Ilmeisesti seudulla sijainneesta Ersin tilasta.
"Lisää tonttimaata etsittiin kuumeisesti eri puolilta, mutta hankkeet törmäsivät aina vastarintaan yhdestä tai toisesta syystä.
Vuonna 1954 tarjottiin Kauniaisille vihdoin mahdollisuus ostaa Kasavuoren alue espoolaiselta Ersin tilalta.
Kauppalan päättävissä elimissä käytiin pitkiä neuvotteluja hinnasta ja tammikuun 1. päivänä 1957 Kasavuoren alue liitettiin Kauniaisten kauppalaan." https://www.kaunisgrani.fi/2013/09/kasavuori-saaresta-kaupunginosaksi/
"Rautatien rakentaminen 1900-luvun alussa toi suuren määrän eri ammateissa päteviä työmiehiä Espooseen. Jotkut heistä jäivät perheineen asumaan paikkakunnalle. Johan Emil Kaven muutti vaimonsa Ida Marian sekä perheensä kanssa...
Kaikki Helmet-kirjaston teokset asiasanoitetaan Finto-asiasanaston mukaan. Helmet-haku siis kohdistuu esimerkiksi teoksen nimen lisäksi - tai ennen kaikkea - asiasanoihin. Asiasanat ovat varsin loogisia ja enempiä tarkistelematta voi arvata, että hakusanoilla 1900-luku ja siirtolaisuus löytyy jo ko. aihepiirin teoksia.
Hyvä keino löytää sopivia asiasanoja on myös katsoa niitä jonkin halutun aihepiirin teoksen yhteydestä. Taivaanraapijat-romaani on asiasanoitettu seuraavilla hakusanoilla:
Ketola, Jussi, fikt.
romaanit
siirtolaiskirjallisuus
rakennustyöt
pilvenpiirtäjät
aikuistuminen
miehet
toveruus
työtapaturmat
amerikansuomalaiset
kaupungit
1900-luku
New York
kaunokirjallisuus...
Eduskunta äänesti 6.11.2020, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen säädetään rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin. Kansanedustajat tukivat valiokunnan mietintöä äänin 141-10. Erimielisyyttä ei ollut tyttöjen ja naisten silpomista koskevasta osuudesta, siitä äänestäneet olivat yksimielisiä. Myös ei-äänen antaneet kannattivat tyttöjen silpomisen kieltämistä entistä selvemmin.
Kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä valiokunta selvitti myös poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta koskevaa oikeustilaa ja käytäntöä. Vastalauseissa haluttiin mietinnön perusteluista pois poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta koskeva osuus.
Ylen verkkouutisesta voi tutkia miten kansanedustajat äänestivät. Äänestyksessä "jaa"...
"Nattnordan", suomeksi "maatuuli", on säätieteellinen ilmiö, joka on selkeästi esitetty Ilmatieteen laitoksen sivulla ks. Merituuli ja maatuuli - Ilmatieteen laitos. Hakusanoja tiedonhakijalle artikkelihakuja varten ovat esim. solgångsvind, sjöbris, landbris, kvällsbris.
Muutamia kirjoja aiheesta: Olkkonen, Petteri: Saaristomerenkulku, Rinne, Juhani: "Suomalainen sääopas", Meisel, Tony: "Kaptenens nödhandbok : hur du löser krissituationer till sjöss",
Vuoden 1994 Sienilehti on Kuopion Varastokirjaston kokoelmissa:
https://www.finna.fi/Record/vaari.164045
Lehden saa lainaan, tai siitä voi pyytää artikkelikopion kaukopalvelun kautta. Alla tietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Päivän laskiessa on Eino Leinon kokoelmasta Tarina suuresta tammesta y.m. runoja (ilmestynyt alun perin 1896). Se on julkaistu myös ainakin kokoelmissa Elämän laulu, Kukkivat kunnaat, Päivän kehrä ja Runot 1.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään runon alkuperää tai tekijää.
Jos joku kysymyksen lukijoista tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Liikennevalon linssien pinta on tarkoituksella "sikin sokin naarmuinen".
Naarmut estävät auringonvalon heijastuksen haittoja. Liikennevalon vaihtuminen on helpompi havaita.
Pinnan kuvioiden ansiosta valo on myös helpompi nähdä monelta suunnalta.
http://www.kbrhorse.net/signals/lenses02.html
https://en.wikipedia.org/wiki/Traffic_light
Ilmastonmuutoksista ja ilmaston lämpenemisestä löytyy hyvin tietoa Makupalat.fi:n kokoelmasta Ilmastonmuutos, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/ilmastonmuutos. Esimerkiksi ohjelmasarjassa Ilmasto on peto käsitellään ilmastonmuutosten historiaa, eli ilmastonmuutoksia on ollut maapallolla monta ja monenlaista. Tieteellistä tutkimusta siitä, johtuvatko tämän hetkiset sääilmiöt löytyy paketista löytyvistä sivuistoista. Ilmastonmuutokset vaikutusten vaihtelu tai niiden ennustaminen vaativat asiantuntemusta. Ilmatieteenlaitoksen palvelusta Kysy ilmastosta, https://www.kysyilmastosta.fi/, saa vastaukset asiantuntijoilta. Myös aiempia vastauksia voi tutkia, https://kysymykset.kysyilmastosta.fi/c/kysymykset/FI
Oletko varma lehden nimestä? Löysin nimittäin artikkelin, jolla on sama nimi ja tekijät, mutta lehden nimi olisi Financial Markets, Institutions and Instruments ja nro 1995: Vol. 4, nro 5.
Lehteä näyttäisi olevan Svenska handelshögskolanin kirjastossa, mutta vain vuosi 1992 olisi varastoitu. Voit kysyä asiaa vielä handelshögskolanin kirjastosta. On mahdollista, että kaikkia varastotietoja ei ole merkitty tietokantaan.
Ilmeisesti lehteä ei ole muualla Suomessa (ei löytynyt myöskään kauppakorkeakoulun kirjastosta). Ota yhteyttä espoolaisena Espoon kaupunginkirjaston kaukopalveluun http://www.espoo.fi/
Vaasan kaupunginkirjaston käyttösääntöjen mukaan "aineiston voi korvata hankkimalla tilalle vastaavan teoksen tai maksamalla kirjaston määrittämän korvaushinnan. Videotallennetta, CD-ROM- tai DVD- levyä ei voi kappalekohtaisen tekijänoikeusmaksun vuoksi korvata vastaavalla tallenteella. Kunnostamiskelpoisen aineiston kirjasto korjaa itse. Korjauksesta syntyvät kustannukset korvaa lainaaja."
Mikäli lainaamasi kirja on kadonnut / tuhoutunut, sinun kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon ja sopia korvaustavasta.
Taidat tarkoittaa Mummon joulukuusi -nimistä sävelmää, joka on Finntrion v. 1982 ilmestyneellä Liikettä lapasiin -joululevyllä. Levy on olemassa äänilevynä ja c-kasettina. Porin kirjastossa sitä ei ole, mutta jostakin päin Suomea se on mahdollista tilata kaukolainaksi.
Mitään yleisiä, kaikkia Suomen kirjastoja koskevia käyttösääntöjä ei ole olemassa. Kukin kirjasto tai kirjastokimppa määrittelee esimerkiksi aineistonsa laina-ajat ja huomautusmaksujen suuruudet itse parhaaksi katsomallaan tavalla. Kunkin kirjaston tai kirjastokimpan käyttösäännöt selviävät joko kyseisen kirjaston nettisivuilta tai suoraan kirjastosta kysymällä.
Asensin omalle työkoneelleni Adoben Digital Editionin ja sain lainattua/luettua Ellibsistä kirjan, ilman adoben id-tunnusta. Minulla kyllä on id-tunnuskin olemassa.
Ellibsin sivuilla on varsin hyvät ohjeet
http://library.ellibs.com/help?language=fi
Muutama teos, jotka käsittelevät maailmanuskontoja:
Maailman suuret uskonnot / Markus Hattstein, [Köln] : Könemann, cop. 2005
Nykymaailman uskonnot : alkuperä, historia, usko, maailmankuva / Franjo Terhart, Janina Schulze, Bath : Parragon, cop. 2007
Maailman suuret uskonnot / Michael Keene, Helsinki : WSOY, cop. 2004
World religions : the illustrated guide / general editor: Michael D. Coogan, London : Duncan Baird, 2003
Maailmanuskonnot ja moderni länsimainen rationaalisuus : kirjoituksia uskonnonsosiologiasta / Max Weber, Tampere : Vastapaino, 2014 (Tallinna : Tallinna Raamatutrükikoda).
Voit etsiä vastaavia teoksia HelMetistä (www.helmet.fi) esim. hakusanoilla maailmanuskonnot, uskonnot ja eri uskontojen nimillä.
Tässä netistä löytyneitä kommentteja ja tutkimuksia aiheesta.
Ja ainakin vuodelta 2007 olevassa blogissa mainitaan saksalaisen autolehden tutkimus, jonka mukaan BMW kuskit olivat ainakin aktiivisimpia seksin harrastajia. Taitoihin tämä tutkimus ei ottanut kantaa.
Muut artikkelit listaavat lähinnä seksikkäimpiä automerkkejä, kenties niiden perusteella tehdään piilopäätelmiä myös kuljettajista.
https://irc-galleria.net/user/Yucciz/blog/7905357
http://www.hs.fi/autot/art-2000002929038.html
http://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/tama-automerkki-on-suomalai…
https://www.stara.fi/2014/04/07/seksikkaat-miehet-ajavat-nailla-autoill…
http://www.topgearsuomi.fi/content/suomalaistutkimus-seksikkaimmat-auto…
http://www.iltalehti.fi/autot/...
Tarkoitatko kansallispäiviä ,jotka ovat kansallisia juhlapäiviä, joita vietetään vuosittain jonkin kansakunnalle merkittävän tapahtuman muistoksi vai itsenäisyyspäiviä? Kansallispäiviä voi olla samassa valtiossa useitakin, mutta itsenäisyyspäiviä yleensä vain yksi. Tästäkin on kyllä poikkeuksia.
Emme onnistuneet löytämään luetteloa kummastakaan. Luettelohan muuttuu vuosittain, kun uudet maat viettävät jotakin tasavuosijuhlaa.
Englanninkielisestä Wikipediasta löytyvät luettelot sekä maailman valtioiden kansallis- että itsenäisyyspäivistä:
https://en.wikipedia.org/wiki/National_day
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_national_independence_days
Vuosina 2017-2020 tasavuosipäiviä juhlivat maat voi poimia näistä luetteloista.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot julkaistaan vuosittain. Vuoden 2016 tilastot julkaistiin maaliskuun lopulla 2017. Nämä ovat uusimmat tilastot, tämänvuotiset tiedot julkaistaan vasta ensi vuoden alkupuolella.
Vuonna 2016 Suomessa oli 284 pääkirjastoa, 436 sivukirjastoa, 24 laitoskirjastoa ja 137 kirjastoautoa.
Tilastot löytyvät kirjastot.fi-sivuilta:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2&years=2016&stats=1%2C33%2C100%2C10…
