanveistäjä Essi Renvall kertoo valinneensa runon, sillä se on tuonut hänelle lohtua. Tätä runoa en unohda -teoksen hakemistossakin mainitaan, että runon kirjoittaja on tuntematon.
Japanilaisen Sanrion luomista hahmoista on helmet-kirjastoissa saatavissa muutamia Hello Kitty -sarjakuvia ja kuvakirjoja.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shello%20kitty__Ff%3Afacetm…
Hello Kitty -hahmo Kuromista ei ole erillisiä kirjoja helmet-kirjastojen kokoelmissa.
Punkalaitumen Sanomat löytyy Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista vuodesta 1908 vuoteen 1939.
Linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?title=1236-8415&orderBy=DATE
W. C. Mackista, joka kirjoittaa myös nimellä Winnie Mack, löytyy melko niukasti tietoa. Alla olevista linkeistä löydät tiedot, jotka onnistuin löytämään.
Macmillan publishers: https://us.macmillan.com/author/winniemack
Scholastic Canada: https://www.scholastic.ca/books/authors&illustrators/winnie-mack
Goodreads: https://www.goodreads.com/author/show/3404573.Winnie_Mack
W C Mack homepage: https://www.wcmack.com/bio-2/
Olisiko kyseessä Artturi Leinosen runo Peltomiehet! Se on julkaistu ainakin Käkisalmen sanomissa 29.9.1928. Linkki kansalliskirjaston digilehtiin.Linkki Wikipediaan Artturi Leinonen
Kirjastonhoitajalla ei ole asiantuntemusta vastata kysymykseen vesien laadusta ja uimakelpoisuudesta, eikä aiheesta löytynyt tarpeeksi kattavasti tietoa. Suosittelen ottamaan yhteyttä vesi.fi-tietopalvelun asiakaspalveluun. Yhteystiedot löytyvät vesi.fi-sivuston alareunasta: https://www.vesi.fi/
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tästä tietoja. Osaisiko joku kysymyksen lukijoista sanoa mistä tämä sanonta tai ajatus on peräisin? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tekniikan maailman vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä. Lehtiä ei saa kotilainaan.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Sarjan kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt eikä sen julkaisuaikataulua ole julkistettu. Tarkistin asian Karin Collinsin kustantajan sivuilta (Kustantamo S&S/Schildts & Söderströms) sekä hänen itsensä ylläpitämältä sosiaalisen median Instagram-tililtä karincollinsskriver. Sosiaaliseen mediaan hän oli elokuussa tehnyt päivityksen, jonka mukaan hän tekee taustatyötä kolmatta osaa varten.
Itkosen kuvaama peli lienee kolttasaamelainen versio sáhkkusta, jota on pelattu erilaisina muunnoksina luulajansaamen alueilta aina koltta-alueille saakka. Sáhkkua pelataan itse asiassa vielä tänäkin päivänä; Oslossa järjestetään jopa vuosittainen sáhkku-turnaus. Lisätietoa sekä pelisäännöt norjan kielellä löytyvät Tromssan yliopiston ylläpitämältä Reaidu-sivustolta. Toinen mainitsemasi peli on todennäköisesti dablo-pelin (cuhkka) variantti. Pelin osapuolia on alueesta riippuen kutsuttu eri nimityksillä, esimerkiksi saamelaisiksi ja ruotsalaisiksi/venäläisiksi. Reaidu-tietokannasta löytyy muidenkin perinteisten saamelaisten pelien sääntöjä. Kolttasaamelaisista peleistä tulee mieleen vielä paaskopeli, jota pelataan poron...
"Ollen" tarkoittaa tässä yhteyssä samaa kuin "koska olen" tai "kun olen". Siten "lempo ollen" tarkoittaa "koskan olen lempo". Ilmaisu on vanhahtavaa kieltä, jota ei nykyään juuri käytetä muuten kuin tietyissä sanonnoissa kuten "niin ollen" (= siis) ja "näin ollen" (= koska on näin). Joskus ilmaisua näkee myös vähän kömpelöissä ilmaisuissa kuten vaikkapa "Kadulla käveli miestä taluttava koira, ollen se perin kummallinen näky". Kielitieteilijöillä voi olla täsmällisempääkin tietoa.
Heikki Poroila
Brian Aldissin Helliconia-trilogia (Helliconian kevät, Helliconian kesä ja Helliconian talvi) on ilmestynyt 1980-luvulla, mutta saattaisi olla lukemasi kirjasarja. Alla linkit sarjan kirjojen esittelyyn Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_340
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11062
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9061
Näyttäisi siltä, että ainakaan keväällä 2019 ei ilmesty uutta kirjaa. Nele Neuhausia julkaisee suomeksi WSOY, ja heidän sivuiltaan ei löydy tietoa uudesta suomennoksesta. Lisätietoja voi kysellä suoraan kustantajalta: www.wsoy.fi.
Jos tarkoitat Helsingin, Espoon tai Vantaan kirjastoautoja ja Helmet-kirjastoja, niin kyllä voi. Mistä tahansa Helmet-kirjastosta (kirjastoautot mukaan lukien) lainatut aineistot voi palauttaa mihin tahansa muuhunkin Helmet-kirjastoon. (Tämä ei kuitenkaan koska esinelainoja, jotka yleensä pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.)
Tätä kysymystä käsitellään Kuvaston verkkosivuilla, johon on muutenkin koottu tietoa visuaalisen alan tekijänoikeuksista. Kuvaston sivuilla todetaan, että "jos alkuperäinen teos tulee muunnelluksi niin, että uusi teos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen ylittääkseen teoskynnyksen, ei taiteilija tarvitse alkuperäisen teoksen tekijän lupaa teokseensa". Mikäli tämä teoskynnys taas ei ylity, tarvitsee taiteilija käyttöön luvan alkuperäisen teoksen tekijältä. Teoksen iästä riippuen saattaa sen tekijänoikeuden suoja-aika tosin olla umpeutunut, jolloin teosta saa käyttä vapaasti ilman erillistä lupaa.
Lähde:
http://kuvasto.fi/2019/02/teoksen-sisallyttaminen-taideteokseen/
Kuvaoikeuksien ABC (tietoa mm. suoja-ajasta)
http://...
Kyseinen katkelma on Frans Emil Sillanpään kertomuksesta Vanhan Siinan vierailu, joka sisältyy teokseen Ihmislapsia elämän saatossa : Kertomuksia ja kuvauksia (1917).
Teos on tallennettu Gutenberg-projektiin (ks. linkki alla), joten sieltä voit lukea koko kertomuksen Vanhan Siinan vierailusta.
http://www.gutenberg.org/files/46532/46532-8.txt
Ihmislapsia elämän saatossa -teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voi tarkistaa täältä. Halutessasi voit tilata teoksen omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Vapaaherra Sebastian von Knorring oli Rauman pormestarina vuosina 1859 -1863.
Lähde:
Lähteenmäki, Aina: Rauman kaupungin historia IV, 1939 s.124.
Kirja löytyy myös digitoituna Lähteenoja, Aina, “Rauman kaupungin historia IV,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 15. joulukuuta 2020, https://digi.kirjastot.fi/items/show/124675.