Listani teoksia löytyy Hämeenlinnan seudun kirjastojen kokoelmista. Suosituksissa on kaunokirjallisuutena ilmestyneitä romaaneja, paitsi listan kaksi ensimmäistä. Asiasanoista saa hiukan kuvaa teoksen painotuksista, esimerkiksi tapahtumapaikoista, hahmojen ammateista, ja niin edelleen. Valitettavasti tapahtuma-aikaa voi asiasanojen perusteella paikantaa 1950-luvun alkuun vain Enni Mustosen teoksen tapauksessa. Lista ei ole missään tärkeys- tai aakkosjärjestyksessä. Mukana on niin tunnettuja kuin vähemmän tunnettuja kirjailijoita.
Haavio, Katarina: 50-luvun tytöt - Päiväkirjat 1951-1956
Asiasanat: nuorisokulttuuri ; päiväkirjat ; elämäntapa : tytöt : 1950-luku
Vainio-Korhonen, Kirsi: Lemmen ilot ja sydämen salat – suomalaisen rakkauden...
Perämoottoreiden vuosimallin selvittämiseen tarvitaan erityiset tietokannat, joissa on nuo tyyppinumerot ja muut tiedot.
Sellaisia löytyy parhaiten Suzuki-moottoreiden huoltoon erikoistuneilta firmoilta.
Tein haun sanoilla Suzuki, perämoottorit ja huolto ja sain listan monesta hyvästä huoltamosta.
https://www.google.fi/search?hl=en&q=Suzuki+per%C3%A4moottorit+huolto&g…
Viimeksi soittaessani ja tiedustellassani sain todelle hyvää ja nopeaa palvelua, mutta myös ihmettelyn siitä, miksi en tiennyt kaikkia tietoja. Siispä patistan teidät tietävänpänä asialle.
Raskaudesta, synnytyksestä ja vauvan hoidosta kertovia tietokirjoja:
Kosonen, Laura. Matkaopas synnytykseen ja sieltä takaisin (2018)
Suomalainen vauvakirja. Toimittaneet Katajamäki, Matilda ja Gyldén, Outi (2017)
Rajasaari, Kati. Yhdeksän kuukautta elämästäni : raskausajan päiväkirja (2014)
Meille tulee vauva : opas vauvan odotukseen ja hoitoon. Toimittaneet Hakulinen-Viita, Tuovi ym. (2010)
Odottavan äidin käsikirja. Toimittaneet Sariola, Anna-Paula ym. (2014)
Lisää teoksia voit etsiä muun muassa PIKI-kirjastojen verkkosivuilta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku
Haussa voit käyttää esimerkiksi asiasanoja raskaus, synnytys, vauvat, lastenhoito. Tarvittaessa voit rajata hakutulosta oikealla näkyvästä...
On mahdollista saada Turun kaupunginkirjaston kirjastokortti, vaikka ei olekaan turkulainen. Kortin saa mistä tahansa kirjaston toimipisteestä esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja antamalla vakinaisen osoitteensa. Lisätietoja kirjastokortista saat kotisivultamme hakemalla hakemistosta kohdasta "kirjastokortti" http://www.turku.fi/kirjasto/
Runo on nimeltään "Sadepäivä metsässä" ja se on Haavion, Tynnin ja Hinkkasen Kultainen lukukirja -aapisessa. Teos on Tikkurilan kirjaston varastokokoelmassa. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti tiesi vielä, että runo on Martti Haavion kirjoittama ja että se on myös teoksessa Satusaari: Lumottu metsä.
Tiirikainen-sukunimi on pääasiassa savolainen. Tiirikaisia on myös jonkin verran Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Nimien Tiirikainen, Tiiri ja Tiirikka taustalla on alasaksalainen Theodericus-nimen yksi lyhentymä Didrik. Theodericus-nimen muita lyhentymiä ovat mm. Dietrich ja Dirik. Nämä ja niiden muunnelmat (myös esim. Tiilikka) ovat levinneet Baltiaan sekä Skandinaviaan ja Suomeen 1000-luvun ensimmäisinä vuosisatoina.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja / sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, 1988.
Katso myös Suomen sukututkimusseuran artikkeli Dietrich-nimestä: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36gs.htm
Pölypunkki on hämähäkkieläin, joka lisääntyy lämpimässä ja kosteassa. Sitä on eniten vuodevaatteissa, kokolattiamatoissa ja pehmustetuissa huonekaluissa. Pölypunkit käyttävät ruoakseen ihmishilsettä ja myös sienirihmastoa. Nykyään ne ovat lähes hävinneet Suomesta, koska ne eivät viihdy kuivassa sisäilmassa eivätkä keinokuituisissa vuodevaatteissa.
Tässä linkki Terveyskirjaston punkkitietoon http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=alg00… sekä Marttaliiton punkkeisivuille
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/pyykki/pese_oikein/polypunkit_pois/
Frans ja Tomas ovat molemmat Suomessa esiintyviä miesten nimiä.
Frans-nimen kantamuoto on "ranskalaista" tarkoittava Franciscus. Franciscus Assisialainen oli 1200-luvulla vaikuttanut pyhimys. Hän syntyi Italiassa varakkaan kangaskauppiaan pojaksi. Isä vieraili liikematkoillaan usein Ranskassa kuten silloin, kun Franciscus syntyi. Vaikka äiti nimesi poikansa Giovanniksi, alkoi Ranskaa sympatisoinut isä käyttää lapsestaan nimeä Franciscus. Myöhemmin elämässään Franciscus luopui kaikesta omaisuudestaan ja alkoi elää askeesissa apostolisen köyhyyden sanoman innoittamana. Franciscuksen seuraajat muodostivat fransiskaanisen veljeskunnan. Franciscus ja nimen muut muodot kuten Francis, Franz ja Francisco yleistyivät Euroopassa keskiajan kuluessa...
Helsingin kaupunginkirjaston varastosta löytyy teos "Rauman seminaari 1896-1946 : muistojulkaisu", jossa kerrotaan Frans Oskar Virtasen värikkäistä elämänvaiheista ja jossa hänestä on myös kuva. Lisätietoja löytynee järjestöjen historiikeistä, vuosikertomuksista, matrikkeleista, paikallishistoriallisista teoksista ja arkistolähteistä. Virtanen oli niin monessa mukana, että mahdollisia tiedonlähteitäkin on paljon.
Tietokannoista voi aluksi hakea teosten nimiä. Suomen kansallisbibliografiasta, Fennicasta, osoitteessa http://finna.fi löytyvät esimerkiksi viitteet teoksiin "Vanhaa Imatraa sanoin ja kuvin" tai Vaalama: "Yhdyskuntaa rakentamassa: Ylä-Vuoksi 1927-1977: 50 YV". Sopivia hakusanoja voisivat olla esim. ylä-vuoksi, Imatra tms. kun...
Päätalo-kirjallisuudesta ei löytynyt selitystä "synneille ja tossuille", eivätkä Päätaloa esimerkkiaineistonaan hyödyntäneen Alpo Räisäsen kirjoituksetkaan Kainuun ja Koillismaan murteesta tarjonneet lisävalaistusta asiaan. Itse arvelisin, että tossuissa voisi ehkä olla kyse ruotsin kielestä lainatun typerää tai tyhmää tekoa merkitsevän "tosseri"-sanan johdannaisesta, jolloin pyydettäessä anteeksi syntejä ja tossuja anottaisiin anteeksiantoa synneille ja typeryyksille.
Kirjallisuutta:
Alpo Räisänen, Kainuun kieltä ja paikannimiä
Unto Ylisirniö, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa
Löytämäsi kirjat vaikuttavat varsin hyviltä aihetta ajatellen (Huligaanit, Nuoruuden taikaa, Koskelan pojat, Koskelan jengi). Tässä on lisää teoksia tai artikkeleita aiheesta:
1) Sydänmaanlakka, Olavi: Jengistä Aseman lapsiin ja Walkersiin (Kirjapaja, 2000)
2) Nuoruuden vuosisata: suomalaisen nuorison historia, toim. Sinikka Aapola ja Mervi Kaarninen (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003)
(laaja, yli 500-sivuinen yleisteos)
3) Tirkkonen, Jarko: Imppaus nuorten ryhmätoimintana (Sosiaali- ja terveyshallitus, VAPK-kustannus , 1991)
(jengeistä huumeidenkäytön näkökulmasta)
4) Ruohonen, Sinikka: Nuorten pukeutuminen: erottautumista, elämyksiä, harkintaa (Joensuu University Press, 2001
(nuorten eri ”osakulttuureista”, pukeutumisen...
Lastenkeskus on kustantanut kaksi lorupussi-aiheista kirjaa ja ohjeet lorukorttien tekoon ovat ainakin uudemmassa: Varpu Välimäki, Uusi lorupussi (1995).
Toinen kirja on vuodelta 1990: Raija Parantainen,
Lorupussi. Liru laru lorupussi -nimisestä kirjasta saa lisäksi runovinkkejä (toim. Ritva Bergman ja Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu 1997), mutta teko-ohjeita siitä ei löydy.
Miranda-nimeä ei löydy almanakan nimiluettelosta. Pentti Lempiäinen toteaa kirjassaan Nimipäivättömien nimipäiväkirja, että Mira, jonka nimipäivä on 30.4., on ilmeisesti lyhennelmä nimistä Miranda ja Mirabella. Myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta suositeltiin Miran nimipäivää 30. huhtikuuta. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulla, osoitteessa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=452 (otsikolla "Milloin voin viettää nimipäivääni, kun nimeni ei ole almanakassa?"), on ohjeita juhlapäivän löytämiseksi.
Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja. WSOY, 1989. s. 325.
Hankalan tuntuinen tapaus, ei oikein mitään löydy - ellei joku sitten satu muistamalla tunnistamaan. Eli arvailuksi sanoissa olevien aiheiden perusteella tämä menee. - Arvo Koskimaalla on foxtrot KIRSIKAN KUKAT, joka nimen puolesta sopisi, mutta jonka alkusanat "Katselen keväistä kirsikan kukkaa" eivät etsittyyn lauluun täsmää. - Anneli Saaristo on laulanut Jori Sivosen sävellystä "Elokuun illat", mutta senkään sanat eivät ole ne haetut. Myöskään Vesa Alaren tangon "Yöt, illat elokuun" sanat eivät tähän hakuun sovi.
Hakua voisi edistää, jos tietäisimme laulun tyylilajin tai tanssilajin, onko laulaja mies vai nainen jne. Teksti tuntuisi olevan kotimaisen iskelmän tyylinen, mutta varsinkin tämä kirsikka-aihe toistuu niin paljon, että se...
Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala on Suomen suurin sairaala. Sen päätoimipaikka on Meilahden sairaala.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sairaala
Kirjailijasta ei löydy paljon tietoa. Suomen kirjailijat 1945-1980 (vuodelta 1985) -teoksessa kerrotaan, että hän on syntynyt 22.9. 1928 Lehtimäellä. Hän on naimisissa ja ammatiltaan opettaja. Irja Hiironniemi on julkaissut pääasiassa runoja (kymmenkunta kokoelmaa 1970- ja 1980-luvuilla). Hän on sanoittanut myös virsiä ja julkaissut satukirjan nimeltä Pupujussin pukupussi.
Tarkat tiedot julkaisuista löytyvät Fennica- ja Viola-tietokannoista:
https://finna.fi
https://finna.fi
Pentti Lempiäinen kirjoittaa kirjassaan Suuri etunimikirja (Wsoy, 2004) Ada-nimestä:
Nimi juontaa heprean kielen sanasta, joka tarkoittaa jalokivikorua. Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarrka Jaakobin pojan Esaun vaimo. Kirkkohistoriassa tunnetaan myös Ada-niminen ranskalainen nunna ja naispyhimys Mansista 600-luvun lopulla, tämän pyhimyksen muistopäivä on 4.12. Suomen ruotsalaisessa almanakassa Adan nimipäivä oli vuoteen 1999 asti 30.10. Ada lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal- tai Adel-alkuisista nimistä kuten Adalberga, Adalberta jne. Silloin nimi viittaisi aatelista tai jalosukuista tarkoittavaan sanaan. Suomessa Adaa on käytetty myös Adalmiinan ja Adolfiinan kutsumamuotona. Vuoden 2000...
Sota-ajan lääkärintarkastuksissa käytetyt, sekä sotilaskantakortteihin merkityt diagnoosikoodit löytyvät esimerkiksi vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjeesta (L.T.O.), joka on saatavilla muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastosta (www.mpkk.fi/kirjasto).
Kyseinen Lääkärintarkastusohje diagnoosikoodeineen on täysin julkista tietoa, mutta esimerkiksi yksittäisen sotilaan kantakortissa lukevat diagnoositiedot ovat jo sitten luonnollisesti henkilökohtaisempia.
Lauri Pohjanpään runo "Kurki ja joutsen" sisältyy esimerkiksi kokoelmaan Pohjanpää, Lauri: Valitut runot, Porvoo: WSOY, 1948.
Runo on myös ilmestynyt Pohjanpään kokoelmassa ”Metsän satuja ja muita runoja” (WSOY, 1924) sivuilla 15–18. Runo löytyy muistakin kokoelmista tai valikoimista, esimerkiksi Pohjanpään valittujen runojen kokoelmasta ”Kaipuu ylitse ajan” (WSOY, 1989) sivuilta 55–56.
