HS.fi vaikuttaa jo korjanneen otsikkonsa, mikä osittain vastaa kysymykseesi. Lähtökohtaisesti suomen kielessä teosten nimet ovat propreja, eli erisnimiä, jotka taipuvat siinä missä muutkin sanat. Täten Tuntematon sotilas taipuu sijoissa aivan kuten muutkin samanlaiset nominilausekkeet, kuten vaikkapa "keltainen auto" tai "suuri talo". Adjektiivialkuisten yhdyssanojen taivutus aiheuttaa usein ongelmia (esim. "Uudellamaalla", mutta "Korkeasaaressa", eikä "Uusimaalla" saati "Korkeassasaaressa"), mutta erillisten sanojen muodostamassa sanaparissa molemmat osat taipuvat samoin. Kyseiset suomalaiset lukevat siis Tuntemattoman sotilaan.Lähde: Nimien taivutus - Kielitoimiston ohjepankki
Ilmiön nimi on ingressiivinen puhe eli sisäänhengityspuhe (vrt. egressiivinen puhe, jossa puhetta tuotetaan uloshengityksen aikana). Ilmiötä on tutkittu aika vähän, mutta sisäänhengityspuhetta näyttäisi esiintyvän sekä suomen että ruotsin kielessä. Sisäänhengityspuheella näyttäisi olevan paralingvistinen merkitys eli sen käyttö välittää puhekumppanille tietoa, joka ei sisälly puheen varsinaiseen sanalliseen sisältöön. Kyseessä on siis kulttuurinen ilmiö. Mistään ei löytynyt selitystä, miksi sitä esiintyisi juuri suomen ja ruotsin kielessä tai esiintyykö sitä muuallakin.Ks. Robet Eklund: Ingressive speech as an indication that humans are talking to humans (and not machines) (2002)
"Rampa ankka" tarkoittaa poliitikkoa tai päättäjää, jonka kausi virassa on päättymässä. Hän joutuu tekemään tehtäväänsä kuuluvia ratkaisuja, vaikka hänen poliittinen uskottavuutensa ja toimintakykynsä ovat heikot, sillä kaikki tietävät, että pian hän poistuu virasta ja seuraajakin on luultavasti nimetty. Joskus rampa ankka voi myös tehdä vapaasti epäsuosittuja päätöksiä, koska on joka tapauksessa lähdössä. Ilmauksen taustalla on ajatus, että rampa ankka ei pysy muiden perässä ja joutuu todennäköisimmin petojen saaliiksi.Ilmaisu on käännetty suoraan englannin ilmaisusta "lame duck". Ilmaisua on käytetty Yhdysvalloissa poliitikoista 1860-luvulta asti. Ilmaisu syntyi kuitenkin Lontoon pörssissä 1700-luvulla. Sillä viitattiin epäonnistuneisiin...
Oheisista lähteistä kannattaa tutkia ainakin kahta ensimmäistä. Kaivoslaissa on korostunut perinteisesti yleinen pyrkimys kaivoskivennäisten hyödyntämisen edistämiseen, minkä johdosta toiminta toisen omistamalla maalla mahdollistetaan.
Suomen kaivoslain kehitys privilegiosta kaivosaluelunastuslupaan https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/117126/Paivinen%20Juha.pd…
Maanomistajan asema malminetsinnässä kaivoslain mukaan https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63005/Nikkinen.Jouko.p…
Ympäristövastuu kaivostoiminnassa - perustuslain 20 §:n toteutuminen kaivoslupaharkinnassa https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/62777/Kattainen.Matti…
Yhdelle luukulle? Kaivoslupamenettelyn kehittäminen...
Veikko Tuomen vuonna 1949 levyttämässä tangossa " Ensi suudelma" (tai "Ensisuudelma") lauletaan: "Kun ensisuudelman huulillesi painoin, niin liekin rinnassa tunsin syttyvän." Kappale alkaa: "Sä olit lapsuuden ystävistä kainoin, ja siksi kai minä sinuun rakastuin." Nuotissa "15 ikivihreätä tangoa. 3" (Scandia-musiikki, [19-?]) kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty Kullervo Kurki, mutta todennäköisesti se on salanimi. Kansalliskirjaston hakupalvelussa kappaleen säveltäjiksi on nimetty Tapio Lahtinen ja Klaus Salmi ja sanoittajiksi Tapio Lahtinen ja Klaus Salmi. Onko tämä kenties etsitty kappale?
Veikko Tuomi: Ensi suudelma YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=Mt6dH0oPsd0
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://...
Valitettavasti kuvaukseesi sopivaa teosta ei löytynyt. Ehkä pystyt itse jäljittämään teoksen selaamalla aiheesta kirjoitettujen kaunokirjallisten teosten hakulistoja.
Tässä on linkki Vanamokirjastojen aineistohakuun hakusanalla syöpätaudit:
Hakutulos - Vanamo-kirjastot (vanamokirjastot.fi)
Suomalaisten kirjastojen valtakunnallisesta kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta voi olla apua. Tässä on linkki Kirjasampoon hakusanalla syöpätaudit:
Haku | Kirjasampo
Syöpää käsittelevästä suomenkielisestä kaunokirjallisuudesta on kysytty tässä palvelussa aikaisemmin. Voit katsoa halutessasi tämän vastauksen tästä linkistä:
Olen tekemässä mahdollisimman täydellistä listaa suomeksi ilmestyneestä syöpää käsittelevästä kaunokirjallisuudesta...
Suomen kielilain 423/2003 mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Lisäksi saamen kielellä on laissa säädetty asema (kielilaki 1086/2003). Myös viittomakielelle ja suomen romanikielelle on säädetty kielellisiä oikeuksia. Suomen tataari ei ole tunnustettu vähemmistökieli.
Kielilaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423#L1P1
Tähän päivään mennessä yhteensä 10 suomalaista kapellimestaria on tehnyt Sibeliuksen sinfonioiden kokonaislevytykset. Tässä tiedot kapellimestareista ja levyttäneistä orkestereista äänitysvuosineen:
Paavo Berglund
Bournemouthin sinfoniaorkesteri 1972-1978
Helsingin kaupunginorkesteri 1984-1987
Euroopan kamariorkesteri 1995-1997
Jukka-Pekka Saraste
Radion sinfoniaorkesteri 1987–1989
Radion sinfoniaorkesteri 1993
Leif Segerstam
Tanskan kansallinen sinfoniaorkesteri 1990–1992
Helsingin kaupunginorkesteri 2002-2004
Osmo Vänskä
Sinfonia Lahti 1996-1997
Minnesotan sinfoniaorkesteri 2011-2015
Okko Kamu
Sinfonia Lahti 2012-2014
Hannu Lintu
Radion sinfoniaorkesteri 2012-2014
Petri Sakari
Islannin sinfoniaorkesteri 1996–2000...
Kirjavinkkausta suunniteltaessa lähdetään liikkeelle vinkkauksen kohderyhmästä: lapsia vai aikuisia, minkä ikäisiä, mikä lukutaidon taso jne. Vinkkaukselle voidaan valita teema, johon kirjat tavalla tai toisella liittyvät, tai vinkattavat kirjat voivat olla monipuolinen "jokaiselle jotakin" -setti. Lähtökohtana on siis yleisö, mutta lopulliset kirjavalinnat vinkkaaja tekee oman kirjallisuudentuntemuksensa pohjalta.
Marja-Leena Mäkelän Kirjavinkkarikirjassa (Avain, 2015) on paljon tietoa kirjavinkkauksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Myös Leena Ketolan Pro gradu -tutkielmasta Kirjavinkkauksen käytännöt yleisessä kirjastossa – kirjavinkkarin näkökulma (2008) löytyy tietoa kirjavinkkauksen käytännöistä: https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-...
Kyseessä lienee Rakennuskaari ja sen 7.luku. 3§. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000
Edilex- ja Finlex-tietokannoista tehdyissä tiedonhauissa ei löydy aiheesta oikeuskäytäntöä. Laajaan kirjallisuushakuun meillä ei ole resursseja mennä.
Ei ainakaan Digi- ja väestötietoviraston (ent. Väestörekisterikeskus) nimipalvelun mukaan. Osoitteessa https://dvv.fi/nimipalvelu voi hakea väestötietojärjestelmään tallennettuja etu- ja sukunimiä ja tarkastella nimien yleisyyttä. Nimipalvelun mukaan Thrax-nimeä ei ole annettu kenellekään suomalaiselle etunimeksi. Se ei ole myöskään kenenkään suomalaisen sukunimi.
Jos itselleen tai lapselleen haluaa hakea nimeä, jota ei ole kenelläkään muulla, Digi- ja väestötietovirasto ja seurakunnat päättävät tapauskohtaisesti, hyväksytäänkö nimi.
Aku Ankan tarinoiden hakuun ei ole hakukonetta. Lehtien sisältöjä voi selailla Aku Ankan verkkosivuilla, mutta mikäli et ole löytänyt etsimääsi tarinaa niistä, en valitettavasti pysty auttamaan enempää. Ehkäpä joku tämän palstan lukijoista tunnistaa, mistä lehdestä kyseinen tarina löytyy.
Lähimpänä etelänapaa sijaitseva pääkaupunki Uuden-Seelannin Wellington. Se sijaitsee leveyspiirillä -41.28664.
Etelänapaa lähinnä oleva maa on Chile, mutta sen pääkaupunki Santiago sijaitsee huomattavasti pohjoisempana (leveyspiirillä -33.45694).
Lähteet:
LatitudeLongitude.org-sivusto: https://latitudelongitude.org/nz/wellington/, https://latitudelongitude.org/cl/santiago/
World Atlas -sivusto: https://www.worldatlas.com/webimage/countrys/an.htm
Tehohoidon kesto vaihtelee potilaan tulotyypin, sairausryhmän, sairauden vaikeusasteen, hoidon ja yksilöllisten ominaispiireiden sekä teho-osaston käytön luonteen mukaan. Suomessa keskimääräinen tehohoitojakson pituus on kolme vuorokautta. Potilaan hoitoaika teho-osastolla voi venyä viikkojen, jopa yli kuukauden mittaiseksi.
Tehohoidon lopettamisesta päätetään aina tapauskohtaisesti. Yksiselitteisiä tehohoidosta pidättymisen tai luopumisen kriteereitä ei ole. Jokaisesta potilaasta tehdään päätökset yksilöllisen harkinnan perusteella.
https://www.duodecimlehti.fi/duo14120
http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514273141.pdf
https://www.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/hoidon-erityiskysymyksia/…
Suomen Tehohoitoyhdistyksen eettiset ohjeet...
Homer Simpson on ihmisen kaltainen sarjakuvahahmo, jonka persoonaan voi perehtyä vaikka Wikipedian kautta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Homer_Simpson#Persoonallisuus
Käytin Suomalaisen kirjallisuuden seuran Fili-hakua. Rajasin käännöskielen englanniksi, ilmestymisajan jaksolle 2020-2023 ja kohderyhmän aikuisiin. Haku löysi 51 teosta. Linkki Fili -hakutulokseen
Listassa esim. Aalto-Alanen Heikki: Rakastan sinussa ihmistä, Holmberg Niilas: Juolgevuođđu ja Seeck Max: Pahan verkko.
Valitettavasti haku näyttää vain äskettäin suomennetut kirjat. Joukossa on myös vanhempia teoksia esim. Lauri Viidan Moreeni.
Valitettavasti en tiedä, mitkä kaikki niistä ovat tällä hetkellä saatavina Helsingin kirjakaupoista. Kenties kauppojen nettisivut tai asiakaspalvelu voisivat olla avuksi.
Ihmisten kokemuksista Syyrian sisällissodassa kertovat esimerkiksi seuraavat helmet-kirjastojen teokset:
Yksi miljoonista : Modin pako Syyriasta / Lotta Nuotio (Otava, 2016)
Nujeen : pyörätuolilla Syyrian sodasta Eurooppaan / Nujeen Mustafa, Christina Lamb (HarperCollins Nordic, 2016)
Ei paratiisia ei maistereita / Mosa Zainab (Sininen Jättiläinen, 2022)
Hallå världen! / Bana Alabed (Libris förlag, 2018) (lastenkirjallisuus)
The last sanctuary in Aleppo : a remarkable true story of courage, survival and hope / Alaa Aljaleel ; with Diana Darke (Headline, 2019)
A hope more powerful than the sea : the journey of Doaa al Zamel / Melissa Fleming (Fleet, 2017)
Hopp : Doaas flykt till Sverige / Melissa Fleming (Bokförlaget Polaris, 2017)...
Tässä joitakin teoksia ja verkkolähteitä, jotka valottavat suomalaista koulutuspolitiikkaa ja kouluhistoriaa 1800-luvun loppupuolella. Tarkempia alueellisia tietoja varten kannattaa kääntyä esimerkiksi maakunta-arkistojen ja -museoiden puoleen.
Heikkinen, Anja ja Leino-Kaukainen, Pirkko: Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (SKS, 2011)
Helsti, Hilkka; Stark, Laura ja Tuomaala, Saara: Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa 1860-1960 (SKS, 2006)
Kero, Esa: Kansakoulu (Rakennusalan kustantajat, 2000)
Kiuasmaa, Kyösti: Oppikoulu 1880-1980. Oppikoulu ja sen opettajat koulujärjestyksestä peruskouluun (Pohjoinen, 1982)
Lappalainen, Antti: Suomi...
Kaija Nenosen ja Kirsti Topparin teos "Herrasväen ja työläisten kaupunki : Helsingin vanhoja kortteleita 2" (1983) käsittelee Tukholman päiväkotina Kolmannella linjalla toimineen rakennuksen historiaa. Alun perin vuodesta 1899 eteenpäin rakennus toimi lasten työkoti "Firulana". Teos mainitsee Firulan vuosikertomuksen vuodelta 1905, joten ainakin vielä kyseisenä vuonna rakennuksessa on toiminut Tukholman päiväkodin sijasta lasten työkoti.
Edellä mainittu teos ei kuitenkaan mainitse tarkkaa vuotta 1905 jälkeen, jolloin Tukholman päiväkoti aloitti toimintansa rakennuksessa. Toisena lähteenä voimme käyttää Helsingin kaupungin arkistotietojärjestelmä "Sinetistä" löytyviä Tukholman päiväkodin asiakirjoja. Sinetistä löytyy...
R. E. Nirvin ja Lauri Hakulisen toimittamasta Suomen kansan sananparsikirjasta löytyy Karjalankannaksen Räisälästä kerätty sanonta, jonka mukaan vatsalle ei voi valehdella ("Vatsa ei uo valeheltava"). Muita näin kiinteästi ruokailua ja valehtelua yhdistäviä sananparsia en tutkimistani kokoelmista löytänyt, eikä vastaani tullut käyttökelpoisia avaimia kysymyksen sanonnan tulkintaan.Ehkäpä isoäidin suusta kuultu lausahdus kytkeytyy mainittuun räisäläiseen ajatelmaan. Jos villi spekulaatio sallitaan, voisi ehkä otaksua tämän tapaisen sanonnan saaneen alkunsa jollakin tavalla vajavaisen tai muuten epätyydyttävän aterian yhteydessä – syöminen on tällaisessa tapauksessa ikään kuin (epäonnistumaan tuomittu) yritys pettää vatsaa: "nyt on ruoka...
