Tähän päivään mennessä yhteensä 10 suomalaista kapellimestaria on tehnyt Sibeliuksen sinfonioiden kokonaislevytykset. Tässä tiedot kapellimestareista ja levyttäneistä orkestereista äänitysvuosineen:
Paavo Berglund
Bournemouthin sinfoniaorkesteri 1972-1978
Helsingin kaupunginorkesteri 1984-1987
Euroopan kamariorkesteri 1995-1997
Jukka-Pekka Saraste
Radion sinfoniaorkesteri 1987–1989
Radion sinfoniaorkesteri 1993
Leif Segerstam
Tanskan kansallinen sinfoniaorkesteri 1990–1992
Helsingin kaupunginorkesteri 2002-2004
Osmo Vänskä
Sinfonia Lahti 1996-1997
Minnesotan sinfoniaorkesteri 2011-2015
Okko Kamu
Sinfonia Lahti 2012-2014
Hannu Lintu
Radion sinfoniaorkesteri 2012-2014
Petri Sakari
Islannin sinfoniaorkesteri 1996–2000...
Ainoa tutkimus, jonka löysin baby-sanan käytöstä englannin kielessä on opinnäytetyö Tampereen yliopistosta Sang Nguyen, References to Women in R&B and Hip Hop: Case Studies of Girl, Baby, Bitch and Shorty https://finna.fi/Record/trepo.10024_121405. Se löytyy myös pdf:nä, https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/121405/NguyenSang.pdf;jses…. Siinä, sivulla 55, on hieman historiaa baby-sanan käytöstä tämän kaltaisessa käytössä, jota on ollut jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien.
Toinen opinnäyte löytyy Åbo Akademista, Elonen, Merja, You got guts, baby : Sidney Sheldons sagolika superkvinnor. Åbo Akademi 2001. En löytänyt tätä työtä verkosta.
Vertailuja muihin kieliin ei löytynyt. Asiasta voisi...
On mahdollista, että ei ole yhtä ainoaa hyväksyttyä termiä, vaan on hyväksyttyä käyttää useampaa eri muotoa.
Käsitteelle "Interstate Highway" en löytänyt käännöstä saatavilla olevista sanakirjoista.
Sanoille "interstate" ja "highway" sen sijaan löytyy useampia käännöksiä:
interstate= osavaltioiden välinen
highway= valtatie, päätie, runkotie, maantie
Verkkosanakirja MOT:n mukaan "interstate" voi myös kääntyä muotoon "päätie", jolloin se viittaa nimenomaan osavaltioiden väliseen päätiehen.
Myös teoksessa Whaddyacallit : Amerikanenglannin slangin ja amerikkalaisuuksien sanakirja sanan "interstate" suomenkielinen takoitus on "osavaltioiden välinen päätie"
Joten ehkäpä "...
Ainakin Turun seurakunnille ja Turun seudun vanhustuelle voi lahjoittaa puhtaita villalankoja.
https://www.turunseurakunnat.fi/apua-ja-tukea/rahahuolet/vaateapu-karderoopi/lahjoita
Haluatko tukea toimintaamme? | Turun Seudun Vanhustuki ry
Olisikohan kyseessä S. E. Hintonin kirja Me kolme ja jengi? Kuvaus osuu siihen kaikilta muilta osin, mutta tapahtumat eivät sijoitu Helsinkiin vaan Yhdysvaltoihin. Kirja julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 1967. Suomeksi se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1969 Marja Leskisen kääntämänä. Siitä on otettu useita painoksia vuosikymmenten kuluessa. Kirja on klassinen nuortenromaani, jota on luettu paljon yläkouluissa.
Kirjan tiedot Kirjasammossa.
Kyseinen kolmas säkeistö "Se kyynel onnen ompi ja auvo taivaisen..." on myöhemmin lauluun liitetty tuntemattoman henkilön kirjoittama lisäsäkeistö.
Lähde: Pajamo, Reijo (2013): Koulun laulutunnilla: Tietoa vanhoista koululauluista
1980-luvun kuolintodistukset on arkistoitu Tilastokeskukselle. Heidän verkkosivuiltaan löytyvät ohjeet vanhojen kuolintodistusjäljennösten tilaamisesta: https://www.stat.fi/tup/kuolintodistusarkisto/index.html
Mikäli kuolemaan liittyy poliisitutkinta, kannattaa lähtökohtaisesti olla yhteydessä asiaa tutkineeseen poliisilaitokseen. Todennäköisesti ajankohta huomioiden dokumentit löytyvät kuitenkin Kansallisarkistosta.
Aihe on hyvin laaja, tässä on muutama esimerkki :
Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa
Kirjallisuustutkimukset:
Erkki Itkonen : Lappalainen kansanrunous.1963
Aulikki Nurminen : Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa 1900-luvulla. 1982
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. 2010
2000-luku:
Seppo Keinänen : Aslak.2022
Katri Rauanjoki: Kesämerkit.2022
Mikko-Pekka Heikkinen: Poromafia.2016
Magne Hovden : Saamelandia. 2012 (nor)
Taisto Tammela : Säynäjäjärven mysteeri. 2020
Aarre Paasirova : Lapin lumo. 2018
Päivi Alasalmi : Joenjoen laulu. 2015
Kuun lapsi / Maami Snellman. 2023
Lastenkirjallisuus:
Eevamaria Halttunen : Petra ja revontulet. 2008. (...
Code Lyokon suomalaisilta fanisivuilla kerrotaan, että sarjaa on esitetty Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2007. Sarjaa näytti MTV Juniori -kanava vuosian 2007-2009. Myöhemmin sarjaa on näytetty uusintoina mm. Subilla ja MTV3-kanavalla.
Tapiolan Kirjokannen ja Ison omenan kauppakeskuksen yläpuolella olevia asuntoja vuokraavat useat tahot.
Vuokrailmoituksia löytyy useasta palvelusta esim. Vuokraovi.com, Oikotie asunnot ja Tori.fi.
Citycon vuokraa nyt asuntoja Lippulaivan kauppakeskuksen lähellä ja tulevaisuudessa ehkä myös Ison Omenan lähellä. Linkki Länsiväylän uutiseen 5.11.2021 sekä Linkki Asuinhuoneistot.Citycon
Saatat sittenkin muistaa kirjan nimen oikein, sillä Maria Jotunin Huojuva talo on ilmestynyt ensimmäisen kerran Otavalta jo 1936 ja toisen kerran postuumisti 1963. Uusintapainos kirjasta on julkaistu myös 1954. Linkki Finna.fi
Jos nimi epäilyttää, voisit tutkailla Kirjasammon listausta 1940-luvun kirjailijoista ja kirjoista. Mukana myös myöhemmät teokset, jotka käsittelevät 1940-lukua. Linkki Kirjasampo.fi
Löysin blogikirjoituksen vuodelta 2016, jossa on käsitelty Laura-kirjasarjaa. Siinä on mainittu Rassen sukunimeksi Rikman ja pikkusiskon nimeksi Rita. http://videonauhanaikaa.blogspot.com/2016/06/laura-sua-kaipaan.html En ole lukenut kirjoja, mutta nimet on ehkä mainittu niissä.Satunnaisella vilkaisulla esim. Laura kielikurssilla -kirjasta löytyi Lauran ranskalaisen kielikurssikaverin Pierren sukunimi, Durais.Televisiosarjan henkilöhahmoja on listattu Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannassa sekä IMDb-tietokannassa. Hahmojen sukunimiä ei mainita lukuunottamatta Lauran (Koivisto) ja hänen ystävänsä Jennan (Varis) nimiä IMDb-sivustolla.Ohjelmatiedot Laura kesäleirillä -jaksoista RITVA-tieotokannassa: https://rtva.kavi.fi/program/...
Someron kaupunginkirjastosta lainattua kirjaa ei voi palauttaa Salon kaupunginkirjastoon. Salon kirjasto kuuluu Vaski-kirjastokimppaan, kun taas Someron kirjasto ei kuulu mihinkään kirjastokimppaan.Kirjastokimppa on itsenäisten kirjastojen välistä yhteistyötä, joka mahdollistaa esimerkiksi lainatun aineiston palauttamisen mihin tahansa kimppaan kuuluvaan kirjastoon.
Hei,nimi Maibrit on muunnelma yhdysnimestä Maj-Britt, eikä silläkään ole omaa nimipäivää. Suomessa kalenterin ulkopuolelle on perinteisesti jätetty yhdysnimet, koska niiden osat löytyvät kalenterista yleensä erikseen.Suomessa suomenruotsalaisista nimistä Majn nimipäivä on 2.7.Ruotsalaisessa kalenterissa Majn nimipäivä on 1. toukokuuta, tarkoittaahan maj toukokuuta.Nimipäiväksi voisi valita toisen näistä päivistä.Britt viettää nimipäiväänsä sekä Suomessa että Ruotsissa 13.10. Lähteet: Alissa ja Kaius, Tova ja Winston – nimipäiväuudistus tuo 60 uutta nimeä kalentereihin - KielikelloNimipäivähaku - Yliopiston almanakkatoimisto (helsinki.fi)Wallensten, Ivar: Våra namn, 1993
Verkosta aiheesta ei löydy kovin paljon tutkimusta. Kaskinen, Katja-Maaria: Nykytaiteen ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon välinen suhde : se, mikä on mahdollista, ei vielä ole todellisuutta (2024) Opinnäytetyö on tuorein tutkielma aiheesta. Linkki Opinnäytetyöhön.Finna.fi haulla (aihehakusanat kirkkotaide ja sensuuri) löytyi kymmenen kirjaa, jotka saattavat käsitellä aihetta. Esim. Nummelin Rolf, Reitala Aimo: Taidehistoriallisia tutkimuksia = Konsthistoriska studier. 1. sekä Jyränki Juulia: Tapaus Neitsythuorakirkko. Linkki hakutulokseen.Aiheesta löytyy materiaalia myös haulla Sensuuri kirkkotaiteessa. Linkki Finna hakutulokseen.WorldCat haulla ja hakusanoilla Censorship in church art, löytyy runsaasti englanninkielistä...
Skanneri löytyy, jolla voit joko ottaa paperikopioita tai lähettää skannatut valokuvat suoraan sähköpostiin. Meiltä löytyy myös editointihuone jossa voi digitoida valokuvia, dioja tai negatiiveja. Tässä esiteltynä digitointimahdollisuudet kirjastoittain sekä pääsy varauskalenteriin: Digitointi ja editointi Jos tarvitsette opastusta laitteiden käytössä, suosittelemme olemaan yhteydessä mediaohjaajiimme sähköpostitse: mediaohjaajat@lahti.fi
Äänikirjaan meillä ei valitettavasti ollut pääsyä, mutta painetussa kirjassa tuon kappaleen Hän, joka söi heinäsirkkoja alussa kulkee tekstin lomassa kursiivilla kirjoitettuja säkeitä, jotka mitä ilmeisimmin muodostavat laulun. Ensimmäinen säe kuuluu "kuljen autiota tietä yksin". Usein kun kirjassa lainataan jotakin olemassa olevaa tekstiä, se merkitään kirjan alkuun, nimiösivun kääntöpuolelle. Suliko-kirjassa ei tällaisia merkintöjä ollut, joten on mahdollista, että teksti on Saision omaa tai hänen itse kääntämäänsä. Kirjassa olevat säkeet muistuttavat kuitenkin Kauko Käyhkön esittämän Yksin kuljen autiolla tiellä -kappaleen sanoitusta, "kuljen autiota tietä yksin" vrt. "yksin kuljen autiolla tiellä" tai "en toivo elämältä...
Kovin montaa suomenkielistä teosta en onnistunut kuningas Kaarle XI:stä löytämään, mutta tällaiset on ainakin kirjoitettu: Finne, Jalmari: Lapsikuningas ja hänen soturinsa (Tiberius kirjat, 2019) romaaniKeskisarja, Teemu: Murhanenkeli: suuren Pohjan sodan ihmisten historia (2019) tietokirja, jossa myös Kaarle XI:stäTeosten saatavuustiedot voit tarkistaa Keski-kirjastojen aineistohausta: Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna
"Luo sairaiden" on ilmeisesti muunnelma M. Majan säveltämästä ja sanoittamasta "Valkea sisar" -kappaleesta, mutta tällaista muunnelmaa en onnistunut löytämään. M. Maja on salanimi, joka on rekisteröity Martti Jäppilän nimiin, mutta se on monen eri henkilön yhteinen. Juhani Linkosuon toimittamassa "Rustholli laulaa" -vihkosessa ([Linkosuo oy], 1969), joka sisältää laulujen sanoja, on nimellä "Rento ja valkea" sanoitus, joka alkaa "Luo sairaiden käy sisar rento valkoinen", mutta se ei jatku muistamallasi tavalla. Verkosta löytyy erilaisia muunnelmia laulun sanoituksen alusta, mutta ei koko laulua. Ehkä joku lukija tunnistaa tämän kappaleen."Hän jompaankumpaan suuntaan katsoo kieroon" on osa "Lattarisikermää", jonka on levyttänyt Pentti...