Kouvolan kirjastoissa on lainattavissa useita erilaisia versioita Kama Sutra -teoksesta. Tarkat tiedot saatavuudesta eri kirjastoissa voit itse tarkistaa kirjaston aineistohausta osoitteessa Kyyti.fi tai kysymällä suoraan lähikirjastostastasi.
Kyseessä on Aristoteleen Retoriikan II kirjan 14. luvun alku, joka kuuluu suomennettuna näin:
"On selvää, että elämänsä kukoistuskautta elävät ovat luonteeltaan edellä kuvattujen välissä. Heiltä puuttuu kumpienkin liioittelu.
He eivät ole liian luottavaisia, sillä sellainen olisi äkkinäisyyttä, eivätkä liian pelokkaita, vaan heillä on kumpaakin hyvässä suhteessa.
He eivät luota kaikkiin olematta kuitenkaan epäuskoisia, vaan pikemminkin muodostavat totuudenmukaisen käsityksen." (suo. Paavo Hohti)
Monipuolisesta arkistosivustosta finna.fi ("Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aarteet samalla haulla.") löytyi kaksi kuvaa nimenomaan Punavuoren kirjaston lukusalista.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=per%C3%A4miehenkatu+kirjasto&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=per%C3%A4miehenkatu+kirjasto&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Vaski-kirjastojen kokoelmissa on jonkin verran Hergén Tintti-sarjakuvia ranskaksi. Täältä voit katsoa, mitkä sarjakuvat ovat saatavilla ranskaksi: https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Herge&type=Author….
Voit myös tehdä kirjastolle hankintaehdotuksen, mikäli haluat jonkun tietyn Hergén sarjakuvateoksen kirjastosi kokoelmaan. Vaski-kirjastoihin voi tehdä hankintaehdotuksen helposti verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana. Mikäli olet kiinnostunut myös muiden Suomen kirjastojen kokoelmista, niin voit käyttää Finnaa tiedonhaussa. Täältä näet esimerkiksi kaikissa Suomen kirjastoissa olevat ranskankieliset teokset, joiden tekijä on Hergé: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Herge&type=...
Siinä mielessä kalaliskot tuskin olivat suurpetoja. Arvellaan niiden syöneen pääasiassa kaloja ja mustekaloja.
https://tieku.fi/menneisyys/muinaiset-elaimet/havinnyt-merihirvio-nayttaytyy-taas
https://www.tunturisusi.com/dinosaurukset/vesi.htm
Mustekalot ovat tosin voineet olla hieman nykyistä suurempia. https://www.livescience.com/40856-kraken-rises-with-new-fossil-evidence.html
https://gsa.confex.com/gsa/2011AM/finalprogram/abstract_197227.htm
Paras yleiskatsaus sota-aikaisiin kenttäsairaaloihin lienee Mikko Tynin esitelmä Suomen Sotahistoriallisessa seurassa 2017. 16. Kenttäsairaalasta ei vaikuttaisi olevan omaa historiikkia tai matrikkelia, mutta sen asiakirjoja on säilynyt Kansallisarkistossa. Henkilötietoja kenttäsairaalassa palvelleista voisi löytyä esimerkiksi palkka- ja päivärahaluetteloista. Yksiköstä on myös muutama valokuva SA-kuva -palvelussa.
Vaski-kirjastojen eräpäivämuistutus on mahdollista saada vain sähköpostina. Oletusarvoisesti sähköpostin ei pitäisi mennä roskapostiin, mutta voit tarkistaa asian omasta postistasi. Mene G-mailin valikon kautta kohtaan roskaposti ja mikäli roskapostista löytyy kirjaston eräpäivämuistutus, mene sen kohdalle kursorilla ja klikkaa hiiren oikeaa puolta ja valitse "ei roskaposti". Voimme testata tätä nyt myös siten, että lähetämme järjestelmästä viestin sinulle. Mikäli se menee roskapostiin, voit yllä mainittuja ohjeita noudattaen muuttaa kirjaston lähettäjänä "ei roskapostiksi". Mikäli viesti tulee normaalisti, roskapostista ei ole huolta.
Tietoa ilotulitteiden myynnistä löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sivuilta. Siellä myyntikieltoajaksi ilmoitetaan 1.-26.12. Ovatkohan kyseessä olleet F1-luokan ilotulitteet, joita myyntiaikarajoitus ei koske? Valtioneuvoston asetuksessa 709/2015 määritellään F1-luokkaan "ilotulitteet, jotka aiheuttavat erittäin vähäisen vaaran ja ovat melutasoltaan merkityksettömiä ja jotka on tarkoitettu käytettäviksi rajatulla alueella tai asuinrakennuksissa."
Ilotulitteiden myyntiä valvoo pelastuslaitos.
Suomen kielen tutkija Lari Kotilainen kirjoittaa kirjassaan Kielen elämä - suomen kieli eilisestä huomiseen (2016), mm. suomen kielen synnystä (s. 31-47). Pitkään oli niin, että ei ollut olemassa yhtä ja yhtenäistä suomen kieltä, vaan kieli oli erilaista eri puolilla Suomea. Nykyisten päämurrealueiden esimuotojen katsotaan syntyneen Rautakauden ajalla. Tämänkin jälkeen kielimuodot jakautuivat ja sekoittuivat monella tavalla. Oman lisänsä suomen kieleen, ja erityisesti sanastoon, toivat kaupankäynti ja kristinuskon levittäminen.
Artikkeli kirjoitetun suomen alkuvaiheista löytyy Kielikello-lehdestä (Riitta Palkki 1/2000). Siinä kerrotaan mm., että yhtään yhtenäistä suomenkielistä tekstiä ei keskiajaltakaan ole säilynyt:...
Tuglas-seuran ja Baltia-kirjaston ystävällisellä avustuksella löytyi vastaus kysymykseenne.
Kyseessä on vuoden 2009 Tallinna laul –sävellyskilpailun voittajalaulu Tallinn. Kappaleen on säveltänyt Piret Laikre, sanat ja sovitus on Tõnu ja Piret Laikren. Solisteina laulavat Raimondo Laikre ja Marvi Vallaste ja heitä säestävät Daniel Reinaru (rummut), Kaarel Liiv (basso), Merje Kägu (kitara).
https://www.tallinn.ee/est/uudised?id=26095
Kyseessä lienee ns. lentikulaarinen kuva -painos:
https://www.discogs.com/ACDC-Rock-Or-Bust/release/6343565
Katselukulman mukaan muuttuva kuva tai kolmiulotteinen syvyysvaikutelman luova stereokuva kaksiulotteisella pinnalla luodaan erillisen linssilevyn avulla:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lentikulaarinen_kuva
Kyllä, nämä kirjastosidoksiksi nimitetyt kirjat tehtiin nimenomaan kirjastokäyttöä varten. Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa on selvitelty kirjastosidosasiaa perusteellisesti (10.11.11). Vastauksen mukaan kirjastot teettivät aluksi sidokset kirjansitomoissa, ja myöhemmin Kirjastopalvelussa, joka on kirjastomateriaalien ja
-palveluiden toimittaja. Uusista, painosta tulleista kirjoista poistettiin kannet, ja sidottiin niihin uudet, kestävämmät kannet kirjastokäyttöä varten. Koko vastauksen voi lukea alla olevasta linkistä:
http://www.kysy.fi/kysymys/heipa-heikirjastossa-kaydessani-olen-kiinniittanyt-huomioni-eraitten-kirjojen
Vanharuokala-blogin sivuilla esitellään yhdenlaisen kirjastosidoksen tekoa: ...
Voit etsiä kiinan kielestä suomennetun kirjallisuuden Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Avaa perushaku klikkaamalla suurennuslasin kuvaa ja ryhdy sen jälkeen rajoittamaan teoslistaa sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla. Haku kannattaa rajata esimerkiksi tässä tapauksessa aineistotyypin (kirja), aikavälin (2010 – 2020), kielen (suomi) ja alkukielen (kiina) mukaan. Tuloslistaan tulee nyt 69 nimekettä, mutta osa näistä on uusintapainoksia. Voit rajata tulokset myös vain kaunokirjallisuuteen päägenre-rajoittimilla, jolloin teosten määrä on tällä hetkellä 35.
Kirja ja elokuva ovat tietenkin aina kaksi erillistä taideluomusta, mutta Peter Brookin ohjaama mustavalkoelokuva Kärpästen herra vuodelta 1963 noudattaa hyvin tarkasti romaanin juonta. Vuonna 1990 valmistunut elokuva Kärpästen herra sen sijaan eroaa alkuperäisen romaanin juonesta melko paljon. Suurin ero kirjan ja Brookin elokuvan välillä on se, että elokuvassa on aikuisia läsnä: pojat huolehtivat loukkaantuneesta lentäjästä.
Lisätietoa: Nicola Presley: Film adaptations of Lord of the Flies
Sekä Laila Kinnunen että Kai Lind ovat levyttäneet vuonna 1960 kappaleen "Miksi yhä silmäs palaa". Se alkaa: ”Yhäti tänne miksi silmäs palaa, jollet mitään aiokaan?” Laulu päättyy: “…jos sä tyhjää aiot vain!” Laulun alkuperäinen nimi on ”What do you want to make those eyes at me for”. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan sen on säveltänyt James V. Monaco. Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila.
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kadonneiden henkilöiden tutkimuksessa pääsee alkuun kantakortin ja sotapäiväkirjojen avulla. Astia-verkkopalvelun avulla voi tilata kantakortista kopion.
Koska monet kadonneet julistettiin myöhemmin kuolleiksi, löytyy heitä koskevia tietoja myös Puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimiston arkistosta.
Ortodoksinen kirkko on keskittänyt arkistojensa säilytyksen Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikkaan. Siellä osataan varmasti vastata, miten kuolleeksi julistaminen ja siitä ilmoittaminen on hoidettu.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Melindasta löytyy hakusanoilla "kuolemanrangaistus homoseksuaalisuus" seuraava lista aihetta käsittelevistä teoksista ja artikkeleista: MELINDA - Viitteet (kansalliskirjasto.fi)
Hämeenlinnan kirjaston kokoelmissa on teos: Laine, Matti: Johdatus kriminologiaan ja poikkeavuuden sosiologiaan (Tietosanomat, 1991). Halutessasi voit varata kirjan verkkokirjasto Vanamossa: https://www.vanamokirjastot.fi/
Hämeenlinnan kirjastossa ei valitettavasti ole muita listan teoksia.
Halutessasi voit pyytää teoksia lainaksi kaukopalvelumme kautta. Ohjeet löydät verkkokirjasto Vanamosta: https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat?refId=BzVQuG&culture=fi
Wikipediasta löytyy aihetta...
”Kun istuimme, äiti, / syksyisin huoneen hämärässä / minä näytin sinulle / jokaisen uuden syttyvän tähden / -- ” on Viljo Kajavan kokoelmaan Maan ja meren runot sisältyvästä runosta Kun tänä iltana äiti.
"Päivät kohoavat, putoavat / niin kuin lehdet, / painottomat lehden varjot -- " on Eeva-Liisa Mannerin kokoelmaan Niin vaihtuivat vuoden ajat sisältyvän Peilikuvia-sikermän kolmannen runon alusta.
Julkaisu "Suomen kolikot ja setelit n.1400-2016" on luettelo arviohintoineen. Sieltä löytyy myös rahoille määritelty kuntoluokat. Julkaisu on lainattavissa m.m. Kemiön kirjastosta. Tämän julkaisun mukaan kyseisen kolikon arviohinta olisi 2-150 euroa, riippuen kolikon kuntoluokituksesta.
Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta: http://www.numismaatikko.fi/ löytyy myös tietoa rahojen kuntoluokista, Tietopankin kohdan alta. Siellä on myös muuta tietoa vanhoista rahoista ja keräilystä.
