Veikkaisin de Maupassantin novellia Nuoranpätkä, joka löytyy mm. projekti Guttenbergistä. http://www.gutenberg.org/files/44946/44946-h/44946-h.htm
Gogolin päällysviitta on myös samantapainen kertomus epärehellisyydestä. Tosin Viitan "löytäjä" ei yritäkkään palauttaa esinettä. https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4llysviitta
Virallista suomenkielistä vastinetta "katkojalle" voi tosiaan olla hankala löytää, sillä tällaista varsinaisesta kaadosta eriytettyä tehtävää ei täkäläisissä metsätöissä ollut. Tutkimieni lähteiden (mm. Sakari Pälsin, Eero Lehtolan ja Matti Leikolan savotta- ja uittotyön kuvaukset) perusteella suomalaissavotoilla tärkein työnjako oli hakkuumiesten (kaatomiesten, hakkurien) ja ajomiesten välinen. Näiden lisäksi oli sellaisia muita tehtäviä kuin vaikkapa "saksimies", joka mittasi tukkien paksuuden, ja "merkkaaja", joka löi tukkien päähän metsäyhtiön leiman.
Asianmukaista terminologiaa voisi ehkä yrittää löytää erikoiskirjastojen kokoelmiin kuuluvista amerikkalaista metsätyön historiaa käsitteleviästä suomenkielisistä...
Hakupalvelu Finnan kautta löytyy jonkin verran opinnäytteitä, kirjoja ja artikkeleita Veikkauksesta ja sen monopoliasemasta. Uusimmasta päästä opinnäytteet ovat verkossa luettavissa. Alla linkki hakutulokseen hakusanoilla Veikkaus monopoli*:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=veikkaus+monopoli%2A&type=AllFields
Runon Ballaadi iloisen myllärin tyttärestä on Heikki Asunnan kirjoittama. Se on julkaistu ainakin Suomen kirjallisuuden vuosikirjassa 1948 (WSOY, 1948).
Mikrofilmejä voi lukea ainoastaan kirjastossa siihen tarkoitetuilla laitteilla. Helmet-kirjastoista mikrofilmien lukumahdollisuus on ainoastaan Pasilan kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
Mitä ilmeisimmin kahvia ei kasva luonnonvaraisena Etelä- eikä Keski-Amerikassa, vaan se on puhtaasti vientiviljelytuote. Eurooppalaiset veivät kahvipensasta Amerikkaan 1700-luvun alussa. Eniten sitä viljellään Brasiliassa, mutta etenkin alkuaikoina myös Peru ja Kolumbia olivat suuria kahvintuottajia. Kun kahvinviljelyä aloiteltiin, farmeilla käytettiin orjatyövoimana Amerikan alkuperäiskansoja. Nykyään ympäri Amerikkoja on alkuperäsikansojen yhdistysten omaa kahvintuotantoa.
Floridassa kasvaa villikahviksi nimitetty kahvin tapainen kasvi, Psychotria Nervosa: https://edis.ifas.ufl.edu/fp494
Muita lähteitä:
https://web.archive.org/web/20160830012109/https://www.kew.org/discover/news/seven-species-...
Kirkkoharjun näkötornin 1930-luvun alussa toteuttaneen Heikki Tiitolan rakennustoimiston työselityksen mukaan siipirakennus on alun perin tehty kahvilatoimintaa varten. Aikanaan harjulla on ollut myös VPK:n rakennuttama ja ylläpitämä tanssipaviljonki ja näkötornin läheisyydessä sijaitsi erillinen ravintolarakennus. Kirkkoharjulla vietetyt lippu- ja palokuntajuhlat olivat vielä 30-40-luvuilla Kangasalan kesien kohokohtia. Vuoden 1961 jälkeen tanssipaviljongilla ei ollut enää mitään toimintaa, ja vuonna 1967 Kirkkoharjun rakennukset purettiin näkötornia lukuun ottamatta.
- Raine Raitio, Oksalla ylimmällä : katsaus Kangasalan näkötornien historiaan
Helmet-kirjastojen halutuimmat -listaus on ollut korona-ajan ja siitä johtuvien kirjastojen sulkemisten takia tauolla, mutta sitä on luvattu jatkaa lähiaikoina.
Nuasjärvi-valssia ei ilmeisestikään ole julkaistu nuottina.
Youtubessa kappaleen säveltäjäksi kerrotaan Channel Four -yhtyeessä vaikuttava Jorma Kyrö.
https://www.youtube.com/watch?v=EWPpVWYfXu0
Pertti Niemen säveltämä ja Vuokko Lindholmin sanoittama kappale Tämä päivä on meidän sisältyy äänitteisiin Unohtumattomat : 40 ikivihreää laulua (2000) ja Ruusu joka vuodesta (1999).
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on vain viimeksi mainittu levyistä. Voit tarkistaa teoksen saatavuustiedot Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Musiikkinäytelmää Sininen hetki esitettiin Rovaniemen kaupunginteatterissa joulukausina vuosina 1997 – 1998. Musiikkinäytelmän ensi-ilta oli 5.12.1997.
Musiikkinäytelmän on kirjoittanut Asko Martinheimo, säveltänyt Jukka Siikavire ja sanoitukset on tehnyt Pauli Hanhiniemi. Ohjauksesta vastasi Ilkka Laasonen ja koreografian teki Ari Numminen.
Rovaniemen pääkirjaston Lappi-osastolta löytyy musiikkinäytelmän käsikirjoitus (52 lehteä) ja se on lainattavissa. Lappi-osaston leikekokoelmasta löytyy myös useampia artikkeleita , joissa kerrotaan musiikkinäytelmän valmistelusta. Paljon on kirjoitettu myös esityksen koreografiasta. Kaiken kaikkiaan esitys oli hyvin suosittu, ja sen tähden tekstiselosteet oli tehty useilla eri kielillä. ...
Kyseessä on varmaan alla oleva Nuku hyvin -kirja. Siinä pikkukanit Miia, Piia ja Tiia tekevät iltapuuhia ja valmistautuvat nukkumaan. Kirjan sisältä löytyy kuva, jossa äitipupu istuu keinutuolissa ulkona terassilla ja pikkupuput istuvat terassin reunalla. Kannessa kolme pupua nukkuu vierekkäin sängyssä.
Lisa McCue: Nuku hyvin
Vuoden 1994 Sienilehti on Kuopion Varastokirjaston kokoelmissa:
https://www.finna.fi/Record/vaari.164045
Lehden saa lainaan, tai siitä voi pyytää artikkelikopion kaukopalvelun kautta. Alla tietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
En löytänyt tietoa siitä, että antiikin ajan urheilijat olisivat syöneet vehnänjyviä ennen kilpailua. Epäilen, ettei tällaista ole tapahtunut, sillä kuivat jyvät todella aiheuttavat vatsanväänteitä.
Yleisesti ottaen antiikin ajan ihminen söi kasvispainotteisesti. Leipä, erilaiset puurot, kasvikset ja juusto olivat keskeinen osa ruokavaliota. Kala oli tärkein eläinproteiinin lähde. Punainen liha taas oli ylellisyystuote.
Meille on säilynyt jonkin verran tietoa antiikin ajan urheilijoiden ruokavaliosta. Diogenes Laertioksen mukaan (Merkittävien filosofien elämät ja opit, 8.12) kuuluisa samoslainen yleisoppinut Pythagoras suositteli valmennettaville urheilijoilleen runsasta lihansyöntiä. Pythagoras itse oli kasvissyöjä....
Antiikin Kreikassa tiede kukoisti, mutta on totta, että Roomassa tilanne oli hieman toinen. Filosofia, matematiikka ja luonnontieteet eivät olleet antiikin Roomassa suuressakaan huudossa, vaan kävi mm. niin, että keisari Vespasianus karkoitti filosofit Roomasta. Filosofian opinnot senaatti kielsi v. 161 ja 153 eKr. Roomassa arvostettiin ja harjoitettiin puhetaitoa, mutta siihen ei liitetty esim. filosofiaa (tai fysiikkaa tai muita luonnontieteiksi katsottuja, jota kreikan filosofit usein pohtivat), toisin kuin Kreikassa. Keisarien Rooma oli ennemminkin reetorien, valtiotieteilijöiden, eetikoiden ja myöhemmin mystikkojen valtakunta, kuin filosofien. Roomalainen filosofia, sikäli kun sitä harjoitettiin, keskittyi ennemminkin varhaisemman...
Suomen kuvalehti ilmestyi 13.4.22 kaksoisnumerona 15 -16. Kyseinen numero on luettavissa useissa Helmet-kirjastoissa sekä eMagz-palvelussa.
Numero 17 ilmestyy 29.4.22.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://helmet.emagz.fi/ext/login/helmet
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto
https://www.mediakortit.fi/mediakortit/suomen-kuvalehti/383/#schedules
