Hämeenlinnan kirjastossa on lainattavissa Berlitzin kustantama matkailijoille tarkoitettu Korean travel pack, kirja + cd (2003), jonka opetuskieli on englanti. Lisäksi pääkaupunkiseudun Helmet-aineistorekisteristä löytyvät mm. Colloquial Korean : the complete course for beginners/ Danielle Ooyoung Pyun and In-Seok Kim, 1 nide, 2 CD-äänilevyä (2007), Korean/ Mark Vincent & Jaehoon Yeon, 1 nide, 1 äänikas.(2003) ja Elementary Korean/ Ross King and Jae-Hoon Yeon, 1 nide, 1 d-levy (2000). Näitä voi pyytää kaukolainaksi oman asiointikirjaston välityksellä. Kaukolainapyynnön voi tehdä verkkolomakkeella osoitteessa http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaus, sähköpostitse osoitteella kaukopalvelu(at)hameenlinna.fi tai...
Helsingissä suksia, monoja ja sauvoja saa lainattua Herttoniemen kirjastosta ja Roihuvuoren kirjastosta. Nuo esineet on jopa luetteloitu HelMet-hakuun, joten niiden saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä hakusanoilla ”sukset”, ”sauvat” ja ”monot”. Luokkana on tietysti 791.5 eli hiihto, ja onpa luokan yhteydessä annettu vielä urheiluvälineiden kokotietoja. Laina-aika on seitsemän vuorokautta, eikä liikuntavälineitä voi varata.
Niila –nimi on ortodoksinen nimi. Nimi löytyy ortodoksisen kirkon nimipäiväkalenterista, joka sisältyy Yliopiston nimipäiväalmanakkaan 2006 (Helsingin yliopisto, 2005).
Nimipäiväkalenterissa nimi esiintyy kaksi kertaa: 19.5. ja 13.9. Ortodoksisen käytännön mukaan nimipäivää vietetään kuitenkin ainoastaan sen pyhän muistopäivänä, jonka mukaan nimi on annettu. Nämä ortodoksisen kirkon pyhät löytyvät julkaisuista Kirkkovuoden pyhät, osat 1 ja 2. Lisää nimenannosta ortodoksisen kirkon mukaan voi lukea kirjoista Valitse nimi lapselle! (Perhemediat, 3.p. 2006) ja yllämainitusta Yliopiston nimipäiväalmanakasta.
Naomi-nimeä ei löydy almanakan nimiluettelosta (Yliopiston Almanakkatoimisto: http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/).
Pentti Lempiäinen toteaa kirjassaan Suuri etunimikirja (WSOY, 1999, s.167), että Naeman, Naemin, Naiman ja Naimin (myös Noomin) nimipäivää on vietetty 9.2.
Englanninkielinen Happy Name Day-sivusto (http://www.happynameday.info) kertoo, että englanninkielisellä alueella Naomin nimipäivä on 1.12.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulla, osoitteessa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=452 (otsikolla "Milloin voin viettää nimipäivääni, kun nimeni ei ole almanakassa?"), on ohjeita juhlapäivän löytämiseksi.
Jo ilmaisut "kova" ja "mieto" ovat itsessään subjektiivisia, koska suomen kielen adjektiivit kertovat parina vain erosta, ei mistään täsmällisestä. Käytännössä rajaus on (päihde)poliittinen, sillä edes huumeita on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Käytännössä "huume" tarkoittaakin laittomaksi lailla määriteltyjä aineita, vaikka sanalla arkikielessä voidaan tarkoittaa muutakin. Esimerkiksi kahvia ja tupakkaa ei pidetä Suomessa huumausaineina, koska ne ovat laillisia. Tällaisia kulttuurisia eroja on muitakin, sillä esimerkiksi YK:n yleissopimukset mahdollistavat jossain määrin erilaiset kansalliset línjaukset. Monia lääkeaineita voidaan myös käyttää huumaavassa tarkoituksessa, vaikka ne ovat itsessään laillisia reseptillä hankittuna....
Internetistä löytyvässä Kirjankorjaajan oppaassa selvitetään miksi tavallinen teippi ei sovellu: "Teippi tummuu jonkin ajan kuluttua ja aiheuttaa kellastumista paperiin. Vanhetessaan teippi kuivuu ja irtoaa. Aikaa myöden myös teipin muovikalvo voi liukua pois liiman päältä, jolloin sivut takertuvat toisiinsa. Liimapinta kerää myös likaa ja pölyä."
Paperiteippiä voisi käyttää. Ne ovat kehitetty repeytymiä ja pieniä paikkauksia varten. Sivulla mainitaan esimerkkeinä teipeistä Filmoplast P ja Scotch kirjateippi.
http://kotisivu.dnainternet.net/joose/kirjankorjaus/ > Materiaalit
Kirjansitoja Helsingin kaupunginkirjastosta mainitsi myös japaninpaperin, jolla onnistuu suurempienkin repeytymien korjaaminen. Japaninpaperi ja paperiteippi...
Ensimmäinen runo on Pallen eli Reino Hirvisepän kupletti Löylyä lissää, joka on ainakin teoksessa Pallen parhaat (Alea-kirja 1986).
Toinen runo on Kalle Vihtori Väänäsen Rienooja tulloo, joka on teoksessa Sanarrieskoo (Karisto 1976).
Molemman teokset ovat Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Venla-nimi on ilmeisesti muunnos ruotsalaisista etunimistä Vendla ja Vendela. Nimen arvellaan juontuvan vendi-nimityksestä, jota germaanit käyttivät itäisen Saksan alueelle levittäytyneistä slaaveista. Nimestä tunnetaan myös muoto Wanda, joka on käytössä esimerkiksi Puolassa ja Saksassa. Ruotsissa nimi esiintyy miehennimenä muodossa Wendel (Vendel) tai Wendelin. Nimi saattaa tulla myös paikannimestä Wendelburga.
Ruotsissa nimestä on ensimmäiset maininnat almanakassa vuodelta 1729. Suomalaisessa almanakassa nimi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1890. Aluksi nimeä käytettiin Suomessa muodossa Wenla, mutta se vakiintui Venlaksi 1900-luvun alussa.
Uusi suomalainen nimikirja (toim. Kustaa Vilkuna et al., Otava, 1988)
https://fi.wikipedia....
Suomi-japani ja suomi-kiina sanakirjoja ei tunnu verkosta vielä löytyvän. Näitä tarvitsevien lienee parasta vielä turvautua painettuihin sanakirjoihin.
Suomi-japani sanakirjoja löytyy muutama:
Suomi-japani-suomi 5000 sanaa ja sanontaa, Jyväskylä, Atena, 1996, Kopijyvä. (ISBN 951-796-039-5)
Heinonen, Sirkka, Suomalais-japanilainen sanaluettelo, [Hki], Mundus-kirjat, 1987. (ISBN 951-95052-3-7)
Suomi-kiina sanakirjaa Li, Guangyun
Teos Suomi-kiina-suomi : matkakieliopas / Li Guangyun
Julktiedot Helsinki : Art House, 2004
Li, Guangyun, Suomi-kiina : suursanakirja / Li Guangyun
Helsinki : Art House, 2005
Voisit ehkä yrittää katsoa, olisiko suomen kielen opetuskirjan sanaluettelosta jotain iloa sinulle:
Nuutinen, Olli, Suomea suomeksi suomi...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Jenny” on hellittelymuoto englantilaisista nimistä ”Jane” ja ”Nanet”. Ne perustuvan nimeen ”Johanna”, joka puolestaan on naispuolinen versio miehennimestä ”Johannes”. ”Johanneksen” merkitys on ’Jumala on armollinen”. Osa ”Jenny”-nimistä saattaa olla myös nimen ”Jennifer” lempinimi, jolloin alkuperä olisi keltin sana ”gwen” tai ”gwyn” (’kaunis, valkoinen’).
”Nelli” on peräisin englantilaisista nimistä ”Eleonora” ja ”Helena”. ”Eleonora” saattaa pohjautua arabialaiseen nimeen ”Ellinor” (’Jumala on valoni’), mutta pohjimmiltaan sen taustalla saattaa olla kreikan kielen sana ”eleos” (’armo’). ”Helena” on myös kreikkalaista alkuperää ja merkitsee ’loistavaa’.
Nuotteja suomalaisten säveltäjien huiluteoksista löytyy esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. On sävellyksiä sekä soolohuilulle (ilman säestystä) että huilulle pianon tai muun säestyssoittimen kanssa. On sekä helpohkoja että soittoteknisesti vaativampia yksittäisnuotteja tai kokoelmia. Ohessa muutama esimerkki:
Hilpeä huilu : suomalaisia sävellyksiä huilulle ja pianolle [osat 1 ja 2] (sis mm. Melartinin ja Hannikaisen kappaleita ja sovituksia suomalaisista kansanlauluista. Sibelius, Jean: Nocturne (sovitus huilulle ja pianolle Belsazarin pidot -teoksen Nocturne nimisestä osasta.) Melartin: Sonata : for flute and guitar. Saariaho, Kaija: Laconisme de l'aile (soolohuilulle, sävelletty 1982).
Jyväskylän...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei valitettavasti löydy Zetorin ohjekirjaa tai korjausopasta. Sen sijaan Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa on teos "Zetor 25 ja Zetor 25K dieseltraktoreiden purkaminen, kokoaminen ja korjaaminen" (Helsinki : Hankkija, 1954).
Muiden Zetor-mallien suomenkielisiä opaskirjoja voi tiedustella Turun yliopiston kirjastosta, jossa säilytetään periaatteessa kaikki suomeksi julkaistu aineisto. Esitteet, ohjeet yms. aineisto on sijoitettu pienpainatekokoelmaan, ks. http://kirjasto.utu.fi/kirjastoyksikot/paakirjasto/suomi/pienpainatteet…
Zetorien maahantuoja Zetra Oy kertoi, että yritys nimeltä TR-Varaosat myy Zetorien korjaus- ja varaosakirjoja. Yrityksen kotisivut ja yhteystiedot ks. www.trv.fi
Suoraa vastausta arveluusi ei etymologisista sanakirjoista löydy. Suomen sanojen alkuperä: etymologisen sanakirjan (1995) mukaan leväperäinen kuuluu sanan levä yhteyteen (levä merkityksessä levällään) ja tarkoittaa huolimatonta, välinpitämätöntä (henkilöä, jolta asiat jäävät levälleen).
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan (2004) määrittely sanasta levä on: "Alkuaan vedessä tai veden pinnalla kasvavaa sammalta tai muuta kasvillisuutta sekä kosteaa maastoa merkitsevällä levä-sanalla ei ole vastineita sukukielissa. Sanaa on aiemmin epäilty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, joka kuuluisi yhteen muinaisnorjan limaista vesikasvia merkitsevän slý-sanan kanssa, mutta todennäköisemmin sana on samaa juurta kuin levällään tai leveänä...
P. Mustapää oli kansanrunoudentutkija Martti Haavion salanimi runoilijana. Kirjailijan elämää ja tuotantoa käsittelee esimerkiksi Aale Tynni-Haavion teos "Olen vielä kaukana - Martti Haavio-P.Mustapää 20-luvun maisemassa" (1978). Teoksessa salanimelle esitetään kaksi mahdollista alkuperää. Ensinnäkin Haavio on voinut keksiä nimen Tallinnassa sijainneesta Mustapäitten talosta, joka oli toiminut kauppiaitten kiltana. Kauppiaiden suojeluspyhimys oli mauri nimeltään P. Mauritius. Toisen alkuperän mukaan Mustapäät olivat munkkiveljeskunta, joka oli aikoinaan levinnyt myös laajalle pohjoismaihin ja senkin suojeluspyhimys oli ollut mustaihoinen mauri. P. Mustapää tarkoittaisi tällöin samaa kuin Pyhä Mauritius.
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta löytyy melkoinen määrä tietoa etunimistä. Kannattaa käydä kurkistamassa.
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat Krista etunimet.
Krista-nimeäkin on tiedusteltu aikaisemmin. Lainaan vastausta tähän: "Nimi on alkuaan kreikkaa ja se on tullut latinan kautta nimistöömme. Nimi tarkoittaa alkuaan 'Kristukselle kuuluvaa, kristittyä'. Nimi Kristus on kreikkalainen käännös 'khristos' ('voideltu') heprean samaa merkitsevästä sanasta 'mashiah', messias."
Yolanda-nimeä en arkistosta löytänyt. Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja antaa seuraavan selityksen:
Jolanda on kreikankielinen vastine orvokki-sanalle. Se on mahdollisesti johdos Violan ranskankielisestä...
Seinäjoen pääkirjastosta löytyy mikfofilmattuna alueen sanomalehtiä. Luettelo mikrofilmatuista lehdistä löytyy kirjaston www-sivulta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/mikrofilmatut.html Ilkka-lehteä löytyy pääkirjastosta mikrofilmeinä siis vuodesta 1906 lähtien.
Pääkirjaston alakerrassa on sukututkimushuone, jossa voi lukea sanomalehtien mikrofilmejä erityisillä lukulaitteilla. Parilla lukulaitteella voi myös ottaa maksullisia (á 0,20 €) kopioita mikrofilmeistä. Lukulaitteelle kannattaa varata aika kirjaston neuvonnasta, puh. 06-416 2318. Pääkirjasto on auki talviaikana ma-pe 10-19 ja la 11-15.
Sienet eivät kuulu kasvikuntaan vaan sienet muodostavat oman eliökuntansa, Fungi. Sienet rakentuvat peräkkäisistä solujonoista, sienirihmoista eli hyyfeistä (hyphe), joista muodostuu rihmasto eli myseeli (mycelium).
Lähde: WSOY Facta Tietopalvelu
Tiettävästi sienillä ei ole hermosolmukkeita tai -ratoja, joissa tunnistaa ainakaan eläinten osalla ajateltava kipu.
Vegaaniliiton sivuilla todetaan ,että sienet lisäävät ruokavalion monipuolisuutta. http://www.vegaaniliitto.fi/lahiveganismi.html
Vegaaniravinnosta ja sienistä löytyy keskusteluja Suomi24.fi:n vegaaniruoka keskustelupalstalla
http://keskustelu.suomi24.fi/search/s24search/sienet%2Btid%3A3422?term_…
Todettakoon lopuksi, että kalan kivusta löytyy artikkeli Helsingin Sanomissa 3.5.2003...
Luna tarkoittaa kuuta mm. italiaksi ja espanjaksi.
Rex tarkoittaa kuningasta tai hallitsijaa ja sana on alunperin lähtöisin latinan kielestä.
http://m.ilmainensanakirja.fi/sanakirja/luna
http://fi.wiktionary.org/wiki/luna
http://m.ilmainensanakirja.fi/sanakirja/rex?chooseLang=1
http://fi.wiktionary.org/wiki/rex
Eino Leinon runoa Marjatan laulu ('keinutan kehtoa, laulatan lasta…') ei löydy Leinon englanniksi käännetyistä runoteoksista. Toivo Kuulan kyseiseen runoon säveltämä yksinlaulu (op.8 nro 2) on kuitenkin sanoitettu englanniksi (Cradle Song, alkusanat 'Baby is now in his cradle reclining', käänt. Alex Bryan). Laulu löytyy muun muassa Karita Mattilan levyltä From the Heart of Finland : Favourite Finnish Songs Sung by Karita Mattila. Laulujen sanat on painettu levyn kansilipukkeeseen. Levy on myös Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta tällä hetkellä lainassa. Voitte halutessanne tehdä siitä varauksen netissä (kirjasto.kuopio.fi) tai ottaa yhteyttä musiikkiosastolle (182325).
Google-kääntäjän toiminta perustuu nk. tilastolliseen konekääntämiseen (statistical machine translation). Se tarkoittaa, että ohjelma laatii käännöksen vertaamalla annettua tekstiä suureen määrään ihmisten kääntämiä aiempia tekstejä ja määrittelee niiden avulla todennäköisimmin sopivimman käännöksen. Käännöksen laatu ja tarkkuus riippuu näin ollen siitä, miten paljon tietynkielistä aineistoa ihmisen tekemine käännöksinen ohjelmaa saa analysoitavakseen. Tästä johtuu, että käännösten tarkkuus eri kielillä vaihtelee.
Tietoa käännösten syntymisestä Google-kääntäjän kotisivuilla:
http://translate.google.fi/about/intl/fi_ALL/
http://www.google.fi/help/faq_translation.html
Tiede-lehden v. 2007 julkaistu artikkeli konekääntämisen historiasta ja...
