Kysymyksessä siteeratut säkeet osuvat siinä määrin lähelle kahta säkeistöä nimimerkki Mäki-Mikon opettavaisesta runosta Varo vaaraa!, joka julkaistiin Karjala-lehden Lasten ja nuorison osastossa 12.11.1938, että tekisi mieli ehdottaa sitä lähteeksi tai esikuvaksi Evijärvellä esitetylle runolle. Kenties alkuperäinen Mäki-Mikon runo on matkannut siirtoväen mukana Karjalasta Evijärvelle ja muokkautunut sitten siellä kysyjän esittämään muotoon.
"Tuli kerran - aivan totta - / kylään herrasväki Rotta. / Ensin vieraat söivät, joivat, / sitten emot tarinoivat. // Sillä aikaa nuoriväki / - emotkin sen hyvin näki - / peittosilla olla tahtoi. / Minkäs sille emot mahtoi."
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2005874?page=14
Hei, Snellmanin kirjallinen tuotanto on valtavan laaja, joten kyseisen sitaatin etsiminen on hyvin työlästä ja hidasta, eikä lähde ole vielä selvinnyt.
http://snellman.kootutteokset.fi/fi kokoaa yhteen Snellmanin kirjoittamat dokumentit: kirjeet, luennot, lausunnot, sanomalehtikirjoitukset, teokset.
Hakutoiminto auttaa tiedon etsinnässä.
Suosittelemme muun muassa näitä:
Adrian Tchaikovsky: Children of time ja Children of ruin
Andy Weir: Project Hail Mary
Alistair Reynoldsin kirjat
Becky Chambers: A long way to a small angry planet (ja jatko-osat)
Nnedi Okorafor: Binti
Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet
Baoshu: The Redemption of Time (ei Keski-kirjastojen kokoelmissa, mutta kaukolainan voi tilata maksutta pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista)
Kirjastot maksavat vuosittain tallenteiden kirjastokäytöstä korvauksen Suomen Kuntaliiton ja Kopioston neuvotteleman sopimuksen mukaisesti. Korvaus perustuu kirjaston hankittujen tallenteiden lukumäärään. Erikoiskirjastot maksavat tallennekohtaista korvausta. Tallennekohtainen korvaus:
25 euroa/äänikasetti
25 euroa/cd-levy
60 euroa/videokasetti
60 euroa/cd-rom -levy
60 euroa/dvd-levy
Korvauksiin lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero.
Televisio-ohjelmien tekijänoikeuskorvausten jako perustuu Kopioston jäsenjärjestöjen vuosittain vahvistamiin tilitysperiaatteisiin. Tekijänoikeuskorvausten tilitysten perustana on korvauksensaajien oikeudenmukainen ja yhdenvertainen kohtelu.
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto...
Tampereen ja Kuopion välillä on useita korkeita maastokohtia, jotka saattaisivat heikentää Näsinneulaan nousseen tähystelijän mahdollisuuksia nähdä Puijon torni. Korkeimmat huiput osuvat nimittäin hänen kannaltaan harmillisesti juuri kaupunkien väliselle linjalle (ja sen tuntumaan) Jämsän ja Jyväskylän tienoilla: Etelä-Suomen korkeimmaksi paikaksi mainittu Korpilahden Moksin kylän Uutelanmäki (257,8 m), Jyväskylän Pirttimäki (248,9 m), Muuramen Tikkamäki (236,7 m) ja Kaipolanvuori Jämsässä (230 m).
Kuopion alueella Puijoa korkeammalle kohoaa Rytkyn Oinosenmäki (240 m). Se on kuitenkin hieman sivussa suoralta Tampere-Kuopio-linjalta.
Suomen korkeimmat huiput
https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3317898
https://www.pokokorpilahti.fi/...
Aapo Pärnäsen runo Lassin tupa alkaa rivillä "Loppui Lassin koulu, alkoi tulla joulu".
Runo on sisältynyt useisiin ala-kansakoulun lukukirjoihin, kuten Aarni Penttilän toimittamaan Hyvästi, aapiskukko : alakansakoulun toinen lukukirja (1944) ja Martti Haavion ja Aale Tynnin toimittamaan Kultaiseen lukukirjaan (1957).
Voitte lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta teoksesta Opas lukemista aljettaessa : kotiopetusta ja kiertokoulja varten (toim. Herm. Niemi, 1911). Sivu aukeaa alla olevasta linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1975816?term=Lassin%20tu…
Antiikin Kreikassa tiede kukoisti, mutta on totta, että Roomassa tilanne oli hieman toinen. Filosofia, matematiikka ja luonnontieteet eivät olleet antiikin Roomassa suuressakaan huudossa, vaan kävi mm. niin, että keisari Vespasianus karkoitti filosofit Roomasta. Filosofian opinnot senaatti kielsi v. 161 ja 153 eKr. Roomassa arvostettiin ja harjoitettiin puhetaitoa, mutta siihen ei liitetty esim. filosofiaa (tai fysiikkaa tai muita luonnontieteiksi katsottuja, jota kreikan filosofit usein pohtivat), toisin kuin Kreikassa. Keisarien Rooma oli ennemminkin reetorien, valtiotieteilijöiden, eetikoiden ja myöhemmin mystikkojen valtakunta, kuin filosofien. Roomalainen filosofia, sikäli kun sitä harjoitettiin, keskittyi ennemminkin varhaisemman...
Essi Wuorelan kappaleessa Mitä tarkoittaa rakas lauletaan seuraavasti: "Mitä tarkoittaa rakas, kun sä sanot sen? Mitä tarkoittaa rakas, onks’ se vaan sana jolla pääsee läpi ahtaiden paikkojen?" Kelpaisiko tämä?
Mitä tarkoittaa rakas - YouTube
Ikävä kyllä vastausta ei tällä kertaa löytynyt. Aikamatkustus on tieteiskirjallisuudessa erittäin yleinen käytetty juonikuvio, jopa siinä määrin, että sillä on oma internet-sivustonsa, ittdb.com. TV Tropes -sivustolla on myös useita esimerkkejä kuvaamastasi time loop -juonikuviosta.
Mikäli luit novellin suomeksi, voit yrittää etsiä kokoelmaa Risingshadow-sivuston kirjalistaushaun kautta - valitse hakuun scifi tai joko antologiat tai novellikokoelmat ja mahdollinen vuosiväli.
Kappaleen musiikki ei ole kansanlaulu vaan Kati Ránin ja Christopher Juulin sävellys. [1]
Haastattelussa Rán kertoo käyttäneensä tekstinä karjalan murteella kirjoitettua susirunoa. Hän mainitsee lähteeksi etnologian professori Laura Starkin julkaisun. [2]
Kysyin asiaa professori Starkilta. Lähde on hänen kirjansa The Magical Self: Body, Society and the Supernatural in Early Modern Rural Finland. (Academia Scientiarum Fennica, 2006), jossa hän käsittelee runoa sivuilla 393 - 431. Lisäksi hän kertoo, että kyseinen runo on taikaloitsu, josta on ollut eri versioita. "Tämän version laulaja näyttää olevan Vienan karjalainen ”Otti, Hilipän vaimo”, ja hän lauloi sen Akonlahdessa vuonna 1912. Se löytyy Suomen Kansan...
Jukka Itkosen runo Lumisateen pikkuveli on hänen kokoelmastaan Koipihumppaa : runoja lapsille (2005). Voit lukea runon myös teoksesta Jukka Itkonen: Leikkihaitari : valitut lastenrunot 1986-2010 (2011, s. 126).
https://www.finna.fi/Record/lastu.210788
https://www.finna.fi/Record/lastu.309526
Suomessa ei ole kirjoille olemassa samanlaista lakiin perustuvaa ikärajaluokitusta kuten elokuville on. Kirjoille ei ole myöskään virallisia ikärajasuosituksia. Kustantajat tekevät suosittelua sijoittaessaan kirjan esim. uutuusluetteloissaan tiettyyn kategoriaan, esim. lapset ja nuoret. Joskus myös näkee kirjan takakanteen painetun suosituksen. Kirjastoissa joko noudatetaan kustantajan kategorisointia tai arvioidaan kohderyhmä uudelleen. Ripleyn Usko tai älä -kirjat on Kyyti-kimpassa sijoitettu lasten ja nuorten osastoille. Pikasilmäys Suomen eri kirjastoihin osoittaa näin tekevän suurimman osan kirjastoista. Joissakin niitä on sijoitettu lasten/nuorten osaston lisäksi myös aikuisten osastolle.
Se, mitä "drama teacher" brittikouluissa oppilaille opettaa, ei pohjimmiltaan juurikaan poikkea siitä, mitä meillä käydään läpi äidinkielen ja kirjallisuuden vuorovaikutustilanteissa toimiminen -osa-alueen opetuksessa: "Draama on luokkamuotoista vuorovaikutteista, toiminnallista ja kokemuksellista opetustoimintaa, jossa keskitytään yhdessä toimimiseen käyttäen teatterin keinoja."
Draaman opettamisesta | Opetushallitus (oph.fi)
Eroja toki on – huomattaviakin – ja ne juontavat juurensa draaman paljon suuremmasta painoarvosta brittiläisessä koulujärjestelmässä. Siinä missä meillä draamaopetus on tiukasti integroitu äidinkielen ja kirjallisuuden puitteisiin ja tähtää ensisijaisesti koulumaailmassa tarvittavien esiintymistaitojen...
Kyseessä on ilmeisesti kohtaus, jossa Laverne kuulee väärin Esmeraldan sanat.
Esmeralda sanoo: "And maybe Frollo's wrong about the both of us." Laverne kuulee tämän muodossa: "Frollo's nose is long, and he wears a truss."
Kahdessa versiossa samaa on vain nimi Frollo ja samalta kuulostavat sanat "wrong/long" ja "us/truss". Samalla tavalla käännöksessä on Esmeraldan sanat väännetty absurdiksi lausahdukseksi. Olennaista on vain, että "kärsässä" kuulostaa hieman samanlaiselta kuin "väärässä" ja lausahdus saa Frollon kuulostamaan hölmöltä. Muuten sisältö on yhdentekevä.
Sanonta on siis kääntäjän keksintöä.
Lähde:
Elokuvan englanninkielinen käsikirjoitus
Helmet-kirjaston kokoelmasta löytyy esimerkiksi Torsti Lehtisen Eksistentialismi vapauden filosofia ja Lars Gustafssonin Merkillinen vapaus, joissa käsitellään Camusin filosofiaa. Conor Cruise O'Brienin Camus käsittelee Camusia kirjailijana.
Finna-yhteistietokannasta löytyy paljon Camus'ta käsitteleviä opinnäytetöitä, artikkeleita ja kirjoja.
Molemmissa luetteloissa aineistoa voi hakea kirjoittamalla hakusanaksi albert camus ja valitsemalla rajoittimeksi aihe-haku.
https://helmet.finna.fi/
https://finna.fi/
Nykyään puhuttavia saamenkieliä on yhdeksän. Suomen alueella puhutaan pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea, joista pohjoissaamella on määrällisesti eniten puhujia.
Ihastumiseen ja rakkauteen liittyviä fraaseja Suomessa puhuttavilla saamenkielillä löydät tästä Saamelaiskäräjien Sámas muinna -projektin tuottamasta sanakirjasesta. Jos norja taittuu, löydät samat fraasit myös etelä- ja luulajansaameksi täältä.
Myös Ylen Sano se saameksi -fraasisanakirjasta löytyy rakkaudelle oma osionsa.
Toivottavasti näillä eväillä tunteiden tunnustaminen onnistuu!
Valitettavasti en löytänyt kysymääsi kirjaa, mutta voit itse yrittää etsiä sitä esimerkiksi Kirjasampoon listatuista Pollux-sarjan kirjoista: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/pollux
Teoksessa Ylioppilasaineita 1976 on näyteaineita kevään 1976 aineista. Sisällysluettelona on aiheiden otsikoita. En pysty takaamaan, että se on täydellinen lista, mutta varsin useita erilaisia otsikoita siitä löytyy. Lohjalla ei ole kirjaa, mutta Hyvinkään kollega ystävällisesti skannasi sisällysluettelon tänne. Saat se sähköpostiisi.Jos haluat lukea aineet, voit tulla kirjastoon kaukolainaamaan sen. Kaukolainaustoiminta on maksullista.
Puurotuoli-haulla ei tuloksia juuri saa, mutta jos käyttää hakuun ruotsinkielistä sanaa grötstol, niin saa muutaman hakutuloksen. Tässä esimerkkinä Ahvenanmaan museosta löytyvä puurotuoli: Grötstol kallas den här modellen som har gamla anor (kottetoys.se)Puurotuolia käytettiin tuolina, mutta myös pöytänä (kun selkänoja käännettiin alaspäin). Pöytänä käytettäessä puuropata (tai puuroastia) asetettiin pöydälle ja syöjät seisoivat pöydän ympärillä syöden omilla puulusikoillaan yhteisestä astiasta.Grötstol kallas den här modellen som har gamla anor (kottetoys.se)Puurotuoli on ollut yleinen erityisesti Ahvenanmaalla, mutta niitä on käytetty myös Ruotsissa.
