Tuomas Anhava suomensi Paul Celanin runon Todesfuge vuonna 1959. Suomennos Kuolemanfuuga julkaistiin ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 6/1959.
Runon ovat suomentaneet myös Merja-Riitta Stenroos (Kuolonfuuga) vuonna 1984 ja Aki Salmela (Kuolemanfuuga) vuonna 2005.
Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia / Tuomas Anhava ; toimittaneet Helena ja Martti Anhava (Otava, 2003)
Otellon voi ajatella olevan samaa perua kuin Otto, joten Otello voi viettää nimipäiväänsä Oton päivänä 17. huhtikuuta.
"Otto on muinaissaksalainen lyhenne sellaisista nimistä kuten Ottokar tai Ottomar, jotka sisältävät 'tilallista' ja 'varakasta miestä' tarkoittavan elementin -ot, -od. Ranskalainen muoto on Otton, englantilainen Odo ja italialainen Ottone, josta on muodostunut Shakespearen näytelmästä tuttu hellittelynimi Othello." (Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Kyseisen kappaleen suuri suosio on nimenomaan "Amelie"-elokuvan ansiota. Fréhel (1891-1951) oli suosittu laulaja Ranskassa erityisesti 1920- ja 1930-luvuilla. Hän esiintyi monissa tuon ajan suosituissa elokuvissa (esim. Pépé le Moko) ja oli haluttu esiintyjä Ranskan estradeilla. Hän oli kuitenkin pahasti alkoholisoitunut ja huumeriippuvainen, mikä pilasi lopulta hänen uransa. Hän vetäytyi addiktioidensa vuoksi pois julkisuudesta viimeisinä vuosinaan, vaikka hänellä olisi ollut esiintyjänä kysyntää myös Ranskan ulkopuolella. "Amelie"-elokuvan kautta hänen laulunsa ovat tavoittaneet jälleen uusia sukupolvia:
https://en.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A9hel
Helmet-kirjastojen kirjastojärjestelmä toimii tällä hetkellä siten, että jos tietystä teoksesta on yksikin varaus, niin lainojen uusiminen ei onnistu ennen kuin tämä varaus on käsitelty ja lähetetty matkaan varaajan kirjastoon. Varaukset käsitellään kirjastossa niin nopeasti kuin mahdollista ja uusimisen estyminen on yleensä hyvin lyhytaikainen haitta. Sinun kannattaa kokeilla uusimista jonkin ajan kuluttua uudelleen.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirja Ei eloonjääneitä on The Nightmare room -trilogian kolmas osa.
Katso esimerkiksi Internetissä Scifi- ja fantasiakirjallisuuden sivut Risingshadow.net: http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio…
Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/R._L._Stine
Kauniaisten kirjastosta löytyy mm. seuraavat teokset koskien itämaisia mattoja:
Larsson Knut: Itämaisia mattoja; 1992 ja Orienteliska mattor; 1991.
Nukari Matti: Itämaiset matot; 1985
The Colour Treasury of Oriental Rugs; 1976
Beazley, M : Rugs & Carpets ..; 1996
Formenton, F : Oriental Rugs and Carpets; 1979
Amini, M: Vårda orienteliska mattor; 1981
Voin laittaa kirjat varaukseen, jos asiakas niin haluaa ja ne ovat noudettavissa Kauniaisten kirjastosta tai lähettää kirjat asiakkaan toivomaan HelMet-kirjastoon.
Kaupunginkirjaston Lasipalatsissa sijaitsevassa Kaupunkiverstaalla on tällainen palvelu.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Yhteys…
Doria-tietokannassa on useita Kekkosen uudenvuodenpuheita tekstitiedostona, mutta jostain syystä vuoden 1972 puhetta siellä ei ole. Myöskään Ylen Elävässä arkistossa ei tätä puhetta näytä olevan. Yritin etsiä puhetta verkosta missä tahansa muodossa, mutta jostain syystä en kyennyt löytämään sitä edes mainintana.
Uskoisin, että puheen teksti on virallisesti arkistoituna, mutta suoraan netin kautta se näyttää vaikealta löytää. Eli ei osannut kirjastonhoitajakaan auttaa. Jos asia on tärkeä, kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Urho Kekkosen arkistoon (http://www.ukk-arkisto.fi/?page_id=92). Siellä todennäköisesti ainakin tiedetään, onko tämä puhe tallessa.
Heikki Poroila
Alla olevista linkeistä näet mitä suomenkielisiä kirjoja aiheesta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Voit kysyä näitä kirjastosta. Lisääkin löytyy muilla kielillä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1004271__Spokemon__Ff%3Afa…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1004271__Spokemon__Ff%3Afa…
Patentti- ja rekisterihallituksen kirjastosta kerrottiin, että yrityksen perustajn iän mukaan ei kerätä tietoja, joten tällaisia yrityksiä ei ole mahdollista listata. Yrityksiä ei myöskään tilastoida perustajan iän mukaan.
Virre-palvelun kuulutushaun kautta voi hakea maksutta esim. eilen rekisteröidyt uudet yritykset (valitsemalla rekisteröintilajiksi perustaminen ja antamalla aikaväli–kenttiin päivämäärätiedot). Tämä tieto ei tietysti vielä kerro mitään yrityksen perustajan iästä. Alla linkki palveluun:
https://www.prh.fi/fi/saatiorekisteri/palvelut/virre.html
Materiaalin täytyy olla stl-tiedostomuodossa. Alla linkki Helmet-sivulle, jossa lisää tietoa kirjastojen 3D-tulostuksesta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Juttuj…
Reijo Mäestä löytyy tietoa teoksista, jotka löydät Vaski-verkkokirjastossa tarkennetulla haulla laittamalla aiheeksi Reijo Mäki. Vaski-kirjastoissa on mm. Kotimaisia nykykertojia 1-2, Haasio; Kotimaisia dekkarikirjailijoita, Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita, Kotimaisia nykykertojia, Murha ei tunne rajoja ja Grönholm: Kirjojen Turku. Mielenkiintoista tietoa saat myös Dekkarisankarit-teoksesta, joka kertoo hieman Mäen kirjojen sankareista Jussi Vares ja Sakari Roivas.Valitettavasti kaikki kirjat ovat jo vähän vanhempia, mutta toivottavasti niistä on sinulle apua.
Kadonneesta kortista kannattaa ilmoittaa kirjastolle heti soittamalla tai vierailemalla kirjastolla. Paikan päällä alaikäiselle saa uuden kortin ottamalla mukaan huoltajan ja lapsen henkilöllisyystodistukset. Uusi kortti maksaa 2€.
Yhteystiedot Vaski-kirjastoihin https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo#85141
MM-turnauksen isäntämaa pääsee nykyisin automaattisesti mukaan omiin kisoihinsa vaikka ei paikkaa olisi pelisuorituksilla ansainnutkaan. Jos siis Valko-Venäjä pelaa ”B-sarjassa” vielä vuonna 2020, se nousee omiin A-kisoihinsa riippumatta sijoituksestaan.
IIHF on toisinaan joutunut tekemään erillisratkaisuja isäntäjoukkueita koskien. Koska Saksa ja Ranska isännöivät yhdessä vuoden 2017 MM-kisat, kumpikaan ei voinut pudota A-sarjasta 2016. Niinpä määrättiin, että jos jompikumpi jää A-sarjassa kahden viimeisen maan joukkoon, B-sarjasta nousee vain yksi maa. B-sarjassa toiseksi sijoittunut Italia joutui odottamaan A-sarjan loppusijoituksia tietääkseen pääseekö sekin nousemaan. Ranska sijoittui lopulta 14:nneksi, joten Italiakin pääsi...
Valitettavasti tätä Kiti Neuvosen vuonna 1991 julkaistua äänitettä ei ole koskaan julkaistu nuottina, kuten ei useimpia muitakaan kotimaisia albumeita. Myöskään Heimo Suntion säveltämää ja sanoittamaa laulua Viimeinen tango ei ole koskaan julkaistu nuottina.
Heikki Poroila
Esimerkiksi Wikipedia käyttää artikkelissaan sekä muotoa "Säyneisen" että "Säyneisten" ja googlaamalla löytyy suunnilleen yhtä paljon osumia molemmilla. Itse en löydä erityisiä perusteita monikkomuodolle. Vuonna 2002 julkaistun kirjan Höyryämättä alanimeke on "Säyneisen elämänmenoa ja ihmisiä". Myös paikallisten yhdistysten nimissä muoto on yksikössä, esimerkiksi Eläkeliiton Säyneisen yhdistys, Säyneisen Salpa, Säyneisen nuorisoseura jne. Paikkakunnan ruotsinkielinen nimi on "Säyneis" ja se on saattanut jotkut taivuttamaan sanan monikossa.
Vuonna 1924 Kaavin pitäjästä itsenäistynyttä Säyneisen kuntaa ei enää ole, vaan vuonna 1971 se liitettiin Juankosken kuntaan, joka puolestaan liitettiin vuoden 2017 alusta Kuopion kaupunkiin.
Heikki...
Löydät Helmet-kirjastojen vieraskieliset lastenkirjat esimerkiksi näin. Kirjoita hakulaatikkoon lastenkirjallisuus ja valitse hakutulossivun vasemmasta laidasta kielirajoittimista haluamasi kieli. Kielet voi järjestää aakkosjärjestykseen klikkaamalla nuolesta. Voit myös käyttää tarkennettua hakua (linkki varsinaisen hakulaatikon alla). Voit kirjoita hakusanaksi lastenkirjallisuus ja valitse haluamasi kieli alla olevasta valikosta. Esimerkiksi liettuankielistä lastenkirjallisuutta näyttäisi olevan Helmet-kirjastojen kokoelmissa tällä hetkellä 205 nimekettä.
Kaikkea aineistoa voi varata myös kirjastoautoon. Tällöin sinun täytyy tietä, mille pysäkille aineiston varaat. Aikataulut ja pysäkit löydät alla olevasta linkistä.
Etsimäsi kuvakirja...
Maiju Loukola on luonnehtinut mediasensitiivisyyttä Samuel Weberiä mukaillen näin: mediasensitiivisyyttä voidaan lähestysä tilan, ajan ja liikkeen keskinäisen sidonnaisuuden kautta, jossa samanaikaisesti vaikuttavat yhteen tuovan eron pyrkimys. Median itsessään ajatellaan olevan merkittävä osa itse teosta.
Loukola on julkaissut tutkimuksen Vähän väliä Aalto-yliopiston tutkimussarjassa. Teokseen voi tutustua vapaasti verkossa osoitteessa: https://docplayer.fi/10020066-Maiju-loukola-on-helsinkilainen-taiteilij…