Tähän päivään mennessä yhteensä 10 suomalaista kapellimestaria on tehnyt Sibeliuksen sinfonioiden kokonaislevytykset. Tässä tiedot kapellimestareista ja levyttäneistä orkestereista äänitysvuosineen:
Paavo Berglund
Bournemouthin sinfoniaorkesteri 1972-1978
Helsingin kaupunginorkesteri 1984-1987
Euroopan kamariorkesteri 1995-1997
Jukka-Pekka Saraste
Radion sinfoniaorkesteri 1987–1989
Radion sinfoniaorkesteri 1993
Leif Segerstam
Tanskan kansallinen sinfoniaorkesteri 1990–1992
Helsingin kaupunginorkesteri 2002-2004
Osmo Vänskä
Sinfonia Lahti 1996-1997
Minnesotan sinfoniaorkesteri 2011-2015
Okko Kamu
Sinfonia Lahti 2012-2014
Hannu Lintu
Radion sinfoniaorkesteri 2012-2014
Petri Sakari
Islannin sinfoniaorkesteri 1996–2000...
Kirjavinkkausta suunniteltaessa lähdetään liikkeelle vinkkauksen kohderyhmästä: lapsia vai aikuisia, minkä ikäisiä, mikä lukutaidon taso jne. Vinkkaukselle voidaan valita teema, johon kirjat tavalla tai toisella liittyvät, tai vinkattavat kirjat voivat olla monipuolinen "jokaiselle jotakin" -setti. Lähtökohtana on siis yleisö, mutta lopulliset kirjavalinnat vinkkaaja tekee oman kirjallisuudentuntemuksensa pohjalta.
Marja-Leena Mäkelän Kirjavinkkarikirjassa (Avain, 2015) on paljon tietoa kirjavinkkauksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Myös Leena Ketolan Pro gradu -tutkielmasta Kirjavinkkauksen käytännöt yleisessä kirjastossa – kirjavinkkarin näkökulma (2008) löytyy tietoa kirjavinkkauksen käytännöistä: https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-...
Kyseessä lienee Rakennuskaari ja sen 7.luku. 3§. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000
Edilex- ja Finlex-tietokannoista tehdyissä tiedonhauissa ei löydy aiheesta oikeuskäytäntöä. Laajaan kirjallisuushakuun meillä ei ole resursseja mennä.
Ei ainakaan Digi- ja väestötietoviraston (ent. Väestörekisterikeskus) nimipalvelun mukaan. Osoitteessa https://dvv.fi/nimipalvelu voi hakea väestötietojärjestelmään tallennettuja etu- ja sukunimiä ja tarkastella nimien yleisyyttä. Nimipalvelun mukaan Thrax-nimeä ei ole annettu kenellekään suomalaiselle etunimeksi. Se ei ole myöskään kenenkään suomalaisen sukunimi.
Jos itselleen tai lapselleen haluaa hakea nimeä, jota ei ole kenelläkään muulla, Digi- ja väestötietovirasto ja seurakunnat päättävät tapauskohtaisesti, hyväksytäänkö nimi.
Aku Ankan tarinoiden hakuun ei ole hakukonetta. Lehtien sisältöjä voi selailla Aku Ankan verkkosivuilla, mutta mikäli et ole löytänyt etsimääsi tarinaa niistä, en valitettavasti pysty auttamaan enempää. Ehkäpä joku tämän palstan lukijoista tunnistaa, mistä lehdestä kyseinen tarina löytyy.
Lähimpänä etelänapaa sijaitseva pääkaupunki Uuden-Seelannin Wellington. Se sijaitsee leveyspiirillä -41.28664.
Etelänapaa lähinnä oleva maa on Chile, mutta sen pääkaupunki Santiago sijaitsee huomattavasti pohjoisempana (leveyspiirillä -33.45694).
Lähteet:
LatitudeLongitude.org-sivusto: https://latitudelongitude.org/nz/wellington/, https://latitudelongitude.org/cl/santiago/
World Atlas -sivusto: https://www.worldatlas.com/webimage/countrys/an.htm
Homer Simpson on ihmisen kaltainen sarjakuvahahmo, jonka persoonaan voi perehtyä vaikka Wikipedian kautta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Homer_Simpson#Persoonallisuus
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Veli kuolema kokoelmasta Metsän satuja (1924). Voit lukea runon myös esimerkikis teoksesta Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1984 ja 1989, s. 79).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Makupalat.fi -sivustolta löytyy linkkejä kirjallisuusarvostelusivustoille: https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A66720…
Satakunnan Kansa ja Satakunnan Viikko julkaisevat myös kirjallisuusarvosteluja. Mahtaisiko heillä olla kiinnostusta uusille arvostelijoille?
Ihmisten kokemuksista Syyrian sisällissodassa kertovat esimerkiksi seuraavat helmet-kirjastojen teokset:
Yksi miljoonista : Modin pako Syyriasta / Lotta Nuotio (Otava, 2016)
Nujeen : pyörätuolilla Syyrian sodasta Eurooppaan / Nujeen Mustafa, Christina Lamb (HarperCollins Nordic, 2016)
Ei paratiisia ei maistereita / Mosa Zainab (Sininen Jättiläinen, 2022)
Hallå världen! / Bana Alabed (Libris förlag, 2018) (lastenkirjallisuus)
The last sanctuary in Aleppo : a remarkable true story of courage, survival and hope / Alaa Aljaleel ; with Diana Darke (Headline, 2019)
A hope more powerful than the sea : the journey of Doaa al Zamel / Melissa Fleming (Fleet, 2017)
Hopp : Doaas flykt till Sverige / Melissa Fleming (Bokförlaget Polaris, 2017)...
Tässä joitakin teoksia ja verkkolähteitä, jotka valottavat suomalaista koulutuspolitiikkaa ja kouluhistoriaa 1800-luvun loppupuolella. Tarkempia alueellisia tietoja varten kannattaa kääntyä esimerkiksi maakunta-arkistojen ja -museoiden puoleen.
Heikkinen, Anja ja Leino-Kaukainen, Pirkko: Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (SKS, 2011)
Helsti, Hilkka; Stark, Laura ja Tuomaala, Saara: Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa 1860-1960 (SKS, 2006)
Kero, Esa: Kansakoulu (Rakennusalan kustantajat, 2000)
Kiuasmaa, Kyösti: Oppikoulu 1880-1980. Oppikoulu ja sen opettajat koulujärjestyksestä peruskouluun (Pohjoinen, 1982)
Lappalainen, Antti: Suomi...
Nimi on ilmeisesti salanimi eikä henkilön todellinen nimi ole tiedossa.
Lähde:
Eskonmaa, Anja KANTO - kansalliset toimijatiedot -palvelussa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000185273
Kaija Nenosen ja Kirsti Topparin teos "Herrasväen ja työläisten kaupunki : Helsingin vanhoja kortteleita 2" (1983) käsittelee Tukholman päiväkotina Kolmannella linjalla toimineen rakennuksen historiaa. Alun perin vuodesta 1899 eteenpäin rakennus toimi lasten työkoti "Firulana". Teos mainitsee Firulan vuosikertomuksen vuodelta 1905, joten ainakin vielä kyseisenä vuonna rakennuksessa on toiminut Tukholman päiväkodin sijasta lasten työkoti.
Edellä mainittu teos ei kuitenkaan mainitse tarkkaa vuotta 1905 jälkeen, jolloin Tukholman päiväkoti aloitti toimintansa rakennuksessa. Toisena lähteenä voimme käyttää Helsingin kaupungin arkistotietojärjestelmä "Sinetistä" löytyviä Tukholman päiväkodin asiakirjoja. Sinetistä löytyy...
1973 valmistuneen Pihlajiston ostoskeskuksen kyljessä olevassa Montussa sijaitsi ennen suihkulähde ja siitä on kulkenut alikulku Salpausseläntielle. Alla olevasta linkistä löytyy kertomusta siitä, miten Monttua uudistettiin talkoovoimin vuonna 1995 ja useita kuvia. Alemmasta linkistä myös hieman lisätietoa Montusta, sekä yleisesti koko alueesta.https://www.ostaritutkimuksia.net/ostarit/pihlajistohttps://pihlajisto.fi/viikinmaki-pihlajisto-kotikaupunkipolku/
Runo "Kolme oravanpoikaa" alkaa: "Kerron sadun oravasta: Sill' on puussa kolme lasta, vallatonta veitikkaa." Runon on kirjoittanut Hilda Huntuvuori.Runo sisältyy kirjoihin "Kansakoulun lukukirja. 2" (WSOY, useita painoksia, 18. painos 1950, s. 187-188) ja "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962, s. 40-42).
Laulussa "Pieni marttyyri" pyhäkouluun haluaa Anna. Viimeisessä säkeistössä äiti ei käy Annan haudalla, mutta Anna odottaa isäänsä "verimekko kädessänsä" rannalla, jonne isä ei pääse kulkemaan virran yli. Tällaista laulua on etsitty aiemmin tässä palvelussa:https://www.kirjastot.fi/kysy/50-luvulta-muistan-laulun-joka?language_content_entity=fi
"Rampa ankka" tarkoittaa poliitikkoa tai päättäjää, jonka kausi virassa on päättymässä. Hän joutuu tekemään tehtäväänsä kuuluvia ratkaisuja, vaikka hänen poliittinen uskottavuutensa ja toimintakykynsä ovat heikot, sillä kaikki tietävät, että pian hän poistuu virasta ja seuraajakin on luultavasti nimetty. Joskus rampa ankka voi myös tehdä vapaasti epäsuosittuja päätöksiä, koska on joka tapauksessa lähdössä. Ilmauksen taustalla on ajatus, että rampa ankka ei pysy muiden perässä ja joutuu todennäköisimmin petojen saaliiksi.Ilmaisu on käännetty suoraan englannin ilmaisusta "lame duck". Ilmaisua on käytetty Yhdysvalloissa poliitikoista 1860-luvulta asti. Ilmaisu syntyi kuitenkin Lontoon pörssissä 1700-luvulla. Sillä viitattiin epäonnistuneisiin...
Kirsi Kunnaksen elämää ja tuotantoa on esitelty mm. Wikipediassa (vapaassa nettitietosanakirjassa). Sivuston osoite on http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirsi_Kunnas .
Tietoa Kirsi Kunnaksesta löytyy myös seuraavista osoitteista:
http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kunnaskirsi.shtml
http://kirjailijat.kirjastot.fi/ (Valitse pudotusvalikosta kirjailijan nimi. Seuraavan sivun pudotusvalikosta voit valita paitsi tekstinäytteen niin myös henkilötiedot ja tietoja tuotannosta.)
- Kirjatietoa Kirsi Kunnaksesta voi hakea mm. seuraavista teoksista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 (toim. Ismo Loivamaa), BTJ Kirjastopalvelu 2001
- Suomalaisia kirjailijoita, (toim. Juhani Kohonen ja...
Orthex Oy:stä ei valitettavasti löydy teoksia Lukki-kirjastoista. Sen sijaan Varastokirjastossa näyttää olevan 23-sivuinen Orthexin kustantama Muoviopas. Se on mahdollista saada kaukolainaan. Kaukolainamaksu on Lukki-kirjastoissa 5 euroa. Voit tehdä kaukolainapyynnön Lohjan kaupunginkirjaston nettisivuilla kaukolainalomakkeella tai ottamalla yhteyttä suoraan kirjastoon.
