Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Kertooko joku kirja siitä kun lapselta kuolee äiti tai isä? 377 Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi etsitkö kirjoja lapsille vai aikuisille eikä se, etsitkö kertomuksia vai kokemuksia. Kokoan listaan erilaisia kirjoja. Kuvakirjoja lapsille:   Jalonen, Riitta: Tyttö ja naakkapuu (2004). Kirja, jossa kuvataan pienen tytön tuntemuksia sen jälkeen, kun isä on kuollut. Saler: Karin: He, jotka jäävät jäljelle. 2019. Kuvakirja kertoo perheestä, jonka vanhemmat ovat kuolleet, isovanhemmat ja lapset jatkavat elämäänsä.  Kertomuksia ja romaaneja lapsille ja nuorille Jägerfeldt, Jenny : Comedy queen. 2018. Nuortenromaani, jonka 12-vuotiaan päähenkilön Sashan äiti on kuollut. Sasha haluaa tulla koomikkojen kuningattareksi ja naurattaa ihmisiä. Lindquist, Marita : Maleenan ilo (myös...
Onko Siltavuori suomennettu sukunimi? 377 Siltavuori on suomalainen sukunimi, jota ei mainita Suomalaistetut sukunimet -listauksessa. Lähteet: Suomalaistetut sukunimet. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaistetuista_sukunimist%C3%… Sukunimi-info: Siltavuori. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/siltavuori.html Ainiala, Saarelma & Sjöblom: Nimistöntutkimuksen perusteet. SKS, 2008.
Onko lapsille kuvakirjaa, joka tekee ymmärrettäväksi vanhemman päihderiippuvuutta ja mielenterveyden sairautta? 377 Hei, verkkokirjastosta voi hakea kuvakirjoja asiasanoilla, kuten: "alkoholinkäyttö" "masennus" "mielenterveyshäiriöt". Haun voi rajata lasten aineistoon. Helmet-verkkokirjastosta voi hakea teoksia myös hyllypaikasta "1.79 VAIKEAT ASIAT", jonka alta voi löytyä sopivia kirjoja.   Ehdottaisin seuraavia teoksia: Karsikas: Amos ja sumupuu (käsittelee vanhemman masennusta) Karsikas: Yksisarvinen (käsittelee vanhemman päihderiippuvuutta)   Myös seuraavat teokset voisivat olla sopivia: Appelgren: Vesta-Linnea kuunvalossa Tahvanainen: Silva ja teeastiasto joka otti jalat alleen   Verkkokirjastosta voi tarkistaa onko kirjaa paikalla tietyssä kirjastossa ja tehdä tarvittaessa varauksen haluamaansa teokseen.
Etsin elokuvaa, jossa äiti päästää tyttären ystävineen ulkomaille koulun jälkeen lomalle. Tytöt kuitenkin kidnapataan asunnosta ja poliisina työskennellyt isä… 377 Juonen kuvauksen perusteella elokuva voisi olla vuonna 2008 valmistunut ranskalainen toimintaelokuva Taken. Sen on ohjannut Pierre Morel ja käsikirjoittaneet Luc Besson ja Robert Mark Kamen . Elokuvan pääosissa näyttelevät Liam Neeson, Maggie Grace ja Famke Janssen. Juonen kuvauksen mukaan elokuva kertoo entisestä kokeneesta CIA:n agentista, Bryan Millsistä (Liam Neeson), jonka tytär Kim Mills (Maggie Grace) matkustaa ystävänsä kanssa lomalle Pariisiin. Bryanilla on suuret epäluulot heidän matkaansa kohtaan, kunnes hän saa lopulta selville, että hänen tyttärensä ovat kaapanneet julmat seksiorjakauppiaat. Bryan saa tietää, että hänellä on alle 96 tuntia aikaa pelastaa tyttärensä lähes lopulliselta katoamiselta. Bryan matkustaa Pariisiin...
Nyt tuli kiperä tilanne kun mistään ei löydy tietoa tai kuvaa mikä tämä on ja missä sitä on käytetty. 377 Tällaista merkkiä ei valitettavasti löytynyt puolustusvoimallisia arvo-, kurssi-, suoritus- ja asevelimerkkejä käsittelevästä kirjallisuudesta. Merkki saattaakin olla ollut jonkin siviiliyhteisön käytössä. Kirjallisuutta: Allonen, M., Nykänen, J., & Sjögren, J. (2021). Jatkosodan asevelimerkit. Docendo. Allonen, M., & Nykänen, J. (2015). Talvisodan asevelimerkit. Docendo. Kaipainen, L. (1995). Vapaa Suomi: Suojeluskunta- ja lottamerkit kertovat. Kustannusosakeyhtiö Ajatus. Mäkitalo, J. (1995). Puolustusvoimien kurssi- ja suoritusmerkit. [kustantaja tuntematon]. Tiainen, J. (2010). Suomen kunniamerkit: The orders, decorations and medals of Finland. Apali.
Haluaisin lukea ”aitoja”seikkailuromaaneja! Osaisitteko vinkata sellaisia? Tuntuu että olen lukenut kaikki jotka vain keksin. Olen lukenut esim: Mies ja… 377 Tässä muutama ehdotus: Patrick "Pata" Degermanin elämäkerta. Pata on Suomen ainoa ammattimainen löytöretkeilijä. Helmet -- Löytöretkeilijä Pata / [teksti ja muokkaus:] Tua Ranninen [ja Patrick Degerman] ; [suomennos: Erik Pöysti] Espanjalaisen sotilaan, merirosvon ja seikkailijan Alonso De Contrerasin elämäkerta (1582-1641). Helmet -- Elämäni vaiheet / Alonso de Contreras ; suomennos ja esipuhe: Aarno Saleva Jon Krakauerin muistelmateos vuorikiipeilyonnettomuudesta Mount Everestillä. Helmet -- Jäätäviin korkeuksiin : murhenäytelmä Mount Everestillä / Jon Krakauer ; suomentanut Liisa Paakkanen 1670-luvulle sijoittuva muistelma ja matkakertomus arktiselta alueelta. Helmet -- Seikkailu jäämerellä / Pierre-Martin de La Martinière ;...
Mitä Seinäjoen paikannimet kertovat alueen historiasta tai tapahtumista? 377 Seinäjoella nimeämisen perusperiaatteena on ollut alueen perinteisen paikannimistön hyödyntäminen. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kaupunginosia on nimetty vanhojen kantatilojen mukaan. Myös katuja on nimetty tilojen ja talojen, yritysten sekä henkilöiden nimien mukaan ja yhteiskunnallisten aiheiden mukaan.  Lähteenä käytetty ja tarkempaa tietoa: Sari Isokoski: Kadunnimet kertovat menneisyydestä. Julkaisussa Seinäjoen historiallisen yhdistyksen vuosikirja 2006 : tutkielmia ja tarinoita Seinäjoen varrelta. Olavi Piha: Seinäjoen nimistöstä. Julkaisussa Seinäjoen joulu 1986. Yleisemmin paikannimiin ja niiden etymologiaan voi tutustua esimerkiksi seuraavien kirjojen avulla: Räisänen, Alpo: Nimet mieltä...
Milloin Suomessa alettiin kutsua punaviiniä punkuksi? Voiko punk kulttuuria syyttää siitä että valko- ja punaviinin puhekielen nimitys on erilainen? 377 Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii ajoittaa punkku-sanan käytön alun 50-luvulle, joten punk-kulttuuria voitaneen pitää syyttömänä siihen, ettei meillä juoda valkkarin ohella punkkaria.
Onko Suomessa joskus ollut Seoy-niminen vaatefirma? Jostain näin, että Lottien kenttälakissa olisi ollut Seoy valmistajana. Mitään muuta tietoa en kyseisestä… 377 Finna-haulla löytyy valokuva lottalakista, jossa on lakin sisäpuolella merkintä "Seoy". Merkinnän tarkoitus on ilmeisesti tässäkin jäänyt vähän epäselväksi: onko kyse valmistajasta vai jostakin muusta tunnuksesta. https://www.finna.fi/Record/mkm.166867518587700?sid=3299584203 (Kuva: Mikkelin kaupungin museot) Jukka I. Mattila on kirjoittanut teoksen Lottapukujen historia (Minerva Kustannus Oy, 2021). Se on hyvin seikkaperäinen selvitys lottapukineiden historiasta 1920-luvulta aina järjestön lakkauttamiseen v. 1944 asti. Myös lakit esitellään tarkasti. Asujen, lakkien ja jalkineiden valmistajista ei kuitenkaan juuri lainkaan kerrota. Seoy-merkintä ei siitä selvinnyt Myöskään erilaisilla digilähteillä, kuten Kansalliskirjaston...
Mistä Eino Leinon runosta on tämä usein käytetty muistovärssy: Koskaan ei tiedä, onko aikaa paljon vai vähän. Yhtäkkiä vain huomaa, se päättyi tähän. Missä… 377 Tämän paljon käytetyn muistovärssyn tekijä on tuntematon. Eino Leinon runokokoelmista sitä ei löydy. Leino-paran nimeä näkee monesti käytetyn tuntemattomiksi jääneiden tai jättäytyneiden kynäilijöiden värssyjen arvoa kohottamassa, vaikka niillä ei Leinon kanssa mitään tekemistä olisikaan.
Missä kirjassa on henkilö, joka rakastaa veneitä mutta pelkää merta? Muistaakseni hänellä on maalla vene, jossa hän ehkä myös asui, mutta merelle hän ei… 377 Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi. Ilmoitamme sinulle, mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Mistä voisin löytää seuraavan tiedon: Henkilö sai 1900-luvin alkuvuodikymmenien aikana kunnallisneuvoksen arvon. Henkilön nimi ja paikkakunta ovat tiedossa… 377 Lähtisin itse ensimmäisenä etsimään tietoa vanhoista sanomalehdistä. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä pystyy hakemaan esimerkiksi lehtijuttuja, joissa henkilön nimi esiintyy: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPERJos tietoa ei löydy sanomalehdistä, tieto voi löytyä mahdollisista paikkakunnan paikallishistoriateoksista.Mahdollisesti asiaa voisi tiedustella myös valtioneuvoston kansliasta, jos tietoa ei muuten löydy: https://valtioneuvosto.fi/huomionosoitukset/arvonimet 
Hukassa seuraavat elokuvat: Ruotsalainen elokuva, jossa n. 12-14 vuotiaat kaverukset (tyttö ja poika) matkaavat jomman kumman vanhemman kanssa. Elokuvassa… 377 Voisiko ensimmäinen olla En kärlekshistoria (Eräs rakkaustarina, 1970)? Toisesta ja kolmannesta elokuvasta emme ikävä kyllä päässeet selvyyteen.Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista mistä elokuvista näissä on kyse? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän viestin perään.
Voiko Kauniasten kirjastossa laminoida asiakirjan. 377 Kauniaisten kirjastossa ei ole asikkaisen käyttöön tarkoitettua laminointilaitetta.Helmet-kirjastoista Kannelmäen, Oulunkylän, Pasilan, Pitäjänmäen ja Vuosaaren kirjastot tarjoavat asiakkaiden käyttöön laminointilaitteen.https://helmet.finna.fi/https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84779
Sibeliuksen En etsi valtaa loistoa -joululaulun suomentajaa ei tunneta. Jossakin lähteessä, esim. wikipediassa mainitaan että se voisi olla Martti Korpilahti,… 377 varmaa tietoa tähän ei löydy. Monessa artikkelissa missä suomennoksesta puhutaan, mainitaan Martti Korpilahti mahdollisena tekijänä. Myös esimerkiksi Soundcloudista ja Youtubesta löytyvien versioiden yhteyteen on laitettu kappaleen suomentajaksi Martti Korpilahti.
Maikkarilla pyöri aikoinaan sarja Käskijän merkki. Levytettiinkö sata kelloa samaan aikaan, vai vasta kesän tai syksyn 1973 tienoilla? 377 Italialaissarja Käskijän merkki (Il segno del comando) tuotettiin vuonna 1971 ja Suomessa sitä esitettiin 1973. Tapani Perttu äänitti kappaleen Sata kelloa "Cento campanen" jo 1972, eli ennen sarjan esittämistä Suomessa. Kuitenkin tunnetuin eli Pasi Kauniston versio, niin kuin moni muukin kyseisen kappaleen suomenkielinen versio, äänitettiin 1973.https://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/kaskijan-merkki-sata-kelloa.htmhttps://fenno.musiikkiarkisto.fi/ 
Onko todella niin, ettei Kjell Westön ”Missä kuljimme kerran” kirjaa ole käännetty englanniksi. 🤔 377 Suomen kansallisbibliografia Fennican ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Kjell Westön teosta Dän vi en gång gått (suom. Missä kuljimme kerran) ei ole käännetty englanniksi. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografiahttp://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN 
Onko tina turner käynyt Kajaanissa esiintymässä 1970 luvulla? 377 Hän ei ole käynyt Kajaanissa esiintymässä. Tina Turnerin ensimmäinen esiintyminen Suomessa tapahtui 24. elokuuta 1982 Kulttuuritalossa Helsingissä. Hän esiintyi Suomessa kaikkiaan kuusi kertaa 1982-2009. Siitä en löytänyt tietoa, onko hän käynyt Kajaanissa turistina.Lähteet:https://yle.fi/a/20-10004933https://www.is.fi/viihde/art-2000009609482.html 
Onko Runotietokanta jo Kirjasammossa, en ole löytänyt. Lahden kirjaston sivuilla tämä tieto: Linkki maailman runouteen Palvelu on lopetettu entisessä… 377 Lahden kaupunginkirjastossa on tallennettu uusien käännösrunojen tiedot suoraan Kirjasampoon vuodesta 2023 alkaen. Runotietokannan vanhempien sisältöjen siirto Kirjasampoon on parhaillaan meneillään. Kirjasammossa jo olevia käännösrunoja voi hakea kirjoittamalla palvelun hakulaatikkoon esimerkiksi runon nimen, runoilijan nimen tai kääntäjän nimen. Yleiset ohjeet Kirjasammon haun käyttämiseen ovat katsottavissa osoitteessa: https://www.kirjasampo.fi/kirjasammon-hakuohje  
Etsin satakunnan laulun nuottia ja sanoja, jossa olisi kaikki säkeistöt. Myös poisjätetyt. Yleensä näkee vain 3 säkeistön versiota. Minua kiinnostaa 6… 377 Aksel Törnuddin säveltämä ja Aino Voipion sanoittama "Satakunnan laulu" sisältyy Reijo Pajamon kirjaan "Maakuntalaulumme" (WSOY, 1987). Laulu alkaa: "Kauas missä katse kantaa yli peltojen". Kirjassa on laulun melodianuotinnos ja kaikki kuusi säkeistöä. Viralliseen maakuntalauluun kuuluu kolme säkeistöä, jotka ovat alkuperäisen runon 1., 3. ja 6. säkeistö.Pajamo esittelee kirjassaan myös muut "Satakunnan laulu" -nimiset laulut ja Satakunnan maakuntalauluehdokkaat.