Tein antamillanne tiedoilla haun Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmatietokantaan, mutta Wiian nimellä ei tullut osumia. Myöskään Kansallisarkiston Vakka-tietokannasta hakeminen oli tuloksetonta. Muita mahdollisia sijaintipaikkoja nauhoitteelle ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinteen ja nykykulttuurin kokoelma sekä yksittäisten tutkijoiden omat arkistot. Esimerkiksi Erkki Ala-Könnin mittava äänitekokoelma löytyy Tampereen yliopiston kansanperinteen arkistosta. Voitte olla yhteydessä näihin tahoihin nauhoitetta jäljittäessänne.
Brahmsin yksinlaulun Dein blaues Auge (Lieder und Gesänge, op59. Nro 8, Dein blaues Auge) alkuperäinen sävellaji on Es-duuri ja laulu alkaa 1-viivaisesta b:stä. Tämä sävellaji näyttää olevan korkealle äänelle tarkoitetuissa nuoteissa. Petersin kustantamassa nuotissa Brahms, Johannes: Lieder : für eine Singstimme mit Klavierbegleitung. Band 2, Ausgabe für tiefe Stimme laulu alkaa 1-viivaisesta a:sta, vaikka nuotti nimensä perusteella on tarkoitettu matalalle äänelle. Muissa yksinlaulunuoteissa, jotka ovat nyt käsilläni, matalalle äänelle tarkoitettu versio alkaa 1-viivaisesta g:stä. Tuo Petersin nuotti näyttäisi siis olevan keskiäänelle sopiva ainakin tämän laulun osalta.
E-concerthousen sivulla on mahdollista...
Alla on katkelma Paavo Cajanderin Shakespearen Kesäyön unelman suomennoksesta vuodelta 1891. Katkelmassa myös tuo Lysanderin lausahdus, joka on ilmeisesti joissakin ranskankielisessä käännöksessä mainitsemassasi muodossa.
LYSANDRE.—Il a galopé son prologue, comme un jeune cheval; il ne connaît point d'arrêt. Voilà une bonne leçon, mon prince: il ne suffit pas de parler; il faut parler sensément.
LYSANDER. Hän ajelee kuin äksyä varsaa; ei ymmärrä sanoa: ptruu, humma! Hyvä opetus, armollinen herra: ei puhumisesta, jos ei puhu oikein.
http://www.gutenberg.org/files/17930/17930-h/17930-h.htm
http://www.gutenberg.org/files/44831/44831-h/44831-h.htm
Jos muutat omissa tiedoissasi postivalinnaksi, saat ilmoituksen saapuista varauksista sekä taskukirjastoon että sähköpostiisi. Omien tietojen muutokset voi toistaiseksi tehdä vain kirjautumalla Helmet.fi:hin. Kirjaudu omiin tietoihin, klikkaa omaa nimeäsi ja valitse Muuta yhteystietoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__Taskukirjasto(157393)
https://www.helmet.fi/fi-FI
Vaikea ja paljon asiantuntemusta vaativa kysymys, johon kirjastolaisen tiedoilla ei löydy vastausta. Tässä muutamia linkkejä tutkimustietoon.
- Metsien hiilinielun vertailutason laskenta (Luonnonvarakeskus, Luke):
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/vertailutaso/
- Aleksi Lehtonen Suomen kasvihuonekaasuinventaario ja metsien merkitys hiilitaseelle (Metsätieteen aikakauskirja 3/2009):
https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6767.pdf
- Maa- ja metsätalousministeriö, Metsien hiilinielut:
https://mmm.fi/metsat/metsatalous/metsat-ja-ilmastonmuutos/metsien-hiilinielut
- Ashraful Alam Effects of forest management and climate change on energy biomass and timber production with implications...
Suomennoskirjallisuuden historia pitää Jalmari Finnen käännöstä "merkittävänä saavutuksena", varsinkin sen vuoksi, että se on lyhentämätön laitos. Alun perin vuosina 1911-12 julkaistua suomennosta on tarkistettu ja korjattu kahteen otteeseen (1955 ja 1960). Pitäisin sitä kyllä alkuperäisversion mukaista Monte Criston kreiviä kaipaavalle suomenkieliselle lukijalle verrattain hyvänä valintana.
Robin Bussin versiota edeltänyt teoksen englanninkielinen käännös oli peräisin 1840-luvulta ja sitä oli sekä lyhennetty että muokattu sen ajan viktoriaanisten arvojen mukaisesti. Sensuuria toteutettiin paljolti juuri poistoin, joten Bussin englanninnosta voisi pitää Finnen tulkinnan tavoin merkittävänä ennen kaikkea siksi, että se...
Ilmeisesti kyseessä on Helmet-kirjastojen kortti. Mikäli tietosi ovat vielä kirjaston asiakasrekisterissä, voit käyttää korttia. Jos yhteystietosi ovat muuttuneet, ne olisi hyvä päivittää kirjastossa käydessä. Tällöin saat myös korttiin liitetyn tunnusluvun.
Mikäli tietojasi ei löydy rekisteristä, saat uuden kortin ja tunnusluvun mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(183064)
https://www.helmet.fi/fi-FI
Uuden kirjastokortin saaminen sulun aikana ei ole mahdollista, koska asiakkaita ei Valtioneuvoston päätöksellä saa päästää kirjaston tiloihin. Myöskään emme pysty tarkistamaan henkilöllisyyttäsi puhelimen tai sähköpostin välityksellä, Joten ainoa mahdollisuus lainata e-aineistoja olisi se että löydät kirjastokorttisi.
Runon Ballaadi iloisen myllärin tyttärestä on Heikki Asunnan kirjoittama. Se on julkaistu ainakin Suomen kirjallisuuden vuosikirjassa 1948 (WSOY, 1948).
Liittoutuneiden muuri Perè Lachaisen hautausmaalla on sekä teloitus- että hautapaikka: surmatut kommunardit haudattiin siihen, mihin he kaatuivat.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Delia Gray-Durant, Paris
Prosper Lissagaray, Parisin veripäivät eli Parisin kommunin historia v. 1871
Helmet-kirjastolla on kolme e-lehtipalvelua, joita voit käyttää kotoa käsin. E-magz -palvelussa on 63 kotimaista aikakauslehteä, ja sitä käytetään yleisimmillä nettiselaimilla. PressReader -palvelussa on ulkomaisia aikakaus- ja sanomalehtiä. Sitä on mahdollista käyttää joko selaimella tai samannimisellä sovelluksella. Flipster tuli RBDigital-lehtipalvelu tilalle. Se sisältää muun muassa kymmeniä englanninkielisiä aikakauslehtiä. Sitä voi käyttää selaimella tai sovelluksella. Ohjeet e-lehtien käyttöön löydät tästä linkistä https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon(25238)
The Economist -lehteä ei valitettavasti tällä hetkellä ole Helmetin e-lehtipalveluissa, mutta National Geographic ja National...
Fredi esitti kappaleen Oi tuntematon vuoden 1967 euroviisukarsinnoissa. Hän ei itse sitä koskaan levyttänyt. Vuonna 1967 kappaleen lauloi levylle Irja Kuusela ja myöhemmin sen ovat levyttäneet ainakin Taneli Mäkelä ja Eino Grön.
Fredin Yleisradion kantanauhalle tallennetun tulkinnan voi kuunnella YouTubelta.
https://eurovision.fandom.com/fi/wiki/Oi_tuntematon
Useimmissa Harpunsäveliä ja Hengellinen laulukirja -kirjojen kirjastojen luettelointitiedoissa ei ole tietoa kirjan kappaleiden nimistä, tai jos laulun nimi mainitaan, tieto säveltäjästä saattaa puuttua. Joten valitettavasti Iina Karttusen säveltämien ja näissä kirjoissa olevien laulujen selvittäminen ei onnistu kuin käymällä kirjat läpi.
Vaara-kirjastoissa on joitakin painoksia kirjoista:
https://vaara.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
https://vaara.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
Muita painoksia löytyy kirjastoista eri puolelta Suomea:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc&join=AND&boo…
https://www.finna.fi/Search/...
Paavo Cajander:
Mua voi! – Sa ilvene! Sa kukkamato!
Sa lemmen varas! Yöllä tullen multa
Varastit armahani.
Yrjö Jylhä:
Voi mua! – Sa veijari, kukkamato!
Sa lemmenvaras! Yöllä tulit, ryöstit
sydämen armaaltani.
Lauri Sipari:
Mitä –
jo alkaa valjeta!
Siis sinä, senkin petturi ja varas,
rupinen kukka
hiivit tänne salaa yöllä
näpistämään hänen sydämensä!
Matti Rossi:
Voi minua! Oo, sinä viettelijä! Nakertava
mato!
Rakkauden varas! Rosvon lailla tulit yöllä,
ryöstit rakkaaltani hänen sydämensä!
Ihan uutta selvitystä ei löytynyt, mutta viisi vuotta vanhan vertailun on julkaissut mtv-uutiset (22.5.2016):
Jäätelöaltaan vähäkalorisimmat herkut – kevyin tuote vain 26 kilokaloria! - MTVuutiset.fi
Lielahden kirjastossa sekä Sampolan ja Hervannan kirjastojen tietotoreilla voi digitoida C-kasetteja joko CD-levyille tai mp3-tiedostoiksi.
https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/asiakaskoneet-ja-laitteet/digitointi-editointi.html
Jos henkilökohtaisia muistoja tai papereita ei löydy, voisi yrittää tutkia arkistoja. Arkistojen portissa kerrotaan, että jokaisesta lapsesta tehtiin kantakortti. Suomessa lastensiirroista on muodostettu Lastensiirtokomitean arkisto, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lastensiirtokomitea. Aineiston käytöstä vastaa Kansallisarkisto, https://arkisto.fi/fi/asiointi-2. Sen luettelot löytyvät myös Finnasta, https://www.finna.fi/Collection/narc.VAKKA-45952.KA/HierarchyTree. Ruotsin puolella toimi Hjälpkommittén för Finlands barn, jonka arkistot löytyvät Riksarkivetistä, https://riksarkivet.se/.
Sotalapsilla on yhdistyksiä, sieltä osataan varmasti kertoa, onko heillä olemassa esim. verkostoja, joista voisi kysyä...
Kyseiset kohdat ovat Shakespearen näytelmän Rikhard III aivan alusta, Glosterin repliikistä.
Tässä koko repliikki:
GLOSTER.
Nyt nurpeuden talven meillä muutti
Aurinko Yorkin kesäks ihanaksi;
Ja pilvet, huonettamme uhkaavaiset,
Syvälle meren helmaan painui kaikki.
Nyt kiertää voiton seppel' otsaamme,
Aseiden pirstat voitoksina riippuu,
Kolea häikkä ilojuhliin vaihtuu
Ja jylhä marssi vienoon tanssisoittoon.
Vihainen vaino otsans' oikoo rypyt
Eik' enää, rautaratsun selkään nousten,
Pelota hengilt' ärjää vihamiestä,
Vaan luutun suloviettelystä noutain
Tepittää sieväst' impikammioon.
Mut minä, — jot' ei leikintekoon luotu
Eik' ilvehtimään mielaan peilin kanssa, —
Tekoa raakaa, vailla lemmen hurmaa,
Mill' irtaan immen eessä imarrella, —
Niin,...
