Ilmeisesti jotkin herätysliikkeet (vanhoillislestadiolaiset, esikoislestadiolaiset, rukoilevaiset) ovat käyttäneet vuoden 1776 raamatunkäännöstä. Lestadiolaisten omilta verkkosivuilta ei löytynyt tietoa, mitä käännöstä liikkeen piirissä nykyään käytetään. Rukoilevaisten verkkosivuilta löytyy linkki vuoden 1776 Raamattuun, joten ainakin rukoilevaisilla se näyttäisi olevan edelleen käytössä.Ks. https://lsry.fi/
Radion rinnakkaisohjelman lähetin Rovaniemelle tuli vuoden 1963 aikana. Television näkyvyysalue saavutti Rovaniemen 1964.Lähde: Yleisradion historia. 2, 1949–1996
Hannu Mäkelän vuonna 1977 ilmestyneestä lastenkirjasta Hevonen joka hukkasi silmälasinsa on Helmet-kirjastoissa lainattavissa kahta eri painosta.
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden tällä hetkellä alla olevista linkeistä.
Hevonen joka hukkasi silmälasinsa (1977)
Hevonen joka hukkasi silmälasinsa : juhlapainos (2013)
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei!
Kirjasampo.fi palvelusta voit selata ja löytää kaunokirjallisuutta eri teemoilla. Voit hakea palvelusta romaaneja esim. hakusanalla äitiys. Haku antaa useita tuloksia, joita voit selata. Näet romaanien kansikuvat, tekijät ja useimmista romaaneista löytyy myös kuvaus tai takakansiteksti, jonka perusteella voit valita itsellesi sopivaa luettavaa.
Kyseisellä haulla Kirjasammosta löytyvät mm. seuraavat romaanit, jotka kuvaustensa perusteella voisivat sopia hakemaasi aiheeseen. Romaanit on lueteltu julkaisuajankohdan mukaan uusimmasta vanhimpaan, romaanin nimen linkistä pääset tarkistamaan romaanin saatavuuden Helmet-verkkokirjastosta.
Anna Maria Mäki: Äänenkantama (2021)
Karoliina Sallinen-Pentikäinen...
Kyllä, Marie Thérèse Louise of Savoy (englanti) / Maria Teresa Luisa di Savoia-Carignano (italia) / Marie Thérèse Louise de Savoie-Carignan (ranska) (8. 9. 1749 – 3.9.1792) oli avioliittonsa myötä arvonimeltään Princesse de Lamballe eli Lamballen ruhtinatar/prinsessa. Hänen isänsä oli Prince Louis-Victor de Savoie-Carignan, miehensä Louis Alexandre de Bourbon, prince de Lamballe.
Lähde: Encyclopaedia Britannica https://www.britannica.com/biography/Marie-Therese-Louise-de-Savoie-Car…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan prinsessa on:
hallitsijahuoneen naispuolinen ei-hallitseva jäsen.
Ruhtinatar taas:
eräistä naispuolisista hallitsijoista; ruhtinassuvun naispuolinen jäsen, vars. ruhtinaan puoliso.
Marie Thérèse Louise de Savoie-...
Helmet-kortin saaminen ei edellytä, että asut pääkaupunkiseudulla. Voit saada Helmet-kirjastokortin ja tunnusluvun, mutta asiakkaaksi rekisteröityminen edellyttää, että käyt henkilökohtaisesti jossain Helmet-kirjaston toimipisteistä.
Jos sinulla on mahdollisuus joskus käydä Helmet-kirjastossa, varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi tai suomalainen ajokortti. Saat kortin odottaessa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Historia - Helsinki sivustolla kerrotaan, että "Kaupungin nimeksi tuli Helsingfors, koska se perustettiin Vantaanjoen suulle kohtaan, jossa vielä tänäkin päivänä kuohuu komea koski (ruotsiksi fors). Nykyään kyseinen koski on nimeltään Vanhankaupunginkoski."
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut etsimääsi kirjaa. Toivottavasti joku kysymyksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Iso osa kysymyksistä julkaistaan myös verkkosivustolla. Mutta toisinaan joudumme rajaamaan osan kysymyksistä pois julkiselta puolelta ja lähetämme vastauksen vain sähköpostitse kysyjälle. Yleisin syy tälle on se, että kysymys on henkilökohtainen ja liittyy esimerkiksi kysyjän kirjastokorttiin tai muihin henkilökohtaisiin kirjastoasiointiin liittyviin asioihin. Julkaisemme etupäässä tietopalveluvastauksia, joiden sisällöstä voisi olla hyötyä ja iloa palvelun vakiokäyttäjille ja satunnaisille verkossa surffaileville tiedon etsijöille. Palvelun periaatteet, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta.
Kirjastolaiset ehdottivat kahta mahdollista laulua.
Ensimmäinen olisi Olli Ahvenlahden säveltämä "Hiljaisin Helsinki", jonka on esittänyt Irina & Mikko Kuustonen:
https://www.musixmatch.com/lyrics/Irina-Mikko-Kuustonen/Hiljaisin-Helsi…
Toinen ehdotus oli Laulavan Pupujussin (Leena Pyylampi) kappale "Antin aura-auto", jossa haikaillaan entisajan jouluja jolloin tuli lunta eikä ollut "ainainen vesikeli".
Kysy kirjastonhotajalta -palvelussa on kysytty aiemminkin tietoa taulun tekijästä taulun kuvan perusteella.
Tässä linkki silloin annettuun vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-maalannut?language_content_entity…
Kyseinen kirosana ei vaikuta olevan yleisessä käytössä, sillä siitä ei löytynyt juurikaan tietoa. Ainoa maininta siitä näyttää löytyvän Iltasanomien artikkelista, jossa listataan Suomen suosituimpia kirosanoja: https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008863243.html
Kotimaisten kielten keskuksella on verkkolomake, jonka kautta voi kysyä kysymyksiä liittyen mm. sanojen alkuperään: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Tarkoitat ilmeisesti Joh. K. Lindstedtin toimittamia "Laululippaita", joista ensimmäinen on julkaistu vuonna 1905. Niihin ei ole olemassa vastaavia nuottipainoksia, vaan laulujen nuotit täytyy etsiä erikseen laulu kerrallaan.
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi/
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu aiemmin "Laululipasta" koskevaan kysymykseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoja-kirjasta-laululipas-1-1912?langua…
Digiopastusta on tällä hetkellä tarjolla tiistaisin klo 13-15 Rauman pääkirjastossa. Viime vuonna sitä ei ollut tarjolla, kun sitä kysyttiin täällä. Kannattaa tarkistaa kaupungin tapahtumakalenterista ajantasaiset tiedot https://tapahtumat.rauma.fi/fi-FI esim. sanalla digi
Sanna Pelliccionin Onni-kirjoja on käännetty ainoastaan kiinaksi. Kiinankielisiä versioita on Helmet-kirjastojen kokoelmissa.
Löydät kirjojen käännösversiot hakemalla esimerkiksi tässä tapauksessa sanoilla "pelliciconi onni*" . Hakutulossivun vasemmassa laidassa on rajoittimia. Kielirajoittimien kohdalla näet eri kieliversiot.
Onni-pojat Helmet-kirjastoissa 2023
Aihe on hyvin laaja, tässä on muutama esimerkki :
Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa
Kirjallisuustutkimukset:
Erkki Itkonen : Lappalainen kansanrunous.1963
Aulikki Nurminen : Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa 1900-luvulla. 1982
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. 2010
2000-luku:
Seppo Keinänen : Aslak.2022
Katri Rauanjoki: Kesämerkit.2022
Mikko-Pekka Heikkinen: Poromafia.2016
Magne Hovden : Saamelandia. 2012 (nor)
Taisto Tammela : Säynäjäjärven mysteeri. 2020
Aarre Paasirova : Lapin lumo. 2018
Päivi Alasalmi : Joenjoen laulu. 2015
Kuun lapsi / Maami Snellman. 2023
Lastenkirjallisuus:
Eevamaria Halttunen : Petra ja revontulet. 2008. (...
Eija Sinikan esittämän humpan "Lapin kultaa" on säveltänyt Tapio Rannanmaa ja sanoittanut Esko Lind. Se alkaa: "Pohjoiseen kun pikavuoro kiitää". Kappale sisältyy nuottiin "Loppi : nuotteja, musiikki", joka kuuluu Lopen pääkirjaston kotiseutukokoelmaan ja on vain lukusalikäytössä. Nuotin kuvailutiedoissa kerrotaan vain, että se sisältää "loppilaisten tekemiä ja Lopesta ja Antreasta kertovia lauluja ja sävellyksiä". Mitään tietoja nuotin kustantajasta tai ulkoasusta ei ole.
Säveltäjän yhteystiedot löytyvät verkosta:
https://www.tapiorannanmaa.fi
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Pauliine Koskelon ja Liisa Lehtimäen teos Yksityishenkilön velkajärjestely ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1993. Vuonna 1997 siitä otettiin toinen uudistettu painos.
Molemmat teokset kuuluvat Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon ja Eduskunnan kirjaston kokoelmiin.
Kumpikin kirjasto on kaikkien kansalaisten käytettävissä. Kirjastokortin saat paikan päällä.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei valitettavasti ole.
Yksityishenkilön velkajärjestely 1997 Helsingin yliopiston kirjastossa
https://finna.fi/
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default…
