Tarkoitatko kansallispäiviä ,jotka ovat kansallisia juhlapäiviä, joita vietetään vuosittain jonkin kansakunnalle merkittävän tapahtuman muistoksi vai itsenäisyyspäiviä? Kansallispäiviä voi olla samassa valtiossa useitakin, mutta itsenäisyyspäiviä yleensä vain yksi. Tästäkin on kyllä poikkeuksia.
Emme onnistuneet löytämään luetteloa kummastakaan. Luettelohan muuttuu vuosittain, kun uudet maat viettävät jotakin tasavuosijuhlaa.
Englanninkielisestä Wikipediasta löytyvät luettelot sekä maailman valtioiden kansallis- että itsenäisyyspäivistä:
https://en.wikipedia.org/wiki/National_day
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_national_independence_days
Vuosina 2017-2020 tasavuosipäiviä juhlivat maat voi poimia näistä luetteloista.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot julkaistaan vuosittain. Vuoden 2016 tilastot julkaistiin maaliskuun lopulla 2017. Nämä ovat uusimmat tilastot, tämänvuotiset tiedot julkaistaan vasta ensi vuoden alkupuolella.
Vuonna 2016 Suomessa oli 284 pääkirjastoa, 436 sivukirjastoa, 24 laitoskirjastoa ja 137 kirjastoautoa.
Tilastot löytyvät kirjastot.fi-sivuilta:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2&years=2016&stats=1%2C33%2C100%2C10…
Kirja löytyy sekä Pasilan kirjavarastosta (pysyvä linkki http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1277229 ) että Varastokirjastosta ja molemmista sen saa kaukolainaksi pyytämällä oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
Voisiko olla Jamppa Tuomisen Kevään ensi kukkanen?
https://genius.com/Jamppa-tuominen-kevaan-ensi-kukkanen-lyrics
Sanat eivät tosin osu ihan, mutta melkein...
Tallelokeron käyttöönotosta tehdään asiakkaan kanssa sopimus, jossa sovitaan myös maksun suorittamisesta. Tavallinen käytäntö on säännöllinen kuukausittainen maksu. Muista vaihtoehdoista kannattaa kysyä suoraan omasta pankista.
Taloustaito-lehti vertaili eri pankkien tallelokerojen hintoja: https://www.taloustaito.fi/Rahat/mista-pankista-tallelokero-tai-asiakir…
No, onhan se vähän outoa, mitenkä se mummi nyt niin olisi tehnyt? Täällä on melko lailla sama väki vastaamassa, sillä erotuksella, että Kysy kirjastonhoitajalta toimii maanlaajuisesti niin, että vastaajiakin on kautta maan kirjastojen, muuallakin kuin Helsingissä.
Kaisa Häkkisen artikkelin "Suomen kirjakielen saamelaiset lainat" mukaan saura -sana on laina saamen kielestä, saura ts. ahkera, reipas . https://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_hakkinen.pdf
Nykysuomen sanakirjan kertoo, että saura -sanaa on käytetty koottaessa heiniä telineisiin.(Nykysuomen sanakirja, osa 3)
Artikkeli "Tarinoita Janakkalasta" mainitsee myös sanan saura http://www.tarinoitajanakkalasta.fi/heinaseipaista-dinosauruksen-muniin/ heinätelineenä.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kuru on veden uurtama kapea syvä laakso. https://www.kotus.fi/sanakirjat/kielitoimiston_sanakirja
Valtaosassa löytämistämme lähteistä mainitaan, että nimitys "Jack the Ripper" on oletettavasti peräisin yhdestä niistä monista kirjeistä, joita poliisi sai syksyllä 1888 Whitechapelin murhien aikaan. Monia noista kirjeistä pidetään kuitenkin huijauksena, että ne eivät olisi oikean murhaajan käsialaa, vaan sensaationhakuisten toimittajien kynästä. Mutta 'Jack the Ripper' -nimitys oli siis valtaosan lähteistä mukaan käytössä jo murhien aikaan.
Lähteitä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Dear_Boss_letter
http://www.bbcamerica.com/shows/ripper-street/blog/2012/12/the-origin-of-the-name-jack-the-ripper
https://www.casebook.org/intro.html
https://www.historic-uk.com/HistoryUK/HistoryofEngland/Jack-the-Ripper/
Kirjallisuutta aiheesta: ...
Suomi.fi -sivuston https://www.suomi.fi/etusivu/ mukaan uskotulle miehelle ei ole asetettu erityisiä pätevyys- tai jäävyysvaatimuksia. "Käytännössä varsinaisen perunkirjoituksen toimittavat ns. kaksi uskottua miestä, joiden täytyy olla oikeustoimikelpoisia täysi-ikäisiä henkilöitä. Heille ei ole asetettu erityisiä pätevyysvaatimuksia." https://www.suomi.fi/kansalaiselle/parisuhde-ja-perhe/laheisen-kuolema/… .
https://perukirjanetissa.fi/uskotun-miehen-esteellisyys-perunkirjoituks…
Jalassävelet on julkaistu CD-levynä (Discogs.com):
https://www.discogs.com/Various-Jalass%C3%A4velet/release/14109779
Lainattavia kappaleita löytyy Finna-tietokannan mukaan Eepos-kirjastoista:
https://finna.fi/Record/eepos.2117017
Äänite on kuunneltavissa myös Kansalliskirjastossa:
https://finna.fi/Record/fikka.4466044
Stephenie Meyerin Twilight-kirjasarja jatkuu Keskiyön aurinko -romaanilla. WSOY julkaisee kirjan suomeksi syyskuussa.
Lisätietoa kustantajan sivulta https://www.wsoy.fi/kirja/stephenie-meyer/keskiyon-aurinko/9789510463246
Kirja on jo tilattu Seinäjoen kirjastoon.
En löytänyt tietoa siitä, kirjoittiko Paavo Fossi Nyyrikki-lehteen. Juri Nummelinin kirjassa Unohdetut kirjailijat 2 (BTJ. 2007) sanotaan Paavo Fossin olleen 1950- ja 1960-luvuilla aktiivinen aikakaus- ja lukemistonovellisti. Hän kirjoitti muun muassa Lukemista Kaikille -lehteen, Yllätyslukemistoon, Kansan Kuvalehteen, Viikonloppuun, Apuun ja Seuraan. Fossin ensimmäisen julkaistun novellin arvellaan olevan ”Irja, sotamies ja luutnanttien luutnantti”, jolla kirjoittaja voitti Lukemista Kaikille -lehden rakkauskertomuskilpailun vuonna 1944.
Jos haluat selata vanhoja Nyyrikki-lehtiä, voit tilata niitä mikrofilmattuina kaukolainaksi oman kirjastosi kautta:
https://www.virrat.fi/vapaa-ajan-palvelut/kirjasto/aineistot-ja-...
Nuasjärvi-valssia ei ilmeisestikään ole julkaistu nuottina.
Youtubessa kappaleen säveltäjäksi kerrotaan Channel Four -yhtyeessä vaikuttava Jorma Kyrö.
https://www.youtube.com/watch?v=EWPpVWYfXu0
Hämeenlinnan Vanamo-kirjastojen varastossa tämä kirja on, mutta valitettavasti varasto ja sen kokoelmat ovat käytössä vasta vuodenvaihteessa, kun varasto taas avataan:
https://www.vanamokirjastot.fi/fi/library-page/h%C3%A4meenlinnan-p%C3%A…
Kirja ei ole enää myynnissä. Voit halutessasi tehdä siitä kaukolainapyynnön oman lähikirjastosi kautta. Alla tietoa kaukopalvelusta:
https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat?refId=BzVQuG&culture=fi
Ohjeissamme neuvotaan pääsääntöisesti julkaisemaan tietopalvelukysymykset vastauksineen. Siinä tapauksessa, että kysyjä on kysynyt henkilökohtaisia asioita ja kysymys sisältää kysyjän tai muun henkilön henkilökohtaista tietoa, vaikkapa nimen, kirjastokortin numeron tai vastaavaa, kysymystä ei julkaista. Tekijänoikeudet ja tietosuoja on otettava huomioon vastauksia julkaistaessa. Myöskään jos kysymys ja vastaus eivät sisällä muille lukijoille hyödyllistä tietoa, tallennetaan kysymys ja vastaus suljettuun arkistoon. Vastaukset ovat julkisia siitä syystä, että tiedonhakijat voisivat saada niistä apua vastaavanlaista tietoa tarvitessaan. On siis myös mahdollista, että samaan kysymykseen on vastattu useammin, eikä kaikkia vastauksia...
Antamiesi tietojen perusteella runo on Kasimir Leinon Äidin sydän, joka löytyy hänen teoksestaan Runoja (1899).
Kirja löytyy esimerkiksi DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa sivulta https://digi.kirjastot.fi/files/original/38a871957319d986135f8a1d2f538f72.pdf.
Runo löytyy myös Kainuun Eino Leino -seuran ry:n sivuilta https://www.kainuuneinoleinoseura.fi/kasimir-leino/kasimir-leinon-runoja/aidin-sydan/
Numerosarja ja kirjain sen edessä on ompelukoneen sarjanumero. S 590927 viittaa Singerin malliin 15K, jota valmistettiin heinä-joulukuussa vuonna 1906.
Lista Singer-ompelukoneiden sarjanumeroista
Vaikka nokkoskuidulle on annettu erilaisia silkkiin viittaavia nimityksiä, esim: "Pohjolan silkki" tai "nokkossilkki", taitaa se kuitukasvina ja tekstiilimateriaalina olla lähinnä verrattavissa puuvillaan ja pellavaan. Nokkoskuidun työstämisessä on omat haasteensa, mutta ekologisena ja hengittävänä luonnonkuituna se on herättänyt kiinnostusta.
Nokkonen tekee paluuta kuitukasviksi https://yle.fi/uutiset/3-5126221
Nokkoskuidun hyödyt ja mahdollisuudet tekstiiliteollisuudelle https://www.knokkon.fi/nokkoskuidun-hyodyt-ja-mahdollisuudet-tekstiilit…
Nokkoskuidun tunnistusmenetelmät https://core.ac.uk/download/pdf/33736075.pdf
Suomessa tehdyissä kokeiluissa nokkoskuidun teollinen kehruu ei onnistunut ilman sidoskuituja. Nokkosesta on...
