Voit etsiä kiinan kielestä suomennetun kirjallisuuden Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Avaa perushaku klikkaamalla suurennuslasin kuvaa ja ryhdy sen jälkeen rajoittamaan teoslistaa sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla. Haku kannattaa rajata esimerkiksi tässä tapauksessa aineistotyypin (kirja), aikavälin (2010 – 2020), kielen (suomi) ja alkukielen (kiina) mukaan. Tuloslistaan tulee nyt 69 nimekettä, mutta osa näistä on uusintapainoksia. Voit rajata tulokset myös vain kaunokirjallisuuteen päägenre-rajoittimilla, jolloin teosten määrä on tällä hetkellä 35.
Sekä Laila Kinnunen että Kai Lind ovat levyttäneet vuonna 1960 kappaleen "Miksi yhä silmäs palaa". Se alkaa: ”Yhäti tänne miksi silmäs palaa, jollet mitään aiokaan?” Laulu päättyy: “…jos sä tyhjää aiot vain!” Laulun alkuperäinen nimi on ”What do you want to make those eyes at me for”. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan sen on säveltänyt James V. Monaco. Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila.
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kadonneiden henkilöiden tutkimuksessa pääsee alkuun kantakortin ja sotapäiväkirjojen avulla. Astia-verkkopalvelun avulla voi tilata kantakortista kopion.
Koska monet kadonneet julistettiin myöhemmin kuolleiksi, löytyy heitä koskevia tietoja myös Puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimiston arkistosta.
Ortodoksinen kirkko on keskittänyt arkistojensa säilytyksen Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikkaan. Siellä osataan varmasti vastata, miten kuolleeksi julistaminen ja siitä ilmoittaminen on hoidettu.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Melindasta löytyy hakusanoilla "kuolemanrangaistus homoseksuaalisuus" seuraava lista aihetta käsittelevistä teoksista ja artikkeleista: MELINDA - Viitteet (kansalliskirjasto.fi)
Hämeenlinnan kirjaston kokoelmissa on teos: Laine, Matti: Johdatus kriminologiaan ja poikkeavuuden sosiologiaan (Tietosanomat, 1991). Halutessasi voit varata kirjan verkkokirjasto Vanamossa: https://www.vanamokirjastot.fi/
Hämeenlinnan kirjastossa ei valitettavasti ole muita listan teoksia.
Halutessasi voit pyytää teoksia lainaksi kaukopalvelumme kautta. Ohjeet löydät verkkokirjasto Vanamosta: https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat?refId=BzVQuG&culture=fi
Wikipediasta löytyy aihetta...
”Kun istuimme, äiti, / syksyisin huoneen hämärässä / minä näytin sinulle / jokaisen uuden syttyvän tähden / -- ” on Viljo Kajavan kokoelmaan Maan ja meren runot sisältyvästä runosta Kun tänä iltana äiti.
"Päivät kohoavat, putoavat / niin kuin lehdet, / painottomat lehden varjot -- " on Eeva-Liisa Mannerin kokoelmaan Niin vaihtuivat vuoden ajat sisältyvän Peilikuvia-sikermän kolmannen runon alusta.
Voisiko kyseessä olla Topeliuksen "Vattumato" Maija Karman kuvituksella? Siinä tytöt eksyvät metsään, nukkuvat siellä yönsä ja aamulla he heräävät ylellisessä vuoteessa metsän keskellä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Lukijalta saamamme kommentin mukaan kirja voisi olla Pirkko Vainion kirja Kuplamatka kukkarantaan.
Julkaisu "Suomen kolikot ja setelit n.1400-2016" on luettelo arviohintoineen. Sieltä löytyy myös rahoille määritelty kuntoluokat. Julkaisu on lainattavissa m.m. Kemiön kirjastosta. Tämän julkaisun mukaan kyseisen kolikon arviohinta olisi 2-150 euroa, riippuen kolikon kuntoluokituksesta.
Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta: http://www.numismaatikko.fi/ löytyy myös tietoa rahojen kuntoluokista, Tietopankin kohdan alta. Siellä on myös muuta tietoa vanhoista rahoista ja keräilystä.
Erityisesti mikkeliläisiä lehtiä lienee melko vähän. Nettihaulla löysin wikipedian sivun lehdestä nimeltään Vapaus. Se ilmestyi Mikkelissä 1906-1963.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaus_(Mikkeli)
Sivulta oli linkki sivulle Mikkelin media. Se on Suomalainen media kunnittain sivun alasivu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Mikkelin_media
Sivulta Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, löytyvät kaikki netissä luettavissa olevat lehdet. https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Fyysisiä lehtiä voi metsästää Finna.fi haun kautta. Esim. Mikkelin sanomat
Suomenkielisissä verkkokeskusteluissa levitetään väitettä, jonka mukaan koronapassin digitaalinen allekirjoitus olisi vuotanut, mikä mahdollistaisi teoriassa toimivien koronapassien väärentämisen mille tahansa nimelle.
Koronapassin qr-koodissa oleva viranomaisen digitaalinen allekirjoitus takaa passin tietojen aitouden, ja sitä on hyvin vaikea murtaa. Kuitenkin jos joku ulkopuolinen pääsee käsiksi salassa pidettävään allekirjoitusavaimeen, sillä on mahdollista luoda koronapasseja mielivaltaisesti.
Eilen nähdyissä suomenkielisissä verkkokeskusteluissa esiteltiin väärennettyä koronapassia, johon oli tekaistu etu- ja sukunimiksi merkkijonot, jotka ohjaavat tiettyyn salatussa pikaviestimessä toimivaan kanavaan. Mahdollisesti kyse on...
Valitettavasti en löytänyt mitään ennakkotietoa tulevasta.
Tietoja voisi etsiä Helmet.fi tapahtumasivuston lisäksi esim.
Helsingin tapahtumasivustolta, Tiketmaster tai PianoEspoo
Asiasanotoituksessa kuvataan kirjojen sisältöä, aihepiiriä, lajityyppiä ja joskus myös näkökulmaa. Naiskirjallisuus ei tarkoita pelkästään naisten kirjoittamaa kirjallisuutta vaan kirjallisuutta, jossa hyödynnetään erityisesti naisten kokemusta ja naisten kokemusmaailmaa. Kyse on yleensä emansipatorisesta kaunokirjallisuudesta. Ajatus erityisestä naiskirjallisuudesta perustuu näkemykseen, jonka mukaan naisen kokemus ja tapa hahmottaa maailmaa on perustavasti erilainen kuin miehen. Käsite syntyi 1900-luvun loppupuolella ja termiä on kritisoitu, mutta toistaiseksi sitä käytetään vielä kirjallisuudentutkimuksessa. Myös mieskirjallisuus on asiasana, jota käytetään samalla tavalla kuvaamaan yleensä kaunokirjallisuutta, joka kuvaa...
Voit hyvin käyttää HelMet-kirjastojen palveluja, vaikka et asukaan pääkaupunkiseudulla.
Suomessa kirjastopalvelujen käyttöoikeus ei edellytä sitä, että on osoite sen kirjaston alueella, jonka palveluja käyttää. Kirjastokortin myöntämiseen tosin tarvitaan Suomessa oleva osoite.
Tervetuloa siis edelleenkin Helmet-kirjastoon!
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston…
Kysymykseen ei selkeää vastausta löytynyt. Tässä joitakin lainauksia ja linkkejä sivustoille, joiden kautta asiaa voi pohtia.
Tieteen kuvalehden sivuilla kerrotaan seuraavaa: ”Metalleilla on usein hyvä lämmönjohtokyky. Kun ihminen koskettaa metallia, joka on kylmempi kuin iho, lämpö alkaa nopeasti siirtyä ihosta metalliin. Iho jäähtyy, ja siksi metalli tuntuu kylmältä.” (https://tieku.fi/ihminen/elimisto/hyva-lammonjohtokyky-saa-metallin-tuntumaan-kylmalta )
Netistä löytyi useita artikkeleita kylmettymisen yhteydestä virtsatietulehduksiin, mutta näissä lähes kaikissa kumottiin näiden välinen yhteys urbaanilegendana. Esimerkiksi terveyskirjasto kertoo seuraavaa: ”Vastoin yleistä uskomusta kylmettyminen ja uiminen eivät lisää...
Kaivattu kirja lienee Rakkauden tähden (Mourir d'aimer), jonka on kirjoittanut Pierre Duchesne. Ranskankielinen alkuteos ilmestyi vuonna 1971, Leena Jokisen suomennos 1972.
Rakkauden tähden on tositapahtumiin pohjautuva romaani 17-vuotiaan Gérard Leguen ja hänen 32-vuotiaan opettajansa Danièle Guènotin kielletystä rakkaudesta. Gérard suljetaan mielisairaalaan, Danièle joutuu vankilaan, jossa hän tekee itsemurhan.
RAKKAUDEN TÄHDEN | Helmet-kirjastot | Finna.fi
Kysessä lienee Leena Laulajaisen Loikkeliini-sarja, jossa seikkailevat kenguru Loikkeliini ja muut Australian eläimet. Loikkeliini matkustaa kuumailmapallolla kahdessakin sarjan kirjassa:
Loikkeliinin matka lumen maahan
Loikkeliinin lokikirja.
Luettelointitiedoissa lause on harvinainen, vaikka monet kääntäjät tekevät samaa kuin Riina Vuokko.
Lause tarkoittaa, ettei käännös ole aivan sanasta sanaan, vaan kääntäjä on halunnut tavoittaa myös kirjan tunnelman suomen kielellä.
Kersti Juva on kirjoittanut kääntäjän ammatista teoksia, joissa kielten erilaisuuksia pohditaan ansiokkaasti. https://kieliasiantuntijat.fi/juvan-teos-on-jannittava-sukellus-kaannosvastineiden-valtamereen/
Hei,
Paras kate olisi varmaankin ostaa suoraan tekijältä, jos hänellä niitä on tai suoraan kustantajan verkkokaupasta. Etulinja-kustannuksella tällaista verkkokauppaa ei ole, eikä kirjailija näytä aktiivisesti kirjoja itse kauppaavan (siinäkin on aika paljon työtä, jos joutuu postittamaan kirjat erikseen, mikä on kaikki pois kirjoittamisesta ja muista töistä).
Ilmeisesti kirjailija on riittävän tyytyväinen kirjakauppojen tarjoamaan osuuteen, koska muutenhan niitä ei olisi tarjolla. Olettaa voi, että halvemmalla myyvät kaupat tilittävät myös pienemmän katteen kirjailijalle. Tosin tästähän ei ole mitään julkista ja virallista tietoa, millainen sopimus kirjailijalla on jälleenmyyjien osalta. Siihen voi vastata ainoastaan...
Toivo Kärjen säveltämä ja Juha Vainion sanoittama "Balladi Imatra-immestä" sisältyy myös nuottiin "Vanhaa ja uutta" (Musiikki Fazer, 1978; FM06170-5). Nuotissa on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja laulun sanat. Samuli Saarelan toimittamassa nuotissa "Kaksikymmentä laulua Imatrasta" (2015) on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Laulu alkaa: "Kaunehin kai oli Karjalassa hän".
Voit tarkistaa nuottien saatavuuden Finna-hakupalvelusta:
https://finna.fi
Suomen iso kielioppi määrittelee muodon niin, että kun partikkeli -han, -hän liitetään verbin indikatiivin preesensin toiseen persoonaan, se lisää vetoomuksen tai muistutuksen merkityksen verbille. Muoto esiintyy myös imperfektissä, https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1663
Hei, Suomen kolme suurinta tekojärveä ovat: Lokka 314 km2Porttipahta 149 km2Uljuan tekojärvi 28km2Lähteet: Järvi-meriwiki (jarviwiki.fi)Luokka:Suomen tekojärvet – Wikipedia
