Samantyyppisiä sarjoja voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Marja Orkoman sarjat, esim. Satakielisiskot ja Eläinasema Satakieli
Amanda Vaaran Majatalo Villa Venla -sarja
Eeva Vuorenpään Kotkansilmä-sarja (historiallinen sarja)
Vera Valan Ariana de Bellis tutkii -sarja (dekkareita)
Kate Jacobsin Lankakauppa-sarja
Anne Hawes: Extra Virgin - elämää Ligurian olivilehdoissa, Kypsä poimittavaksi, Calabrian perintö
Jenny Colganin leipomosarja: Majakanvaloa ja tuoreen leivän tuoksua, Auringonsäteitä ja vuoroveden vaiheita, Jouluvaloja ja takkatulen rätinää ja Aamuruskoja ja uusia alkuja
Kirsi Pehkosen Jylhäsalmi-sarja
Perustuslakimme antavat kansanedustajalle laajemman toimintavapauden sekä tehokkaamman rikosoikeudellisen suojan kuin tavalliselle kansalaiselle. Kansanedustajaan kohdistettujen rangaistavien tekojen (pahoinpitely, kunnianloukkausrikokset, henkirikokset, laiton vapaudenriisto jne.), jotka tehdään kostonomaisesti ja tietoisena kohteen kansanedustajuudesta, olivat vielä vuoden 1928 valtiopäiväjärjestyksen mukaan rangaistavia erityisen raskauttavien asianhaarojen vallitessa tehtyinä tekoina. Sääntely on sittemmin poistettu perustuslaista, eli kansanedustajat ovat periaatteessa rikoslain takaaman oikeussuojan piirissä niin kuin kuka tahansa kansalainen. Käytännössä rikollisia tekoja puntaroitaessa poliittiset motiivit toimivat kuitenkin...
Aikuisille suunnatussa kaunokirjallisuudessa kuvitetut kirjat ovat hyvin harvinaisia. Niilo-Antero Haranto on pohtinut samaa kysymystä opinnäytetyössään 'Kuinka aikuistenkirja kuvitetaan? Esimerkkinä Tove Janssonin Kesäkirjan kuvitus' (Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2020).
Opinnäytetyössään Haranto on muun muassa haastatellut aiheesta WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantajaa Anna-Riikka Carlsonia. Carlsonin mukaan kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantamolla aikuistenkirjojen ja lastenkirjojen kuvitusten eroja ei juurikaan ole pohdittu, koska kuvitusta aikuisten kirjallisuudessa esiintyy nykyään niin vähän. Carlsonin mukaan elämme nykyään sellaisen kuvatulvan keskellä, että kuvaa ei ehkä kaivatakaan...
Emme valitettavasti onnistuneet tunnistamaan tätä kirjaa runsaista vihjeistä huolimatta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Seitsemän tassua ja Penny -kirjasarjaan ei ilmesty enää jatkoa. Kaiken kaikkiaan Brezina kirjoitti siihen melkein 40 osaa. Suomennoksiakin on lähes 30, mutta viimeiset ovat jo yli kymmenen vuoden takaa.
Pyrimme lähettämään tietoa pelkästään niistä kulttuuripalveluista, joista olet kiinnostunut. Olet aiemmin luonut netissä oman kulttuuriprofiilin. Profiilin tekoon ja muokkaamiseen pääset jokaisen sinulle lähetetyn Kulttuurikortti-tiedotteen alussa olevan Omat tiedot -linkin kautta. Omat tiedot -linkki löytyy tiedotteen vasemmasta yläreunasta.
Kulttuurikortti https://www.turku.fi/kulttuurikortti
Kuvailemasi UNRRAn autot ovat todennäköisesti olleet Kanadan puolustusvoimien käytössä olleita autoja (Canadian Military Pattern truck, CMP). Niitä on ollut UNRRAn käytössä avustuskuljetuksissa.
Kuvia ja tietoa CMP-autoista:
Truck Encyclopedia: https://truck-encyclopedia.com/ww2/canada/Canadian-Military-Pattern-tru…
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Canadian_Military_Pattern_truck
UNRRAsta on myös aiemmin kysytty palvelussamme: https://www.kirjastot.fi/kysy/aiti-kertonut-avustuksista-joku-untra?lan…
Tekoälyn tuottama tieto ei välttämättä perustu mihinkään oikeaan, täsmälliseen tietoon laisinkaan, vaan se etsii taidokkaan hakukoneen tavoin yhtäläisyyksiä sille syötetystä kysymyksestä/lauseesta ja internetin sekalaisesta tietosaaliista, jolla se on koulutettu. Siispä se on vallan hyvin voinut keksiä ja nimetä elokuvan Sadeprinsessa kalastamistaan tiedoista. Ja nopean haun kautta voikin todeta, ettei kyseinen elokuva taida olla todellinen, kuten jo epäilit. Voit esittää elokuvan tuntomerkit Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa uuden kysymyksen kautta, niin kirjastolaiset voivat yrittää selvittää elokuvaa myös.
Elonetissä eli Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) ylläpitämällä verkkosivustolla löytyy listaus töistä, joita Ilkka Keltanen on alalla tehnyt niin esiintyjänä kuin esimerkiksi ohjaajana tai käsikirjoittajana. Elonetin sisältö tuotetaan Kavi:n filmografisesta tietokannasta poimimalla. Suoraan hakutulokseen Elonetin sivuille pääsee tästä linkistä.
Kyseessä on Lucinda Rileyn kirja Varjon sisar. Teos kuuluu Rileyn kuuluisaan Seitsemän sisarta-kirjasarjaan. Varjon sisaren nykyaikaan keskittyvässä osiossa seurataan Tähti D’Aplièsen tarinaa, kun taas menneisyyden äänenä on Flora MacNichol, joka asuu maineikkaan Beatrix Potterin naapurissa.
Mika Waltariin liittyviä tietokirjoja voi etsiä Vaski-verkkokirjastosta hakemalla ensin Mika Waltarin nimellä ja sitten rajaamalla hakutulokset kirjoihin, suomenkieliseen aineistoon ja tietokirjallisuuteen. Tällöin saadaan 127 tulosta, ehkä jokin tällä listalla kuulostaa tutulta? Kaivattu teos ei ole Panu Rajalan kirjoittama Unio Mystica eikä Ritva Haavikon kirjoittama Mika Waltari, valloittaja, nämä kirjat on tarkistettu kirjan lopusta löytyvän henkilöhakemiston perusteella.
Sille, ettei kyseistä "mottoa" löydy Krohnin The jungle book -suomennoksesta, on olemassa yksinkertainen selitys: sitä ei ole englanninkielisessä alkuteoksessakaan. Ruotsinkieliseen käännökseen se on kaiketikin jostakin syystä lisätty sen luojan, lordi Baden-Powellin kirjasta The wolf cubs' handbook (1916). Jungelbokenia ei kuitenkaan ollut käytettävissäni, joten en voinut tarkistaa, onko näin."Sudenpentujen käsikirja" oli eräänlainen laimennettu versio Baden-Powellin Partiopojan kirjan (Scouting for boys, 1908) ohjelmasta. Hänen mielestään myös nuoremmat pojat tarvitsivat jotain, joka olisi heistä hauskaa ja kuitenkin kehittäisi heitä. Baden-Powell tarvitsi teeman, jonka ympärille voisi ohjelmansa koota, ja Kiplingin Viidakkokirja oli...
Kovin montaa suomenkielistä teosta en onnistunut kuningas Kaarle XI:stä löytämään, mutta tällaiset on ainakin kirjoitettu: Finne, Jalmari: Lapsikuningas ja hänen soturinsa (Tiberius kirjat, 2019) romaaniKeskisarja, Teemu: Murhanenkeli: suuren Pohjan sodan ihmisten historia (2019) tietokirja, jossa myös Kaarle XI:stäTeosten saatavuustiedot voit tarkistaa Keski-kirjastojen aineistohausta: Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna
"Pjasalapp" on pohjalaisen suomenruotsin murresana, jonka merkitys on pelleilijä tai hölmöilijä. Kysymyksen esimerkkilause viittaa KAJ-yhtyeeseen, jonka esikoisalbumi on nimeltään Professionella pjasalappar. Ahvenanmaan ja Turun seudulla pjasa-sanalla on eri merkitys.Lähde: Kotimaisten kielten keskus:Månadens dialektord: pjasa - Kotuspjasa - Ordbok över Finlands svenska folkmål
sensuuria on historian saatossa kirjastoissakin harrastettu, mutta ei nykyään. Jos nykyään kirjastosta jokin teos puuttuu, niin voi olla, että se on jätetty valitsematta kokoelmaan esimerkiksi rasistisen tai muuten rikollista tai huonoa makua edustavana teoksena. Toisen maailmansodan jälkeen kirjastotkin poistivat teoksia kokoelmistaan liittoutuneiden valvontakomission määräyksestä, eli käytännössä Neuvostoliittoon vihamielisesti suhtautuvan kirjallisuus joutui sensuurin kohteeksi. Asiasta on Wikipedia artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_j%C3%A4lkeinen_kirjasensuuri_SuomessaSensuuria on harrastettu myöhemminkin esimerkiksi eroottisen kirjallisuuden suhteen, ja termi kirjastojen myrkkykaapeista viittaa siihen. Eli...
Bike MP lehti on yhä Vaski-kirjastojen valikoimissa. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3935061
Uusinta lehteä ei ehkä voi varata ennen kuin seuraava on saapunut. Varaamista ja hyllypaikkaa voi kysellä kirjaston neuvonnasta esim. Raision kirjasto
Lehtiosasto | Palvelupiste
+358 44 797 1463
Valitettavasti en onnistunut selvittämään, mistä kirjasta voisi olla kyse. Laitoin kyselyn myös valtakunnalliselle tietopalvelulistalle, mutta sieltäkään ei kukaan tunnistanut teosta.
Ehkäpä joku palstan lukijoista tunnistaa kirjan?
V. Uotisen säveltämästä ja sanoittamasta kappaleesta Tää jääköön niinkuin oli ei valitettavasti ole julkaistu nuottia missään nuottijulkaisussa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
Malmin kirjastossa ei ole asiakkaiden käyttöön tarkoitettua paperisilppuria. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä vain Töölön kirjastossa on paperisilppuri, jota asiakkaat voivat käyttää omien papereidensa hävittämiseen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malmin_kirjasto/Palve…
HelMet-palvelusivustolla voit tarkistaa, missä HelMet-kirjastoissa on käytettävissä paperisilppuri.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
