Männynvälin esseeteoksessa Toiste en suostu katoamaan (Into, 2023) liikutaan monenlaisten aiheiden äärellä mm. naiseus, yhteiskuntaluokat, punk, feminismi, pyhä, työläiskirjallisuus.
Männynväli on aiemmin kirjoittanut proosateoksen Kaiken jälkeen (tuolloin vielä nimellä Emilia Kukkala) (Into, 2014). Lisäksi hän on Pontus Purokurun kanssa kirjoittanut journalismin ja vallan suhdetta käsittelevän Luokkavallan vahtikoirat -kirjan (Into, 2016).
Itsekin luin Männynvälin kirjan jokin aika sitten. Esseen lajissa voisit ehkä kokeilla seuraavia:
Kaltainen valmiste / Suvi Auvinen (Kosmos, 2021)
Kauniimpi maailma : kirjoituksia sielusta, taloudesta ja oikeudenmukaisuudesta / Jani Kaaro (WSOY, 2017)
Anu...
Tarkan elämäkerran mukaan Saarikosken Odysseus-suomennos ilmestyi marraskuun lopulla 1964.Keväällä 1964 tuskin Saarikosken tulkinnan pohjalta on Joycen teoksesta esseitä kirjoiteltu – vielä toukokuussa seitsemän lukua oli viimeistelyä vailla eikä oikovedosvaiheeseen päästy ennen kesää.Kesällä 1964 Saarikoski vaimoineen oli Neuvostoliitossa sikäläisen kirjailijaliiton vieraana. Juhannuksena 1964 Saarikosket kirjautuivat Moskovassa hotelli Pekingiin. Heinä–elokuun vaihteen he viettivät lomahotellissa Georgian Gagrassa. Siellä ollessaan hän pyysi Anna-Liisa Hyvöstä kertomaan Tammeen, että hänen täytyy tehdä käännökseensä vielä "eräitä korjauksia". Gagrasta Moskovaan palattuaan hän sai suureksi riemukseen "noin senttaalin painoisen...
Tätä Singerin mallia on valmistettu vuonna 1927 Skotlannissa.
Lähde: Singerin sarjanumeroluettelo:
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Viihdekirjallisuuden ja maalaisromantiikan ystävät ovat Katajamäkien ja Jylhäsalmien lisäksi lukeneet myös mm. Anu Joenpolven Rantakylä-sarjaa ja Amanda Vaaran Majatalo Villa Venla -sarjaa. Myös Enni Mustosen tuotannosta löytyy monenlaista. Hiljattain ilmestyi Tuuli Kivijoelta Sinisiä hetkiä Lemmenlahdella -kirja, joka avaa uuden sarjan. Maija Kajannolta ilmestyy ensi keväänä vielä yksi jatko-osa Kahvila Koivu sarjaan. Käännöskirjallisuudesta tykättyjä ovat olleet ainakin Jenny Colganin sarjat.
Dekkarien ja jännityksen puolelta voisi suositella moniakin eri kirjoja ja sarjoja. Kestosuosikkeja ovat Reijo Mäen, Seppo Jokisen, Markku Ropposen ja Leena Lehtolaisen sarjat sekä monet ruotsalaisdekkaristit, kuten Anna Jansson,...
Teoksesta Laula kanssamme: joulu on taas:120 kaikkien aikojen joululaulua (1992) löytyy tämän laulun nuotit. Se löytyy myös Vaski-kirjastosta:
Konsta Jylhän joululaulu
Ei-saamelaisten saamenpuvun käytöstä on keskusteltu ja kirjoitettu paljon. Jos maahanmuuttaja ei ole saamelainen, kannattaa perehtyä esimerkiksi Áile Aikion artikkeliin Gákti − sukujen puku. Siinä Aikio määrittelee saamenpukua ja sen merkityksiä. Myös Rovaniemen kaupunginkirjastossa koottuun aineistoluetteloon ja sen johdantoon kannattaa tutustua. Johdannon on kirjoittanut Sigga-Marja Magga. Laajasti aihetta käsittelee myös Saamelaiskäräjien vuonna 2018 hyväksymä Eettinen ohjeistus Saamelaismatkailuun.
Áile Aikio 2018: Gákti − sukujen puku. Osoitteessa https://faktalavvu.net/2018/02/27/gakti-sukujen-puku/
Gákti. Julkaisuluettelo 2019. Osoitteessa https://lapinkirjasto.finna.fi/themes/custom/files/G%C3%A1kti_saamenpuku.pdf
Eettinen...
Tulkitsisin, että kyse on virren 340 toisen säkeistön alusta, joka on suomennettuna "Kuin kaivoskuiluun piilottaa hän ajatuksensa" (suom. P. Kivekäs). LähdeRuotsin kirkon virsikirja (2003) https://finna.fi/Record/anders.556112?sid=4709360975
Finna.fi:ssä on lehtiartikkelien haku, josta kuitenkaan ei ole nähtävissä itse artikkeleita. Hakutermillä 'Hanna Tuuri' löytyy 55 tulosta, joista osa lienee kuvaukseen sopivia, mutta loppupeleissä ei auta kuin etsiä alkuperäisjulkaisut käsiin, ja katsoa niistä - vuosikymmenen vanhoista lehdistä ei oikein ole olemassa mitään kuva- tai pdf-tiedostoja, joihin voisi kohdistaa hakuja tai netissä selailla. Helmet-kirjavarastossa löytyy lukuisien lehtien vanhoja vuosikertoja: Helmet-kirjavaraston varastolehtiluettelo (pdf). Toki yksi vaihtoehto voisi olla yrittää ottaa yhteyttä itse Hanna Tuuriin. Helmet-kirjavaraston yhteystiedot.
Kyseinen säkeistö on peräisin J. L. Runebergin kirjoittamasta runoteoksesta Fänrik Ståls sägner (suomeksi Vänrikki Stoolin tarinat) ja sen runosta nimeltä von Essen. Runon säkeistö menee ruotsiksi näin: "Och tack för det vackra minne, du väckt i mitt hjärta, du, och tack för ditt arga sinne, - och drag åt helvete nu!”
Joachim Mickwitzin kirjaa ei valitettavasti ole tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon, mutta kirja on saatavilla Museoviraston kirjastosta osoitteessa Nervanderinkatu 13. http://www.nba.fi/
Uudistuneessa PIKI-verkkokirjastossa varauksen tekoon Hakutulos-näytöltä pääsee klikkaamalla kirjan nimeä (tai kansikuvaa, jos sellainen on näkyvissä kirjan nimen vasemmalla puolella). Näin päästään Teostiedot-näytölle, josta tarvittava 'Varaa'-painike löytyy.
Kustantaja (HarperCollinsNordic) sivuilta löytyi vain kolme suomeksi käännettyä osaa, joten neljättä ei suomeksi vielä löydy. Englanninkielinen löytyy kyllä Kyyti-kirjastoista.
Alkuperäiset Muumi-sarjakuvat ovat kaikki mustavalkoisia ja aikuisille tarkoitettuja. Myös kaikki uusintapainokset ovat mustavalkoisia kanttaan lukuunottamatta.
Lapsille on julkaistu Muumi-sarjakuvia värillisinä. Niitä löytyy Muumi-lehdessä ja kuvakirjoissa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumipeikko_(sarjakuva)
Kymenlaakson kirjastoista tuota ei löydy, mutta kaukolainana se on mahdollista saada lainaan. Näyttäisi olevan esim. varastokirjastossa paikalla. Kaukolaina maksaa Kouvolan kirjastoissa 3 €. Kaukolainapyynnön voi tehdä kirjastossa tai verkon kautta: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/2fbeec78-da8d-46a7-bf75-d3af85e0c416?displayId=Fin1699557.
Mitään yhtenäistä käsitystä ei varmasti ole olemassa. Suuri osa ei varmasti ajattele meitä lainkaan. Riku Rantala kirjoitti kolumnissaan Helsingin Sanomissa (28.3.2015), että suomalaisia ei pidetä maailmalla yhtään minään, koska Suomi on monille täysin tuntematon maa. Artikkeli löytyy (kirjautuminen tarvitaan) alta:
https://www.hs.fi/matka/art-2000002812140.html
Käsityksistä suomalaisista on kirjoitettu paljon. Alla linkit artikkeliin Etelä-Saimaasta (23.9.2017) ja bloggaaja Lena ajatuksiin:
https://esaimaa.fi/mielipide/kolumnit/c3d44546-6d3a-40f6-974e-452f5d0150a0
https://www.rantapallo.fi/lena/2015/03/30/mitas-ne-ulkomaalaiset-meista-suomalaisista-oikein-ajattelevat/
Varmasti kiittäisivät.
Välitän ehdotuksenne Cityconille, joka vuokraa Ison omenan kauppakeskusta.
Tilojen suunnittelu sujuu hyvin yhteistyössä heidän kanssaan. isoomena@citycon.com
