varmaa tietoa tähän ei löydy. Monessa artikkelissa missä suomennoksesta puhutaan, mainitaan Martti Korpilahti mahdollisena tekijänä. Myös esimerkiksi Soundcloudista ja Youtubesta löytyvien versioiden yhteyteen on laitettu kappaleen suomentajaksi Martti Korpilahti.
Tätä kautta on valitettavasti mahdotonta selvittää kaikkien kauppojen tuotevalikoimaa, mutta ainakin valmiina juomana jotkut näyttävät löytäneen root beeriä Suomestakin:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6699211
Myös nettikaupasta sitä näyttäisi saavan:
http://www.behnfords.fi/juomat-c-164.html
Sen sijaan mitään uutteita tai jauheita root beerin valmistamiseen en onnistunut löytämään. Asiaa kannattaisikin varmaan pikemmin kysellä esim. erilaisilta keskustelupalstoilta.
Tämä artikkeli on julkaistu Suomen Lääkärilehden numerossa 6 (vuonna 2006) sivuilla 841-846 eli kyseessä on noin viisisivuinen teksti. Se on julkaistu myös internetissä, joten sen saamiseksi ei tarvita edes kirjastoa:)
http://www.fimnet.fi/cgi-cug/brs/artikkeli.cgi?docn=000025290
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
HelMet-kirjastojen varaukset ovat aina yhdessä jonossa, jota palvelevat kaikki varattavissa olevat niteet. Kyseessä olevasta kirjasta on hankittu 7 nidettä, jotka kaikki ovat varattavia. Vastaushetkellä neljä niteistä on lainassa, yksi odottaa hyllyssä noutoa ja kaksi on matkalla. Kirjan kappaleet ovat siis kaikki liikenteessä, vaikka yksi lainassa olevista onkin pari viikkoa myöhässä.
Jonotusaika riippuu siitä, monenneksiko on päässyt. Koska varauksia on enää kaksi, kysyjän varaus toteutunee lähiaikoina. Viime kädessä jonon purkautumisen nopeus riippuu siitä, kuinka pitkään lainaajat lainojaan pitävät. Jos tulee myöhästelijöitä, odotusaika pitenee. Järjestelmän tietojen mukaan kohta pitäisi kuitenkin jo tärpätä.
Heikki Poroila
Hei
Kyseisiä kirjoja löytyy kyllä muualta Suomesta. Siinä tapauksessa, jos haluatte kirjat itsellenne lainaan, pyydän teitä jättämään tilauksen Kauniaisten kirjaston sivuilla olevan sähköisen kaukolainapyynnön kautta tai käymään paikan päällä itse. Kirjaston kaukolainoista vastaava henkilö hoitaa kirjojen tilaamisen. Kaukolaina on maksullinen; 4 € / kirja. Laina-aika määräytyy lähettävän kirjaston laina-aikojen mukaan.
Nurmeksen sanomat on alkanut ilmestyä vasta vuonna 1929. Sanomalehti Karjalainen ilmestyi vuonna 1910 nimellä Karjalatar.
Voit saada Karjalatar-lehteä luettavaksi mikrofilmeinä tuolta ajalta omaan kirjastoosi, jonne voit tehdä kaukolainapyynnön.
Jos olet joensuulainen, voit lukea lehteä mikrofilminä pääkirjastossa ja ottaa itse kopioita.
Rovaniemen alueen kirjastoista tätä nuottia ei löydy. Saattaa olla vaikea löytää uudempaa nuotinnosta muualtakaan. Useiden kirjastojen tiedoista puuttuu paino- tai kustannusvuosi, mikä viittaa varhaiseen julkaisuaikaan. Tässä esim. linkki Helsingin yliopiston kirjaston nuottitietoihin:
https://helka.finna.fi/Record/helka.693229
Kannattaa ottaa yhteyttä Rovaniemen kirjaston kaukopalveluun:
https://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Kirjasto/Kaukopalvelu
Suosittelemme Oulun kaupunginkirjaston Kirjastoreitti https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti sivustolla mainittuja teoksia:
https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/ois-reading-diploma olevaa
Kirjaston asiakkailla on mahdollisuus ottaa kopioita esim. kirjoista yksityiseen käyttöön Tekijänoikeuslain 12 §:n nojalla. "Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen." (Tek.oikL 12§ 1mom). Kaupalliseen levitykseen kopioida ei saa ottaa.
Aino Kontulasta löytyy tietoja esim. teoksesta
Kotimaisia nykykertojia. 7 / Anna Pihlajaniemi & Katri Riihivaara
Nettilähteitä ovat esim. Kirjasampo
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175934154848
Blogit logit ja artikkelit on tiedonrippusia hänen elämästään.
Esim. https://johiltunen.wordpress.com/2012/05/17/aino-kontula-takaisin-ylaas…
Perheestä ja lapsuudesta eivät monet halua kovin tarkkoja tietoja nettiin. Kontula ei ole vielä kirjoittanut muistelmiaan.
Kustantamo Gummeruksen kautta voisi ottaa yhteyttä Kontulaan ja kysellä lapsuusajoista häneltä suoraan.
info@gummerus.fi
Erkka Railon toimittama teos Kamppailu vallasta : eduskuntavaalikampanjat 1945-2015 (Docendo, 2016) käsittelee eduskuntavaalien historiaa nimenomaan kampanjoinnin kannalta. Samaa aihepiiriä käsitellään myös teoksissa Anne Ollila: Kansanedustajan työ ja arki (Edita, 2007) ja Päivi Hovi-Wasastjerna: Politiikan kasvot : poliittisen mainonnan kehityksestä Suomessa sadan vuoden ajalta ja vaalimainonnan tarkastelua vuosina 1907-1999 / Päivi Hovi-Wasastjerna (1999).
Lisää eduskuntavaalien historiaa käsitteleviä teoksia löydät kirjastotietokannoista ja Kansallisbibliografia Fennicasta esimerkiksi hakusanoilla ”eduskuntavaalit historia”.
Fennica https://finna.fi
Keski-kirjasto https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kamppailu...
Ensimmäinen elokuvan on Le notti bianche / Nuits blanches /Valkeat yöt / Vita nätter / ). Italia / Ranska 1957. Ohjaus: Luchino Visconti. Käsikirjoitus: Luchino Visconti, Suso Cecchi d’Amico – F.M. Dostojevskin novellista ”Valkeat yöt” (”Belyje notshi”, 1848, suom. mm. 1981 Eila Salminen kokoelmassa Valkeat yöt. "Mies on yksinäinen sosiaalisista syistä: hän on muukalainen ja vastatullut. Tyttö on yksinäinen, koska hän on aina elänyt eristettynä, vieläpä keskellä kaupunkia, ja lisäksi hän tahallaan korostaa yksinäisyyttään, koska hän rakastaa miestä, jonka hän ei koskaan odota palaavan mutta joka jatkuvasti hallitsee hänen elämäänsä niin että muille suhteille ei ole tilaa. Uskomatonta kyllä, elokuvan lopussa rakastaja palaa. Tyttö saa...
Ihana elämä -elokuvaa on Helmet-kirjastoissa vain viiden DVD:n kokoelmassa Fellini : collector's box. Pakkauksia on vain kaksi. Ne ovat tällä hetkellä lainassa, ja varauksiakin on, joten aivan heti sitä ei saa lainaan:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1986143__Sihana%20el%C3%A4m%C3%A4%20fellini__P0%2C1__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
J. L. Runeberg kirjoitti runon Vårt land vuonna 1846. Suomenkielisen Maamme-laulun sanat perustuvat vuoden 1867 käännökseen.
Vårt land löytyy venäjäksi kirjasta
Runeberg, Johan Ludvig: Izbrannoje
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1702389 .
Tämä A. Blokin runokäännös ei kuitenkaan välttämättä ole täsmälleen samanlainen kuin laulettava suomen- tai ruotsinkielinen versio. Tätä en valitettavasti pysty venäjää taitamattomana arvioimaan.
A. Blokin käännös löytyy myös Wikipediasta:
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D0%B8%D0%BC%D0%BD_%D0%A4%D0%B8%D0%BD%D0%BB%D1%8F%D0%BD%D0%B4%D0%B8%D0%B8
Venäjänkielisestä levytyksestä en onnistunut löytämään tietoa.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme
https://www.kaleva.fi/...
Lehti löytyy muutamien yliopistokirjastojen kokoelmista, mm. Kansalliskirjastosta. Sen lisäksi se on Työväenliikkeen kirjastossa ja Varastokirjastossa Kuopiossa. Alla linkit kirjastojen sivuille:
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.tyovaenperinne.fi/
http://www.varastokirjasto.fi/fi/
Kyseessä on tosiaankin Celian tarjoama palvelu. Celia tuottaa ja välittää kirjallisuutta äänikirjoina ja pistekirjoina ja Celian palveluita voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on lukivaikeuden, sairauden, vamman tai vastaavan syyn vuoksi vaikeaa.
Celian asiakkaaksi rekisteröityminen on mahdollista Sellon kirjastossa Leppävaarassa. Asiakkaaksi voi kirjautua Espoossa myös Entressen, Ison Omenan, Kalajärven, Karhusuon, Kauklahden, Otaniemen, Pikkulaivan ja Soukan kirjastoissa.
https://www.celia.fi/
https://www.celia.fi/tietoa-celiasta/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kukaan vastaajistamme ei tuntunut muistavan etsimääsi, mutta välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Työterveyslaitoksen sivustolta löytyvät OVA-ohjeet on tarkoitettu kemikaaliturvallisuuden tiedonlähteiksi.
Ohjeista löytyy sekä tiivistelmä metaanin ominaisuuksista https://www.ttl.fi/ova/tmetaani.html että metaanin ominaisuudet tarkemmin https://www.ttl.fi/ova/metaani.html.
