Vaskin etusivulla (https://vaski.finna.fi/) olevan hakukentän alapuolelta löytyy harmaa palkki, josta pääset tarkennettuun hakuun. Kirjoita Hakuryhmä-kohdassa olevaan ensimmäiseen hakukenttään hakusanaksi 65.43 ja valitse sitten oikealla puolella olevasta alavalikosta "Luokitus". Jos haluat hakea nimenomaan kirjoja valitse vielä Rajaukset-kohdasta aineistotyypiksi Kirja. Muita kenttiä ei tarvitse täyttää, vaan haun tehtyäsi pääset käsiksi kaikkiin kyseisellä luokkanumerolla löytyviin kirjoihin.
Benedikt Widmannin ja Karl Theodor Enslinin säveltämä joululaulu Kling, Glöckhen on suomenkieliseltä nimeltään Klingelingeling. Suomenkieliset sanat lauluun on laatinut Vexi Salmi.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4688490
Laulu sisältyy esimerkiksi äänitteille Joulu on rakkautta (Matti ja Teppo, 1984) ja Tule joulu kultainen : 18 toivottua joululaulua (1994).
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11051200
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.151848
Vuotunki-nimen alkuperää käsittelevät mm. T. I. Itkonen ja A. Räisänen artikkeleissaan. Nimi saattaa johtua saamen verbistä vuottet, ‘jäljittää, löytää (jonkin eläimen) jäljet’. Nykypohjoissaamessa sana on vuohttit.
Vuotunki paikannimenä esiintyy lähinnä Kuusamon alueella, esimerkiksi Vuotunkijärvi. Vuotunkia sukunimenä voi tutkia kuusamolaissuvuista tehdyistä sukuselvityksistä.
Artikkelit:
Itkonen, T. I. (1920). Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella. Virittäjä, 24, 49. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/virittaja/article/view/27779.
Räisänen, A. (2005). Saamelaisjäljet Kuusamon ja Posion paikannimistössä. Virittäjä, 109(3), 336. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/virittaja/article/view/40417.
Aku Ankka -lehdellä on vuoteen 1951 asti ulottuva arkisto, johon pääsee linkistä Lehdet - Aku Ankka
Lehteä klikkaamalla näkee, mitä tarinoita se sisältää, vaikka ei olisi hankkinut lukuoikeutta. Kysymäsi tarina saattaisi olla numeron 1968: 3 Haaksirikkoinen perhe.
Teksti Liisa Tavin levyttämään Syksyisemmät päivät -kappaleeseen sisältyy Itkosen sanoituksia sisältävään kirjaan Miljoonan markan pakarat : laulutekstejä vuosilta 1973-2007.
Tavin Naamioita on edelleen saatavilla kirjastoista eri puolella Suomea LP-levynä.
Näillä tiedoilla löytyy ainakin Mikko Mäkeläinen, joka on esiintynyt ohjelmassa Myrskylyhty-bändin kanssa. Hänellä ei taida kyllä ainakaan tällä hetkellä olla pitkiä hiuksia. Lisätietoja hänestä löydät osoitteesta https://magnumlive.fi/esiintyjat-ja-ohjelmat/artistit-ja-tanssiorkesterit/mikko-makelainen/ Siellä on myös keikkakalenteri.
Jos tämä ei ollut tarkoittamasi henkilö, niin voit katsoa Yle Areenasta Kesäillan valsseja, jos sieltä löytyisi etsimäsi miehen nimi.
Kirjastojen hankintaprosessi ja käytännöt voivat vaihdella kirjastoittain, joten aivan yksiselitteistä kuvausta ja ohjetta oman kustanteen tarjoamisesta kirjastoille on vaikea antaa.
Pääsääntöisesti kuitenkin kirjastot hankkivat aineistonsa kilpailutetuilta sopimustoimittajilta, joita ovat esimerkiksi Kirjavälitys, Booky.fi tai Kirjastopalvelu.
Tästä huolimatta kirjastot ottavat mielellään vastaan tiedon julkaisun ilmestymisestä. Kannattaa tutustua kirjastojen kotisivuihin ja sieltä mahdollisesti löytyvään tietoon hankintaosastosta ja sen yhteystiedoista. Mikäli tätä tietoa ei sivuilla ole tuotu esille, kannattaa tiedote lähettää kirjaston yleiseen sähköpostiin, josta tieto välitetään hankintaa tekeville henkilöille.
Tiedotteessa...
Espoossa seuraavat kirjastot ovat auki sunnuntaisin (aukiolotiedot vuoden 2022 loppuun):
Entresse (10-18)
Iso Omena (10-18)
Lippulaiva (10-18)
Sello (10-18)
Lisäksi monia Espoon pienempiä kirjastoja voi käyttää omatoimisesti, eli kirjaston oven saa auki kirjastokortilla ja siihen liitetyllä tunnusluvulla.
Helsingissä sunnuntaisin ovat avoinna Itäkeskuksen (12-18), Rikhardinkadun (12-18) ja Töölön )12-18) kirjastot sekä Keskustakirjasto Oodi )10-20). Vantaalla Tikkurilan kirjasto on avoinna omatoimisesti (9-16).
Aukiolotiedot voi aina tarkistaa palvelusivustoltamme www.helmet.fi
Teoksen partituuria ei Finna-hakupalvelun mukaan löydy mistään kirjastosta. Sitä ei löydy myöskään IMSLP-palvelusta. Partituuria en siis pääse näkemään.
Teoksen esitysmateriaali on vuokrattavissa Schott-kustantamolta. Kustantamon kuvailun mukaan teoksen esityskokoonpanoon kuuluu mm. Zeisserlinstrument, joka voisi olla tuo pilli. Zeisserl tarkoittanee jotain vihervarpusiin kuuluvaa lintua. Teoksen englanninkielinen nimi on ”The siskins”.
Josef Straussin Die Zeisserln -teoksen tiedot Schott-kustantamon sivulla:
https://www.schott-music.com/en/die-zeisserln-no328329.html
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
IMSLP Petrucci Music Library:
https://imslp.org/wiki/Main_Page
Selitystä kissan tämänkaltaiseen käyttäytymiseen ei suoraan löytynyt. Seuraavista Helmet-kirjastojen kissakirjoista voisi kuitenkin löytyä joitain vastauksia kuvatunkaltaiseen toimintaan.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skissa%20k%C3%A4ytt%C3%A4yt…
Monet taidehuutokaupat antavat arvioita maalausten arvosta, usein myös maksutta. Tässä linkkejä muutamiin:
Hagelstam: https://www.hagelstam.fi/
Bukowski: https://www.bukowskis.com/fi
Helander: https://www.helander.com/fi
Muisteltu runo on Anna Kaitilan Kärsimysten koti ("Ahon laidassa mökki pieni / on ränstynyt, kyljellään, / niin suruisasti se silmää / metsälampehen välkkyvään. // -- "). Sen voi löytää esimerkiksi Maiju Seppälän kokoamasta valikoimasta Iltarunoja (1914) sekä Eero Salolan ja Eino Keskisen toimittamasta kokoelmasta Lausuntarunoja nuorelle väelle (1949).
Ruotsalaisen kustantajansa sivuilla löytyy tieto piakkoin ilmestyvästä uudesta teoksesta "Ödet och hoppet" ( Bokförlaget Forum, 2023). Se julkaistaan Ruotsissa nyt syyskuun lopussa. Teos sijoittuu vuoteen 1434 ja mukana juonessa kulkee mm. kirjailijan varhainen esi-isä Måns Bengtsson. Vaikuttaisi siltä, että tulossa olisi historiallinen romaanisarja.
Suomennoksesta ei ole vielä tietoja Suomen kustantamonsa sivuilla (Johnny Kniga). Odotettavissa on, että tulevan syksyn valintalistoilta tämä teos on valittavissa vuoden 2024 ilmestyvänä uutuutena (kevät/kesä). Tämä toki riippuu käännösaikataulusta.
Lähteet:
Ödet och hoppet (forum.se)
Muisteloissa-valssi näyttää sisältyvän nuottikokoelmaan Eino Sipposen sävelmistöä : tangot, valssit, laulut, humpat, jenkat [1] (1975). Kokoelma näyttäisi löytyvän ainakin Tampeeen ja Jyväskylän kirjastoista. Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Omaksi hankkiminen voi olla hankalaa, kun on kyse melko kauan sitten julkaistusta omakustanteesta. Sipposen nuottisarjan muita osia on ollut myynnissä Tori.fi:ssä ainakin syksyllä 2022.
Saatavuustieto Piki-verkkokirjastossa.
Laulu on nimeltään Pumppuräppi ja sen esittää "soitin- ja keitinyhtye" Los Piratos (Olli Liimatainen ja Janne Jukarainen).
Laulu löytyy muutamalta eri tallenteelta Outi-kirjastojen kokoelmista. Myös Youtubessa laulusta on useita versioita.
Tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Kyseinen runo ei ole Ilpo Tiihosen käsialaa, vaan se löytyy Riina Katajavuoren runokokoelmasta Vasemman käden runot (Tammi, 2023). Helsingin Sanomien arvostelussa kyseisiä säkeitä verrattiin sävyltään Ilpo Tiihosen tuotantoon, ehkäpä siitä väärinkäsitys.
Kyseessä saattaisi olla Mihail Vasiljevin ja Sergei Guštševin Maailma vuonna 2007 : tiedemiesten tulevaisuudennäkymä (Tammi, 1960).
Vasiljev ja Guštšev olivat Komsomolskaja Pravda -lehden toimittajia, jotka vuonna 1957 haastattelivat Moskovassa eri tieteenalojen tutkimuslaitosten johtajia ja kokoamansa aineiston pohjalta kirjoittivat kuvauksen siitä, miltä maailma näyttäisi 50 vuotta myöhemmin.
"Tulevaisuudenkuva 21. vuosisadalta on kaikessa utopistisuudessaan vaikuttava ja mieltä kiehtova: kuu on oman planeettamme seitsemäs maanosa, siellä on ensimmäinen lasista rakennettu kaupunki, suuret ja nopeat laivat kulkevat veden alla, lentokoneet ujeltavat 6 000 km tuntinopeudella, syöpä on jo voitettu, ihminen tarvitsee...
Suomen Sukututkimusseuran sivustolla asiasta kerrotaan seuraavasti: ”Evankelis-luterilainen kirkkohallitus antoi suosituksen vuonna 2011, jonka mukaan sukututkijoita ei pitäisi päästää henkilökohtaisesti tutkimaan 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja tai niiden mikrojäljenteitä. Käytännössä tämä tarkoittaa noin vuosien 1910–1960 kirkonkirjoja. Useimmat seurakunnat toimivat Kirkkohallituksen suosituksen mukaisesti. Tietojen saaminen alle 100 vuotta vanhoista kirjoista vaatii yleensä virkatodistuksen tilaamisen seurakunnasta.” Sivustolla on myös video, jossa opastetaan virkatodistuksen tilaamisessa. Tässä linkki sivustolle:
https://www.genealogia.fi/kirkonkirjat/
Tietojen tilaaminen suoraan kansallisarkistosta ei siis onnistu, vaan tietoja...