Männynvälin esseeteoksessa Toiste en suostu katoamaan (Into, 2023) liikutaan monenlaisten aiheiden äärellä mm. naiseus, yhteiskuntaluokat, punk, feminismi, pyhä, työläiskirjallisuus.
Männynväli on aiemmin kirjoittanut proosateoksen Kaiken jälkeen (tuolloin vielä nimellä Emilia Kukkala) (Into, 2014). Lisäksi hän on Pontus Purokurun kanssa kirjoittanut journalismin ja vallan suhdetta käsittelevän Luokkavallan vahtikoirat -kirjan (Into, 2016).
Itsekin luin Männynvälin kirjan jokin aika sitten. Esseen lajissa voisit ehkä kokeilla seuraavia:
Kaltainen valmiste / Suvi Auvinen (Kosmos, 2021)
Kauniimpi maailma : kirjoituksia sielusta, taloudesta ja oikeudenmukaisuudesta / Jani Kaaro (WSOY, 2017)
Anu...
Tarkan elämäkerran mukaan Saarikosken Odysseus-suomennos ilmestyi marraskuun lopulla 1964.Keväällä 1964 tuskin Saarikosken tulkinnan pohjalta on Joycen teoksesta esseitä kirjoiteltu – vielä toukokuussa seitsemän lukua oli viimeistelyä vailla eikä oikovedosvaiheeseen päästy ennen kesää.Kesällä 1964 Saarikoski vaimoineen oli Neuvostoliitossa sikäläisen kirjailijaliiton vieraana. Juhannuksena 1964 Saarikosket kirjautuivat Moskovassa hotelli Pekingiin. Heinä–elokuun vaihteen he viettivät lomahotellissa Georgian Gagrassa. Siellä ollessaan hän pyysi Anna-Liisa Hyvöstä kertomaan Tammeen, että hänen täytyy tehdä käännökseensä vielä "eräitä korjauksia". Gagrasta Moskovaan palattuaan hän sai suureksi riemukseen "noin senttaalin painoisen...
Laulu "Lapsuuden vala", joka on Saukin suomeksi sanoittama ja Tapani Kansan esittämä versio Benito de Jesúsin sävellyksestä "Nuestro juramento", on julkaistu ainoastaan vinyylisinglenä sekä LP-levyillä Tapani Kansa ja 16 iskelmää 1. CD-muodossa laulua ei ole saatavilla.
Laulu on kyllä kuultavissa tällä hetkellä esimerkiksi Spotifyssä ja YouTubessa.
Tätä Singerin mallia on valmistettu vuonna 1927 Skotlannissa.
Lähde: Singerin sarjanumeroluettelo:
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Kähkösen romaaneja ei toistaiseksi ole käännetty englanniksi.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Ruotsin, tanskan, viron ja ranskan kielellä käännöksiä on saatavilla.
Viihdekirjallisuuden ja maalaisromantiikan ystävät ovat Katajamäkien ja Jylhäsalmien lisäksi lukeneet myös mm. Anu Joenpolven Rantakylä-sarjaa ja Amanda Vaaran Majatalo Villa Venla -sarjaa. Myös Enni Mustosen tuotannosta löytyy monenlaista. Hiljattain ilmestyi Tuuli Kivijoelta Sinisiä hetkiä Lemmenlahdella -kirja, joka avaa uuden sarjan. Maija Kajannolta ilmestyy ensi keväänä vielä yksi jatko-osa Kahvila Koivu sarjaan. Käännöskirjallisuudesta tykättyjä ovat olleet ainakin Jenny Colganin sarjat.
Dekkarien ja jännityksen puolelta voisi suositella moniakin eri kirjoja ja sarjoja. Kestosuosikkeja ovat Reijo Mäen, Seppo Jokisen, Markku Ropposen ja Leena Lehtolaisen sarjat sekä monet ruotsalaisdekkaristit, kuten Anna Jansson,...
Vastaajillamme ei ole tämän alan asiantuntemusta ja tiedonlähteitä aiheesta on vaikea löytää. Jos tuo latinankielinen fraasi on yleisemmin käytetty ja tunnettu, voisiko asiaa yrittää tiedustella Hautaustoimistojen liitosta? https://hautajaiset.fi/ohjeita-hautajaisiin/ensiohje-vainajan-omaisille/
Google Kääntäjällä voisi tietysti kokeilla, millaisen suuntaa antavan käännöksen saa tulokseksi. Sen avulla voisi päästä oikean version jäljille.
Ei-saamelaisten saamenpuvun käytöstä on keskusteltu ja kirjoitettu paljon. Jos maahanmuuttaja ei ole saamelainen, kannattaa perehtyä esimerkiksi Áile Aikion artikkeliin Gákti − sukujen puku. Siinä Aikio määrittelee saamenpukua ja sen merkityksiä. Myös Rovaniemen kaupunginkirjastossa koottuun aineistoluetteloon ja sen johdantoon kannattaa tutustua. Johdannon on kirjoittanut Sigga-Marja Magga. Laajasti aihetta käsittelee myös Saamelaiskäräjien vuonna 2018 hyväksymä Eettinen ohjeistus Saamelaismatkailuun.
Áile Aikio 2018: Gákti − sukujen puku. Osoitteessa https://faktalavvu.net/2018/02/27/gakti-sukujen-puku/
Gákti. Julkaisuluettelo 2019. Osoitteessa https://lapinkirjasto.finna.fi/themes/custom/files/G%C3%A1kti_saamenpuku.pdf
Eettinen...
Tulkitsisin, että kyse on virren 340 toisen säkeistön alusta, joka on suomennettuna "Kuin kaivoskuiluun piilottaa hän ajatuksensa" (suom. P. Kivekäs). LähdeRuotsin kirkon virsikirja (2003) https://finna.fi/Record/anders.556112?sid=4709360975
Nakke ilmestyi Suomessa vuosina 1955-1992. Ensin sitä julkaisi Valiolehdet nimellä Nakke Nakuttaja, ja vuodesta 1966 julkaisijana toimi A-lehdet. Lehti sai nimensä sarjakuvahahmo Nakke Nakuttajasta, mutta sivuilla seikkaili myös monia muita hahmoja, kuten Väiski Vemmelsääri ja Repe Sorsa.Wikipedia: Nakke
Ensisijaisesti osoitetietoja kannattaa etsiä väestötietojärjestelmästä. Omat tiedot pääsee näkemään kirjautumalla Suomi.fi -verkkopalvelun Henkilötiedot -sivulle. Väestötietojärjestelmään on tallennettu vain kaikki ne osoitteet, joista on ilmoitettu Digi- ja väestötietovirastoon, joten osoitetiedoissa voi olla puutteita. Lähde ja lisätietojaDVV: Tarkasta omat henkilötietosi https://dvv.fi/tarkasta-omat-henkilotietosi
Aivan tuollaista tutkimusta ei suomessa ole tehty. Löysin Maari parkkisen tutkimuksen Ikääntyminen, yksinäisyys ja toimintakyky : Yli 75-vuotiaiden suomalaisten yksinäisyyttä määrittävät tekijät ja toimintakyky yhteydessä yksinäisyyteen.
Sen mukaan: "Toimintakyvyn ja yksinäisyyden välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys. Yksinäisyyden kokemus oli sitä intensiivisempi, mitä heikommassa kunnossa vastaaja oli. Koettu avunsaannin riittävyyden vakioiminen pienensi heikkokuntoisten yksinäisyyden riskiä. Kaikki selittävät tekijät olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä yksinäisyyteen läheisten tapaamistiheyttä lukuun ottamatta. Tarkasteltavien tekijöiden vakioinnin jälkeen yksinäisyyttä selittivät enää tilastollisesti...
Wikipediassa on tosiaan melko suppea artikkeli. Wikipedia
Artikkelissa kuitenkin mainitaan surunvalittelukirje ja sillä hakusanalla löytyy mm. Helsingin yliopiston historiantutkimuksen blogi ja Anna Koivusalon artikkeli En sure kuten pitäisi, joka kertoo 1800-luvun surunvalittelukirjeistä.
Google-haulla "osanotto adressi historia" tulee esiin Anne Haapasen opinnäytetyö Suru, osanotto ja muiston kunnioittaminen jossa adressit ovat yhtenä osana.
Nea Lehtisen pro gardu - tutkielma Surun ja kuoleman kielentämisestä suomessa, voisi myös löytyä jotain mielenkiintoista.
Ylen verkkosivuilla tosiaankin kerrottiin vuonna 2015 useiden kuntien Ruotsissa huomioineen kulkuväylien talvikunnossapidossa sukupuolten välisen tasa-arvon. Tavanomainen järjestys aurata lumesta puhtaaksi ensimmäiseksi autotiet ja vasta sitten jalankulku- ja pyörätiet katsottiin etenkin naisia syrjiväksi. Tutkimusten mukaan naiset suosivat yleisesti jalankulkua ja pyöräilyä. Miehet puolestaan turvautuivat naisia yleisemmin yksityisautoiluun. Autojen todettiin pystyvän kyllä etenemään kymmensenttisessä lumessa, mutta lastenvaunujen ja rollaattoreiden kanssa kulkevat joutuivat ongelmiin. Kokeilukunnissa auraustyöt aloitettiinkin ensimmäiseksi jalankulkuväyliltä. Sen katsottiin myös vähentävän...
Mielenkiintoista kyllä, tutkimani lähteet ovat yhtä lailla eri mieltä Lastusen koirien rodusta kuin kysyjä ja hänen tuttavansa.
Kristiina Harjulan Unelma Pispalasta -kirja kertoo muistitietona Irja Lastusesta seuraavaa: "'Sillä oli saapashousut, valtavasti koruja, musta tukka nutturalla kuin espanjalaisella flamenco-tanssijalla, kirkkaanpunaista huulipunaa ja neljä suurta susikoiraa.'"
Rauno Viinikan tositapahtumiin perustuva romaani Irja Lastusen perintö asettuu tekstissään vinttikoirien kannalle: "– Mutta oli se näky! Arvi puheli, – kun Irja käveli parin vinttikoiran kanssa Epilän mutkaan päin." Viinikan romaaniin kansikuvan tehnyt Satu Cozens on kuitenkin pannut kirjan kanteen Lastusen kahden schäferin kanssa....
You are welcome to use the kitchen of Lippulaiva library.
The kitchen is usually open (except there may be events on Tuesday or Thursday nights) you can come without an appointment.
The kitchen has three hobs and Kapys has three kitchen points, all with an oven and hob. Two of the points are accessible.
The kitchen also has all the necessary kitchen utensils (pans, pots, etc.)
You only need to bring the ingredients.
Kirjastolaissa (29.12.2016/1492) ja –asetuksessa (406/2013) ei ole suoraan velvoitettu yleisiä kirjastoja laatimaan kokoelmapolitiikkaa. Kuudennetta pykälää voi käyttää kokoelmapolitiikan pohjana, koska siinä mainitaan kirjastojen tehtäviä joita ovat esimerkiksi ylläpitää kirjastojen kokoelmien monipuolisuutta ja uudistuvuutta. Monet kirjastot ovat laatineet kokoelmapolitiikan helpottamaan kirjastojen kokoelmatyötä.
Lähteet:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130406
Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta Mina bästa dagar : dikter & prosadikter (1987, s. 19). Mainitsemasi rivit ovat nimeämättömän runon alusta.
Teosta on muutama kappale Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomeksi runon voi lukea Pentti Saaritsan kääntämänä kokoelmasta Parhaat päiväni (1989, s. 19).
