Vuodesta 1694 vuoteen 1886 asti Suomessa oli käytössä Käsi-kiria, joka oli käännetty Ruotsin vastaavasta. Sitä voi selata Kansalliskirjaston digitoimana osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2199143
Helmet-kirjaston kokoelmasta löytyy esimerkiksi Torsti Lehtisen Eksistentialismi vapauden filosofia ja Lars Gustafssonin Merkillinen vapaus, joissa käsitellään Camusin filosofiaa. Conor Cruise O'Brienin Camus käsittelee Camusia kirjailijana.
Finna-yhteistietokannasta löytyy paljon Camus'ta käsitteleviä opinnäytetöitä, artikkeleita ja kirjoja.
Molemmissa luetteloissa aineistoa voi hakea kirjoittamalla hakusanaksi albert camus ja valitsemalla rajoittimeksi aihe-haku.
https://helmet.finna.fi/
https://finna.fi/
Nykyään etuosan istuimet ovat monissa kaupunkiliikenteen busseissa melko korkeita. Niille on kenties hankalampi kiivetä istumaan. Onneksi keskioven lähistöllä on yleensä matalampia paikkoja huonosti liikkuville, sekä pyörätuoli paikka ja rollaattori tai lastenvaunu tilaa. Linkki HSL Esteettömyys Invalidiliiton sivustolta saa lisävinkkejä kaukoliikenteen käyttöön. Linkki sivustolle.
Kohteliaiden tapojen muutoksesta saa ehkä lisätietoa Johanna Isosävin teoksesta Miten tutkia kohteliaisuutta? — Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta. ISBN 9789518588521
Ilmatieteenlaitoksen verkkosivulla https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961 on kuvaaja, jossa on esitetty keskilämpötilojen poikkeamat vuosien1991-2020 keskiarvosta.
Valitse paikkakunnaksi Kokkola ja jaksoksi vuosi. Pitkän ajan keskiarvo vertailujaksolta 1991–2020 on 4,3 °C.
Yksittäisen vuoden arvon saat viemällä hiiren kyseisen vuoden kohdalle. Vuoden 1993 keskilämpötila Kokkolassa oli 3,6 °C ja vuoden 2023 keskilämpötila oli 4,2 °C. Näinä vuosina nousu keskilämpötilassa oli siis 0,6 °C.
Kuvaajasta näkee, että vuodesta 2005 lähtien vuoden keskilämpötilan poikkeama on ollut Kokkolassa pääsääntöisesti lämpimän puolella, kun siihen saakka poikkeama oli useimmiten miinuksen puolella.
Muita mielenkiintoisia...
Pääasiallinen syy varisten hyökkäävään käytökseen huuhkajia kohtaan on se, että huuhkaja on niille luontainen vihollinen. Hyökkäämällä varikset osoittavat voimansa ja pyrkivät näin vähentämään hyökkäysriskiä toiseen suuntaan. Huuhkaja syö muita lintuja ja niiden munia, eikä useimmilla linnuilla ole kokonsa puolesta mahdollisuutta puolustautua niitä vastaan. Varikset ovat suhteellisen suurikokoisia, ja voivat järjestäytyneenä joukkona saada jopa suuresta huuhkajasta yliotteen. Tässä pätee ilmeisesti siis "luonnonlaki", jonka mukaan hyökkäys on paras puolustus. Lähteet:Dietary biology of the Eurasian eagle-owl - WikipediaHuuhkaja – Wikipedia Why Do Crows Attack Owls? (Chasing & Mobbing Behaviors) (nature-mentor.com)
Visa ei ole lyhenne mistään sanoista tässä tapauksessa vaan nimi maksuverkostolle ja sen omistavalle yhtiölle. Lähde: What Is A Visa Card? | Bankrate Visa Inc. - WikipediaVisa, Inc - About the Visa Corporation | Visa
Joissain lähteissä kahvin keksiminen on tosiaan ajoitettu 1200-luvulle, mutta juomana kahvista on varmoja mainintoja vasta 1400-luvulta Arabian niemimaalta. Todennäköisesti paahtaminen ja juomana nauttiminen oli keksitty jo aiemmin. Kahvipensasta oli viety sen alkuperämaasta Etiopiasta Jemeniin, jossa pensasta viljeltiin ja sen marjoja paahdettiin ja niistä tehtiin juomaa. Eurooppaan kahvi saapui Turkin kautta 1500-luvulla. Aiemmin kahvipensaan marjoja pureskeltiin tai muuten syötiin esimerkiksi sekoittamalla jauhettuja marjoja muuhun ruokaan tai rasvaan. Legenda kertoo, että noin vuonna 850 vuohipaimen nimeltä Kaldi ihmetteli vuohiensa käytöstä. Hän huomasi, että vuohet pureskelivat erästä pensasta ja piristyivät. Kasvi oli kahvi....
Kyseessä on gluteeniton leipä ja maniokilla eli tapiokalla voi korvata esimerkiksi vahnäjauhoja. Tapiokajauhoja voi käyttää keittojen ja kastikkeiden sakeuttamiseen sekä yhdessä muiden jauhojen kanssa erilaisten leivonnaisten valmistukseen. Bambukuitua voi käyttää sakeuttamisaineena eikä se ole allergisoiva kuten vehnäkuitu. Melassi on paksu siirappimainen aine, jota saadaan sokeriruo'on mehusta tai sokerijuurikkaasta sivutuotteena sokerin valmistuksessa.Sinun kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Fazeriin ja kysyä mistä näitä aineksia tuodaan heidän käyttöönsä, jos tuodaan.https://www.myfazer.com/s/contact-us?country=fi&language=fiLähteet:Rousi, Arne: Auringonkukasta viiniköynnökseen, viljelyskasvit ihmisen palveluksessa (WSOY,...
Hei, Kyseessä lienevät Sari Rainio & Juha Rautaheimo. Kirjoittaneet kaksi dekkaria: Vainajat eivät vaikene (Siltala, 2021) ja Vaeltavat vainajat (Siltala, 2022)
Nykyisen ravitsemusliikkeen FaceBook kertoo muutosta:"Pataässä ja uusi osoite on siis Snellmaninkatu 13, eli entinen Lilla Helsingfors"eli olisiko 1990-luvun ravintola ollut Bar Lilla Helsingfors?Työtoveri ehdotti ravintola Savannaa, joka tosin oli Mariankadulla. Ravintolassa oli mieleen jäävät lasimaalausikkunat. Linkki Ravintola Savanna, Mariankatu 19.Finna haulla Snellmaninkatu 13, löytyivät myös Latu-Haiti oy ja Kauppakilta. Linkki valokuvaan Ravintola Latu-Haiti oy, Snellmaninkatu 19. Linkki Ravintola Kauppakillan ruokalistaan 1958, Snellmaninkatu 13.Yritin myös hakea Finnasta Kruunuhaan muita ravintoloita. Linkki Finna-haku: ravintola Kruunuhaka.
Terve.fi-artikkelissa kerrotaan, että MBD-termi on lähes kokonaan korvautunut termillä ADHD. MBD:n (minimal brain dysfunction) määritelmään kuului vaikeuksia hahmottamisessa, motoriikassa ja oppimisessa. ADHD:n luokitus kuvaa samoja ongelmia oirelähtöisesti. Ylioppilaslehti mainitsee, että psykiatrian tautiluokitukseen ADHD otettiin 1980-luvulla, aiemmin samanlaisista oireista puhuttiin MBD:nä.Lähteet:Lapsen ylivilkkaus - sairaus vai luonteenpiirre? | Terve.fiLevottomat sielut | Ylioppilaslehti
Sadun nimi: Metallisika
Tekijä: Andersen, Hans Christian
Teos/Kokoelma: Kootut sadut ja tarinat 1
Suomentanut: Talvio, Maila
Kuvittanut: Pedersen, V. & Frölich, L.
Julkaisutiedot: WSOY, 1953
Emme voi tietosuojasyistä kerätä yksittäisten asiakkaiden lainahistoriaa. Mutta voit itse Web-Origon (www.weborigo.lappeenranta.fi)luoda ns. omia hyllyjä, joihin voit kerätä lukemasi kirjat. Tarvitset nettipalveluun salasanan, jonka saat kirjastosta näyttämällä kirjastokorttisi ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Salasana on sama millä pääset uusimaan omat lainasi, pääset varaamaan aineistoa sekä voit käyttää kirjastossa internetkoneita ja lainausautomaatteja.
Hyvä asiakas
Jussi Adler- Olsenin kirjat kuuluvat Kauniaisten kirjaston kokoelmaan. Valitettavasti ovat kaikki tällä hetkellä lainassa.
Voitte tehdä varauksen haluamaanne kirjaan HelMet-kirjastotietokannan kautta tai sitten tulla kirjastoomme ,niin teemme Teille varauksen
Hei!
Tässä linkki HelMet-aineistohaun hakutulokseen:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ylioppilas*+ruotsi*&searc…
Varsinaisia ylioppilaskuunteluita kirjastoille on saatu hankituksi viimeksi hyvin kauan sitten, joten ne näyttävät hakutuloksen mukaan olevan 1990-luvn alkupuolelta ja tallennemuoto on c-kasetti. Listalta löytyy kuitenkin myös hieman uudempia vastaavia harjoituskuunteluita cd-levyinä.
Kun selaat listaa, näet kunkin nimekkeen saatavuuden kirjastoista napsauttamalla auki nimekkeen täydet tiedot.
Helsingissä tämä onnistuu Pasilassa, Kohtaamispaikalla ja Myllypuron Mediakirjastossa.
Seuraavasta linkistä löytyvät kaikki kirjastot, joissa voi vhs nauhat siirtää dvd:lle. Kirjastosta kannattaa varata työtä varten aika ennakkoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helme…
Toistaiseksi kukaan ei valitettavasti ole tunnistanut laulua. Lähetin kysymyksesi nyt kirjastojen valtakunnalliselle keskustelulistalle siinä toivossa, että muualla Suomessa joku keksisi, mistä laulusta on kyse. Jos näin käy, palaan asiaan.
Kaupunginkirjastosta en hänen teoksiaan löytänyt. Yliopiston tieokanta Melindasta löytyy tekijänimellä Liang Jie teos Sourcing from China, joka on Oulun ammattikorkeakoulun kirjastossa. Kaupunginkirjaston Kaukopalvelun kautta voi tehdä kyseisestä kirjasta kaukolainapyynnön. Samoin voi palvelun kautta kysyä, jos he tunnistaisivat kirjailijan teoksia enemmän.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/86511UQJV3XA48YLD53JBVS7A27JLYMTA…
Yksiselitteistä - ja kaikkien hyväksymää - arviota aiheesta tuskin löytyy. Alla kaksi ehdotusta, joista toivon mukaan on hyötyä:
- 20. vuosisadan tilinpäätös. I : Väkivallan vuodet / Max Jacobson (1999)
- Euroopan historia. Pimeyden aika : 1900-1945 / Karsten Alnæs (2007)
