Valitettavasti en löytänyt täysin kuvaukseesi sopivaa teosta. Lähin mikä sopii juoneltaan ja julkaisuajankohdaltaan kuvaukseesi on Marion Dane Bauerin teos "On my Honor" (1986). Kirjassa Joel haastaa kaverinsa Tonyn uintikisaan ja uituaan maaliin Joel huomaa Tonyn kadonneet. Tarkemman juonen voi lukea teoksen Wikipedia-sivulta:
https://en.wikipedia.org/wiki/On_My_Honor
Kirjaa ei näytä olevan saatavilla Suomen yleisissä kirjastoissa, mutta sen voi ostaa Amazonin verkkokaupasta:
https://www.amazon.com/gp/product/0440466334/ref=x_gr_w_bb?ie=UTF8&tag=x_gr_w_bb-20&linkCode=as2&camp=1789&creative=9325&creativeASIN=0440466334&SubscriptionId=1MGPYB6YW3HWK55XCGG2
Lukijalta saimme vihjeen, että kirja on K.M....
Varkaudesta ei enää anneta noin hurjia rangaistuksia. Vain Sharia-lakia noudattavissa maissa se olisi edes teoriassa mahdollista, mutta silloinkin voidaan katsoa katuuko varas ja armahtaa sen perustella. Useimmissa Sharia-lakia noudattavissa maissa on lisäksi valtion omaa lainsäädäntöä, jonka piirissä ovat muut kuin avioliittoon ja uskonnolliseen elämään liittyvät rikokset. https://en.wikipedia.org/wiki/Theft https://fi.wikipedia.org/wiki/%C5%A0aria#%C5%A0aria_nykyp%C3%A4iv%C3%A4n%C3%A4
Muinaisempina aikoina rangaistukset olivat kaikkiaan kovemoia. Pelkkä käden menetys saattoi tuntua jopa armeliaalta. https://yle.fi/uutiset/3-8713195 https://historianet.fi/yhteiskunta/keskiajalla-rikoksista-rangaistiin-...
J. L. Runeberg kirjoitti runon Vårt land vuonna 1846. Suomenkielisen Maamme-laulun sanat perustuvat vuoden 1867 käännökseen.
Vårt land löytyy venäjäksi kirjasta
Runeberg, Johan Ludvig: Izbrannoje
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1702389 .
Tämä A. Blokin runokäännös ei kuitenkaan välttämättä ole täsmälleen samanlainen kuin laulettava suomen- tai ruotsinkielinen versio. Tätä en valitettavasti pysty venäjää taitamattomana arvioimaan.
A. Blokin käännös löytyy myös Wikipediasta:
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D0%B8%D0%BC%D0%BD_%D0%A4%D0%B8%D0%BD%D0%BB%D1%8F%D0%BD%D0%B4%D0%B8%D0%B8
Venäjänkielisestä levytyksestä en onnistunut löytämään tietoa.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme
https://www.kaleva.fi/...
Helmet-lukuhaasteen aikaisempien vuosien (2015. 2016, 2017 ja 2018) listat löytyvät tämän vuoden lukuhaastesivun alalaidasta. Linkki sivulle on:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetlukuh…
Meillä Seinäjoen pääkirjastolla vietettiin viime helmikuussa Harry Potter -päivää, joka piti sisällään monenlaista Potter -henkistä toimintaa. Todennäköisesti myös ensi vuonna samoihin aikoihin järjestämme jälleen kyseisen päivän. Sitä mainostamme kyllä etukäteen, joten kannattaa seurata kirjaston nettisivuja https://kirjasto.seinajoki.fi/
Syksyllä 2018 meillä kokoontui myös kerran kuukaudessa Harry Potter -teemakerho, mutta valitettavasti tällä hetkellä kerho ei kokoonnu.
Ylen arkistomyynnistä voivat tilata ohjelmakopioita lainauskäyttöön vain Kopiosto ry:n ja Ylen kanssa sopimuksen tehneet kirjastot. Sopimuksen voivat solmia kunnankirjastojen lisäksi tieteelliset kirjastot ja erikoiskirjastot. Lisätietoja saat Kopioston sivulta https://www.kopiosto.fi/kopiosto/teosten-kayttajille/tv-ohjelmien-kirjasto-%e2%80%a8ja-laitoskaytto/kuva-ja-aanitallenteet-kirjastoissa/
Helmet-verkkokirjastossa käyttäjätunnus on kirjastokortin numero ja salasana on kortin pin-koodi.
Kirjastokortin ja tunnusluvun voi tehdä vain kirjaston henkilökunta.
Voit ennakkorekisteröityä klikkaamalla "kirjaudu" ja sitten "rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi".
Kortin saat esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, passin tai ajokortin.
Kirjastokortin saa vain henkilö, jolla on osoite suomessa.
Kokkolan kaupunginkirjastossa on Kai Hoffmanin kirja Pohjolan Voima 1943-1993. Kirjassa mainitaan Isohaaran rakennustyömaan työnjohtoa, mutta ei mainitsemaasi henkilöä. Kirja kertoo, että ”Isohaaran voimalaitoksen rakentamishanke tuli yleiseen tietoon 7. helmikuuta 1945, kun Kemissä ilmestyvä Pohjolan Sanomat julkaisi siitä uutisen.” Pohjolan Sanomissa on julkaistu varmasti muitakin juttuja voimalaitoksen rakennustyömaasta.
Kokkolan kaupunginkirjastossa ei ole Pohjolan Sanomat -lehtiä. Halutessasi voit tilata Pohjolan Sanomat mikrofilminä kaukolainaksi. Se maksaa 7 euroa / lähetys, jossa on 4-5 mikrofilmiä. Lehtiä selailemalla voit löytää, mitä Isohaaran voimalaitoksesta on kirjoitettu.
Lapin kirjaston Finna-tietokannasta löytyy...
Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa vaan ohjaa tiedonlähteille.
Tekijanoikeus.fi –sivustolla on tietoa tekijänoikeudesta ja linkkejä tekijänoikeusjärjestöjen sivuille
https://tekijanoikeus.fi/
Tekijänoikeuslaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeu%2A
Ilmeisesti varsin kattavan listauksen Propaganda-Aseveljien julkaisuista saa Finna.fi-hausta merkitsemällä hakuehdoksi kustantaja: Propagenda-Aseveljet. Tässä suora linkki hakutulokseen.
Muuta tietoa Propaganda-Aseveljien toiminnasta löytyy esimerkiksi tältä Wikiwand-sivulta.
Finnasta voi tietysti hakea tuloksia hakusanalla Propaganda-Aseveljet myös muussa funktiossa kuin kustantajana. Jos sanaa käyttää esimerkiksi aiheena, saa tällaisen tuloksen. Jyväskylän yliopiston kirjastosta näyttäisi siis mahdollisesti löytyvän tämä vuosikertomus: Kertomus Propaganda-Aseveljet r.y.:n toiminnasta v. 1942. Voit halutessasi yrittää tilata sen kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi. Ohjeet kaukolainapyynnön tekemiseen...
Hellevi Salmisen nuorisoromaani Baby julkaistiin vuonna 1962. Kustantaja oli Otava. Olisikohan kyse tästä kirjasta?
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9b6c415f-1286-43ce-ace3-a…
Toinen etsimäsi kirja voisi olla Gilbert Jayn Nahkatakki (The Skinner), joka ilmestyi Juhana Perkin suomennoksena Otavalta vuonna 1961.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au11551648-d4d0-4d28-a076-f…
Teokset kuuluvat kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
Pähkinärinteen kirjaston asiakaspalvelu on syksyllä avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 14-20, ja omatoimiaika on tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 7-12.
Perjantaisin kirjasto on suljettu. Kirjastolla on yhteinen sisäänkäynti nuorisotilan kanssa, joten perjantaisin kirjastotilan kautta voi kulkea nuorisotilaan, mutta kirjaston palvelut ovat käytössä vain kirjaston aukioloaikoina.
Noudettavissa tai matkalla olevien varausten noutopaikkaa ei voi vaihtaa. Vielä jonossa olevien varausten noutopaikan voi vaihtaa Helmetin omissa tiedoissa tai vaikka soittamalla kirjastoon.
Kyseessä on ollut aika varmasti kilkki. Kilkit ovat raadonsyöjiä ja iskevät kiinni verkkoon takertuneisiin kaloihin. Näin ne kulkeutuvat kalojen mukana myös kalatukkuihin ja -kauppoihin.
Kannatta kokeilla verkossa olevaa Luontoportin lajitunnistusta. Palvelussa voit hakea Suomen luonnosta löytyviä lajeja mm. niiden ulkomuodon perusteella. Tässä Luontoportin tietopaketti kilkistä:
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/itameri/kilkki
Niin sanotut elokuvakiertueet kiersivät suomalaista maaseutua niillä paikkakunnilla, joissa tai joiden lähettyvillä ei ollut elokuvateatteria. Elokuvanäytöksiä järjestettiin perinteisesti muutama illassa ja niitä esitettiin esimerkiksi seurojentaloilla, kouluilla, tuvissa, erityisissä esitysteltoissa tai jopa heinäladoissa. Elokuvakiertueiden näytökset keräsivät suuren suosion, vaikka niitä ei tilastoitukaan erityisen tarkasti.
Emme löytäneet tarkkoja tietoja juuri Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan elokuvakiertue-esityksistä.
Laineen Tuntematon tuli ensi-iltaan aivan joulun alla 1955, joten elokuvakiertueille se on päässyt lähtemään oletettavasti aikaisintaan vuoden 1956 puolella.
Ylipäätään maaseutua kiertäneet...
Maija Asunta-Johnston kirjoittaa teoksissaan elämästä Unkarin maaseudulla. Hänen Unkariin sijoittuvat teoksensa ovat julkaisujärjestyksessä Punapukuisen naisen talo (2000), Onnellisen naisen vuosi (2002), Naiset eivät syö retiisejä (2004), Punainen jääkaappi (2006) ja Verkkorakkautta vartuneille (2008). Maija Asunta on julkaissut myös nuortenkirjallisuutta.
Teosten saatavuuden kirjastoalueesi toimipisteistä voit tarkistaa vaikka täältä. https://keski.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921229969
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Useimmissa Harpunsäveliä ja Hengellinen laulukirja -kirjojen kirjastojen luettelointitiedoissa ei ole tietoa kirjan kappaleiden nimistä, tai jos laulun nimi mainitaan, tieto säveltäjästä saattaa puuttua. Joten valitettavasti Iina Karttusen säveltämien ja näissä kirjoissa olevien laulujen selvittäminen ei onnistu kuin käymällä kirjat läpi.
Vaara-kirjastoissa on joitakin painoksia kirjoista:
https://vaara.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
https://vaara.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
Muita painoksia löytyy kirjastoista eri puolelta Suomea:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc&join=AND&boo…
https://www.finna.fi/Search/...
Maija Lindgrenin ja Annami Poivaaran lastenkirja Varo vaaraa Nalle Nallukka ilmestyi vuonna 1991. Vuonna 1996 kirjasta julkaistiin uusi painos nimellä Varo vaaraa koulutiellä.
Näin vanhoja kirjoje ei ole enää myytävänä kirjakaupoissa, mutta niitä kannattaa etsiä antikvariaateista. Helpoimmin etsiminen sujuu nettiantikvariaateissa. Joskus saattaa tärpätä ihan googlettamalla teoksen nimellä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3755433
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8fef09e5-e934-4791-a559-5…
