Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Toivottavasti joku vastauksen lukijoista muistaa sen. Tiedon runosta voi kirjoittaa vastauksen perään kommenttina.
THL:n 21.9.2021 julkaisemasta tiedotteesta https://thl.fi/fi/-/thl-ohjeistanut-kuntia-lyhyella-annosvalilla-rokote… :
"THL suosittelee, että alle 30-vuotiaille miehille ei toistaiseksi tarjota kolmansia rokoteannoksia. mRNA-rokotteen saaneilla on sekä Suomessa että muissa maissa ilmennyt sydänlihastulehdusta eli myokardiittia enemmän kuin väestöllä keskimäärin. Riski on suurempi nuorilla miehillä toisen koronarokoteannoksen jälkeen.
Tapaukset ovat kuitenkin myös nuorilla miehillä harvinaisia, ja oireita saaneet nuoret miehet ovat yleisesti toipuneet hyvin.
”Toiseen mRNA-rokoteannokseen liittyvä sydänlihastulehduksen riski tiedetään tutkimusten ja seurannan ansiosta hyvin pieneksi ja taudinkuva pääosin lieväksi. Siksi...
Etsin Google-haulla sekä Helmet-kirjastojen ja Finna.fi:n tietokannoista muun muassa hakusanoilla nuortenkirjallisuus, kauhukirjallisuus, tytöt ja henkiolennot, mutta vastaavaa kirjaa ei löytynyt. Etsin myös Kirjasampo.fi-palvelusta kuvailemaasi kansikuvaa, mutta tulokset eivät sopineet muihin tietoihin. Kollegojen muistissakaan ei tällaista kirjaa osunut kohdalle.
Ikärajaa kirjalla tuskin kuitenkaan on ollut, vaikka juoni kuulostaa sangen hurjalta, sillä Helmet-kirjastoissa vain elokuvilla ja konsolipeleillä on suositusikärajat.
Muistaisiko joku lukijoistamme kyseistä kirjaa?
Lähteitä:
Finna.fi. https://www.finna.fi/
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjasampo.fi. https://www.kirjasampo.fi/
Wikipedian usein kysytyissä kysymyksissä kerrotaan näin: "Jos artikkelissa on jotain epäselvää etkä halua muokata sivua itse, mainitse virheestä artikkelin keskustelusivulla, jotta toisella käyttäjällä on mahdollisuus perehtyä asiaan. Näin virheitä ja epätarkkuuksia saadaan jatkuvasti korjattua"
Keskustelusivu löytyy artikkelin otsikon yläpuolella olevalta välilehdeltä ja sinne voi kirjoittaa ilman tunnuksia. Muokkaushistoriassa näkyy tällöin kirjoittajan IP-osoite.
Alldeutscher Verband -järjestöstä ei valitettavasti vaikuttaisi löytyvän kirjallisuutta suomeksi. Myös Saksan 1800-luvun aatehistoriasta on julkaistu valitettavan vähän suomenkielistä kirjallisuutta. Finna-tiedonhakupalvelusta löytyy jonkin verran Alldeutscher Verband -järjestöä käsittelevää kirjallisuutta, mutta se on pääasiassa saksaksi ja englanniksi. Valtaosa teoksista vaikuttaisi sijaitsevan ainoastaan Kansalliskirjastossa.
Suur-Suomi-aatetta käsittelevää suomenkielistä kirjallisuutta löytyy melko paljon. Sari Näreen ja Jenni Kirveksen toimittama Luvattu maa: Suur-Suomen unelma ja unohdus (Johnny Kniga, 2016) on Suur-Suomi-aatteen eri puolia käsittelevä artikkelikokoelma, jonka kattavasta lähdeluettelosta löytyy myös lisää...
Näin lavealla määrittelyllä on vaikea ehdottaa mitään tiettyjä runoja, mutta sopivia runoja voisi etsiä vaikkapa seuraavista runovalikoimista:
‒ Bländad av död och kärlek : 130 år finlandssvensk poesi / i urval av Maïmouna Jagne-Soreau, Martina Moliis-Mellberg, Martin Welander
‒ De bästa svenska dikterna : från Stiernhielm till Aspenström / valda, presenterade och kommenterade av Jan Olov Ullén
‒ En hälsning i glädje och sorg / texterna samlade och utvalda av Carita Björkstrand
‒ Levande svensk poesi : dikter från 600 år / i urval av Björn Håkanson
‒ Modern finlandssvensk lyrik : en antologi / red. av Claes Andersson och Bo Carpelan
‒ Rosor är röda : älskade verser ur gamla poesialbum / i urval av Leena Järvenpää
‒ Skapa den sol som...
Peli voisi olla Mall Tycoon, joka on julkaistu vuonna 2002. Myös Sims-pelistä on kaupunkiversioita, mutta en saanut selville, onko niitä julkaistu ennen vuotta 2010.
Lähteet ja lisätietoa
Wikipedia: Mall Tycoon https://en.wikipedia.org/wiki/Mall_Tycoon
Finna.fi: https://finna.fi/Record/helmet.1613040
Utrion kaksi Sunneva-romaania yksiin kansiin kokoavan Sunnevan (Tammi, 2012) jälkisanoissa kirjailija osoittaa rouvasporno-nimityksestä syyttävällä sormella Sunneva Jaarlintyttären aikanaan Suomen sosialidemokraattiin arvostellutta Heikki Peltosta: "Historioitsijana olen kerännyt kattavan arkiston teosteni vastaanotosta. Siinä riittää arvioita Eila Pennasen kiitoksista Heikki Peltosen sivallukseen rouvaspornosta." Verkkosivuillaan (kaariutrio.fi) Utrio niin ikään nimeää Peltosen nimityksen alullepanijaksi: "Muistaakseni vuonna 1973 Heikki Peltonen Demarissa keksi ilmaisun 'rouvasporno'."
Demarin Utrio-arvosteluissa "rouvasporno" mainitaan ainakin vuonna 1973 ilmestyneen Viipurin kaunotar -kirjan yhteydessä (Suomen sosialidemokraatti...
Näin vanhaa kysytyimpien kirjojen listaa ei taida löytyä Internetistä, vaan ainoastaan painetuista lähteistä.
Kirjastolehdessä 1/1985 on julkaistu ”Painosmenestykset 1984” -listaus, josta löytyvät seuraavat tiedot:
Kotimainen kaunokirjallisuus
Kalle Päätalo, Nuorikkoa näyttämässä (100 000)
Laila Hietamies, Edessä elämän virrat (87 000)
Arto Paasilinna, Ukkosenjumalan poika (47 000)
Eeva Joenpelto, Rikas ja kunniallinen (42 000)
Joni Skiftesvik, Pystyyn haudattu (24 000)
Matti Yrjänä Joensuu, Harjunpää ja heimolaiset (19 000)
Käännetty kaunokirjallisuus
Alistair McLean, Saalistus Barentsin merellä (55 000)
Belva Plain, Paratiisi liekeissä (33 000)
Desmond Bagley, Erehdysten yö (32 000)
Victoria Holt, Täysikuun metsästäjä (28 000)
Knut...
Nykysuomen sanakirjan mukaan liukku on onttoon puuhun tehty linnunpesän tila.
Suomen murteiden sanakirja kertoo, että sana liukku on tarkoittanut (pesä)koloa, onkaloa tai vesilinnun munituspönttöä lähinnä Keski- ja Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Kainuussa sekä Rautjärvellä.
Suomen murteiden sanakirja on kartta alueista, joilla sanaa on tavattu
Liukku-sana Suomen murteiden sanakirjassa
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
Aihe on Suomen sukututkimuspiireissä paljon keskustelua herättävä, sillä ennen 1920-luvun sukunimilakia Länsi-Suomessa ei talonpoikaistossa sukunimikäytäntöä ollut, vaan nimi määräytyi asuinpaikan mukaan ja saattoi siis vaihtua useinkin. Kyseessä ei siis ollut sukunimi niin kuin me sen nykyisin ymmärrämme.
Mikäli teet sukututkimusta omaksi iloksesi omassa sukututkimusohjelmassa, voit itse päättää haluatko käyttää talonnimiä sukunimenä vai etkö. Mikäli aiot käyttää sukututkimuksessasi tiettyä ohjelmistoa, selvitä onko kyseisellä alustalla jo joku ohjeistus sukunimien käytöstä. Esimerkiksi laajasti käytetyn Geni.com-sivuston ohjeistus suomalaisten henkilöiden sukunimistä löytyy sivulta www.geni.com/projects/Finland...
Valitettavasti runoilija on jäänyt tuntemattomaksi. Runo löytyy Maarit Tyrkön toimittamasta Tätä runoa en unohda -teoksesta (1977), jossa julkisuudesta tutut henkilöt kertovat heille merkityksellisistä runoista. Geniusruno löytyy sivuilta 148-149. Kuvanveistäjä Essi Renvall kertoo valinneensa runon, sillä se on tuonut hänelle lohtua. Tätä runoa en unohda -teoksen hakemistossakin mainitaan, että runon kirjoittaja on tuntematon.
Jevgeni Jevtušenkon Ensilumi-nimistä runoa en valitettavasti löytänyt. Kolme lumiaiheista sen sijaan löytyi: "Kolmas lumi" kokoelmasta Olen vaiti ja huudan (Kirjayhtymä, 1963) sekä runot "Leijuu valkeaa lunta" ja "Niin alkaa lunta sataa hiljakseen" kokoelmasta Laulava pato (Kirjayhtymä, 1973).
Tekoälyllä on epäilemättä vaikutusta työskentelyyn monissa työtehtävissä jo nyt. Koulutuksissa ja keskusteluissa on käynyt ilmi, että tekoäly muun muassa auttaa tekemään tiivistelmiä pidemmistä teksteistä ja kirjoittamaan sähköposteja. Myös Kysy kirjastonhoitajtalta -palvelu tutkii mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä. Tässä muutamia kommentteja nykytilanteen pohjalta.
Rajoitteita
Nimi velvoittaa. Olemme alusta asti profiloituneet palveluna, joka tarjoaa kirjaston henkilökunnan palvelua eli ihmisen antamaa henkilökohtaista palvelua. Tästä emme halua luopua. Eri asia on, ryhdytäänkö kirjaston palvelua ja työskentelyä yleensä muuttamaan niin, että sitä teetetään tekoälyllä tai roboteilla. Silloin tilanne muuttuu tietysti meidänkin...
Käytin Suomalaisen kirjallisuuden seuran Fili-hakua. Rajasin käännöskielen englanniksi, ilmestymisajan jaksolle 2020-2023 ja kohderyhmän aikuisiin. Haku löysi 51 teosta. Linkki Fili -hakutulokseen
Listassa esim. Aalto-Alanen Heikki: Rakastan sinussa ihmistä, Holmberg Niilas: Juolgevuođđu ja Seeck Max: Pahan verkko.
Valitettavasti haku näyttää vain äskettäin suomennetut kirjat. Joukossa on myös vanhempia teoksia esim. Lauri Viidan Moreeni.
Valitettavasti en tiedä, mitkä kaikki niistä ovat tällä hetkellä saatavina Helsingin kirjakaupoista. Kenties kauppojen nettisivut tai asiakaspalvelu voisivat olla avuksi.
Juha Mannerkorven runo "Että he kaikki yhtä olisivat" on kokoelmasta Kylväjä lähti kylvämään (1954). Runo on luettavissa myös mm. antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi) ja Juha Mannerkorven kootuista runoista Runot 1945-1954 (Otava, 1980).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Baltia on turhan laaja käsite kirjailijahakuun. Kun hakee maan nimellä ja sanalla kirjailijat, löytyy netistä melko kattavia listauksia.
Helmet.finna.fi hakuun voi kirjoittaa esim. vironkielinen kirjallisuus ja rajata sitten tulosta. Kokoelma aikuiset, alkuteoksen kieli viro ja kieli suomi. Kirjailijoita löytyy monta esim. Roland Tõnisson, Tiit Aleksejev ja Asko Künnap Linkki hakutulokseen
Helmet vinkeistä löytyy myös lista virolaisista kirjailijoista. Linkki listaan
Latviankielistä kirjallisuutta on suomennettu vähemmän. Siksi Kirjasampo on sen kohdalla parempi hakupaikka. Linkki Kirjasampoon
Kirjailijoita ovat mm. Māra Zālīte, Alberts Bels ja Juris Kronbergs. Netin Wikipediassa on myös listaus latvialaisista...
Vain syntymäpäivällä haku voi olla todella haastavaa. Onko hän varmasti syntynyt Suomessa? vai kenties Venäjän alueella?Kaikkien suomen kirkonkirjojen selailu vie aikaa. Kansallisarkisto Arkistojen portti palvelusta voisi alkaa. Linkki sivulle
Talvisodan muistomitalin perusmallia jaettiin vuosina 1940-1992 noin 700 000 kappaletta. Asetus vuosien 1939-1940 sodan muistomitalista avaa kenelle muistomitali voitiin myöntää. Perusteena oli käytännössä osanotto sotaan. Talvisodan muistomitalin saaneista on olemassa kortisto Kansallisarkistossa, Päämajan kunniamerkkitoimiston aineistojen yhteydessä. Raija Ylönen-Peltonen kuvailee Sotahistoriallisessa aikakauskirjassa 2021 julkaistussa artikkelissaan kortiston tietoarvoa vähäiseksi, sillä se sisältää vain henkilön nimen, syntymäajan, mitalin luovutuksen ajankohdan ja sodan aikaisen joukko-osaston. Vuosina 1957-1992 jaetun jatkosodan muistomitalin jakelumääräksi arvioitiin Ruotuväki-lehdessä 17/1992 noin 300 000 kappaletta....
