Ehkäpä puhelimessa puhuessa puhuu siksi selkeämmin ja kovemmin, jos ei näe toisen eleitä ja ilmeitä, ja näin varmistaa tulevansa kuulluksi. Sanaton viestintä on isossa roolissa kun kommunikoimme. Tutkimustulokset vaihtelevat, mutta useimmat tutkivat pitävät oikeana tietona, että 70-93% kaikesta viestinnästä on sanatonta. Kyseessä voi olla myös jomman kumman osapuolen heikentynyt kuulo tai puhelimen äänenvoimakkuus tai muu ominaisuus. Hälyisessä tilassa kasvotusten keskustelu voi siten olla hiljaisempaa, kun on ehkä mahdollista lukea huulilta osa puheesta tai ymmärtää eleistä ja ilmeistä.Tässä vielä muutama linkki joihin törmäsin asiaa tutkiessani.https://www.lifesize.com/fi/blog/speaking-without-words/https://blog.kuulu.fi/...
Hei ja kiitos kysymyksestä!Pääasiassa kirjastovirkailijan työhön kuuluu asiakaspalvelua kirjaston aukioloaikoina ja voittopuolisesti se sisältää vuoroja myös viikonloppuisin ja iltaisin. Ilta- ja viikonloppuvuorot sisältävät kirjaston sulkemisen, joten ilta- ja viikonloppuvuorot kestävät hiukan pidempään kuin mitä kirjasto on auki.Kaikki kirjastot eivät kuitenkaan ole auki viikonloppuisin tai viikonloppuisin kirjastossa ei ole palvelua, aukiolo voidaan hoitaa omatoimikäytöllä. Näin työvuoroja ei ole, ellei niitä tehdä jossain toisessa saman kunnan yksikössä.Kirjastovirkailijalla voi olla myös erityistehtäviä, joita ei hoideta iltavuoroissa tai viikonlopuissa. Nämä ovat hyvin kirjastokohtaisia ja riippuvat paljon kirjastosta, yleinen vai...
Emme löytäneet tietoa säkeiden alkuperäisestä tekijästä. Kaikki löytämämme lähteet viittasivat lehdissä julkaistuihin muistovärssyihin. Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa säkeet ja niiden kirjoittajan, tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Diojen skannaaminen digitaaliseen muotoon on mahdollista Malmin ja Pasilan kirjastoissa sekä Oodissa.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84859https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#86476
Hei,
Kyseessä on Jyrki Heino. Hän on kirjoittanut aiheesta kolmekin dekkaria:
Kellari, eli kertomus poikkeuksellisista ja järkyttävistä tapahtumista, jotka aikoinaan herättivät suurta huomiota Ruotsin kuningaskunnan Turun kaupungissa (Schildts & Söderströms, 2012)
Kello, eli Selonteko tapahtumista, jotka käynnistyivät, kun luutnantti Carl Wennehielm alkoi tutkia Kustaa III:n sodassa taistelleen majurin katoamista (Schildts & Söderströms, 2014)
Kelmit, eli Tarina häikäilemättömästä juonittelusta ja ilkeämielisistä teoista, joiden selvittelyyn luutnantti Carl Wennehielm ryhtyy Turussa vuonna 1800 (Schildts & Söderströms, 2016).
Hei!
Kyllähän boikotointi usein vaikuttaa, jos sen kohde tietää boikotoinnista. Esimerkkinä voi antaa vegaanit, jotka boikotoivat kaikkea eläinperäistä. Nykyään on sitten kauppoihin tullut runsaasti heille suunnattuja elintarvikkeita, ja eläinten tuotantomäärät ovat hyvin hitaasti laskeneet. Vaikea nähdä miten boikotoinnin vaikutus olisi erilaista meillä Suomessa kuin muualla. Mitä pienempi firma, sitä enemmän sitä haittaa rahavirran tyrehtyminen mistä tahansa syystä. Esimerkiksi Animalian turkiton kauppa- ja kosmetiikkalistaukset ovat vaikuttaneet boikotoinnin kautta suomalaistenkin yritysten tuotevalikoimiin, esim. Marimekko on irtisanoutunut kaikesta yhteistyöstä turkisalan kanssa. Boikotit kuitenkin saattavat vaikuttaa...
Majavan maha ja elimistö ei pysty sulattamaan kasvien ja puiden selluloosaa. Sillä on umpisuolessaan bakteereita ja alkueläimiä, jotka hajottavat sen syömää ruokaa. Eliöt muuttavat typpiyhdisteet valkuaisaineiksi ja tuottavat majavan elimistöön myös vitamiineja. Majavat syövät myös omia ulosteitaan, jolloin ne saavat pieneliöiden arvokkaat tuotokset talteen:
http://www.kalassa.net/kalapedia/index.php/Euroopanmajava
Ainakin joitakin myös verkon kautta luettavia artikeleita ja tutkimuksia löytyy.
- ”Oon hiphop-lohikäärme, syljen tulta”: Suomiräpin poeettiset ja rytmiset piirteet suhteessa musiikin biittiin sekä niiden kehitys 2000-luvun alusta 2010-luvulle / Mira Willman. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, 2015:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/155202/oonhipho.pdf?se…
- Suomirockin matkailutarinoiden rakentuminen 1985-1999 / Susanna Laamanen. Väitöskirja. University of Eastern Finland 2021:
https://erepo.uef.fi/handle/123456789/24342
- "Tuhansien laulujen maa": maisema ja identiteetti 1980- ja 1990-lukujen suomenkielisessä rocklyriikassa / Susanna Laamanen. Artikkeli. Jyväskylän yliopisto,...
Rukous on luonteeltaan pyyntö, toive tai kiitos. Loitsu puolestaan on sanamagiaa eli sen uskottiin automaattisesti vaikuttavan asioiden kulkuun. Loitsujen esittäminen oli siis aktiivista asioihin vaikuttamista. Niiden tarkoitus oli aikaansaada tai estää jotakin tai pakottaa yliluonnollinen olento tai voima toimimaan loitsijan haluamalla tavalla. Loitsujen avulla mm. parannettiin tauteja, nostatettiin lempeä, varmistettiin kala-, karja- ja metsästysonnea.
Loitsuista voi lukea lisää mm. seuraavista kirjoista:
Henni Ilomäki: Loitsun mahti (SKS, v. 2014)
Risto Pulkkinen, Stina Lindfors: Suomalaisen kansanuskon sanakirja (Gaudeamus, v. 2016)
Eero Ojanen: Suomen kansan taiat ja loitsut (Minerva, v. 2019)
Pääkirjasto Metson pohjakerroksessa mikrofilmihuoneessa on kaksi mikrofilmiskanneria. Koneilla voi lukea sekä mikrofilmejä että mikrokortteja. Koneet ovat varattavissa (max 3 tuntia) asiakaskoneiden ajanvarausohjelmassa.
Käänteisesti soveltaen MyHeritage-tietopankista löytyvää esivanhempien sukupolven määrittämiseen tarkoitettua laskentakaavaa, esiäiti kuudennessa sukupolvessa olisi isoisoisoisoisoäiti.
Lähde: Kuinka Monen Sukupolven Takaa? (myheritage.fi)
Ainakin pohjalaismurteissa se voi tarkoittaa joko puhaltamista tai kovaa tuulta (ruotsiksi tuulla=blåsa).
Riikka Tervonen: Suomi-murre-suomi : matkalle mukaan maakuntiin
Kellon ja kalenterin yhteydessä roomalaisten numeroiden perusteita on kansakoulussamme voitu käsitellä jo alkeisopetuksessa. Varsinaisesti niiden aika on kuitenkin tullut vasta myöhemmin. Esimerkiksi "opetussuunnitelmakomitean periaatteiden mukaan" laadittu August Alhon ja Jaakko Laurilan Maalaiskansakoulun laskuopin uudistettu 10. painos vuodelta 1949 sisällyttää roomalaiset numerot 4. luokan oppimäärään, mutta kovin mutkikkaisiin lukuihin tässä ei päästä. Perusteellisemmin asiaan on paneuduttu vasta keskikoulun alkuvaiheessa, aritmetiikan perusteiden yhteydessä, hyvänä esimerkkinä oppikoulu- ja opistotasoisen matematiikan opetuksen tarpeisiin tarkoitettu B. Østergaard-Pedersenin ja Unto Malisen Matematiikan käsikirja vuodelta 1967.
Archerin katalogin 2015 mukaan vastaava Champion-tulppa olisi DJ7Y ja vastaava NGK-tulppa BPM7F (katalogin s. 50).
https://www.pmdinternational.com.au/catalogues/archer/ARCHER%202015%20C…
Etsitty laulu on nimeltään Kotimaan vuoret ("Eläköön vuoret, eläköön laaksot / kauniin kotimaan. / Lumihuiput nuo mulle kertovat: / Älä jätä mua, -- "). Tämän argentiinalaista alkuperää olevan laulun ovat suomeksi levyttäneet Los Camerados ja Avaruuslintu. Los Cameradosin tulkinta julkaistiin singlelevynä vuonna 1970 ja seuraavana vuonna yhtyeen nimeä kantaneella LP:llä. Avaruuslinnun levytys ilmestyi yhtyeen samannimisellä albumilla 1978. Nuotit kappaleeseen löytyvät Uusi laulu -lehden numerosta 3/1976.
Toistaiseksi kukaan kirjastokollega ei ole tunnistanut kyseistä runoa. Yritän vielä selvittää asiaa, joten palaan asiaan myöhemmin.
Helmet-kirjavarastosta löytyvät Maila Pylkkösen runokokoelmat ovat varattavissa verkkokirjastosta: helmet.fi
Maila Pylkkösen tuotanto: Klassilliset tunteet. 1957; Jeesuksen kylä. 1958; Arvo : vanhaäiti puhuu runonsa. 1959; Ilmaa - Kaikuu. 1960; Valta. 1962; Virheitä. 1965; Tarina tappelusta. 1970; Muistista. 1972; Marjamiesnaisen muistiinpanoja. 1975; Monologit. 1976; On kesä vain. 1977; Kootut : runot ja proosarunot 1957 - 1977. 1983; Varhaiset runot // Parnasso 2/2001. Lähde: Kansallisbiografia
Merkitykseltään vastaava suomenkielinen idiomi on ainakin "olla kuin kissa pistoksissa".
Ks. esim.
Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja
Pirkko Muikku-Werner, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla
Eduskuntatalon ravintolasta saatu vastaus:
Eduskuntatalon ravintolalla on pitkä yhteistyö Omnian kanssa ja se mahdollistaa valtiopäivien avajaisissa ainutlaatuisen työharjoittelukokemuksen ryhmälle tarjoilijoita.
Tarjoilijoita ohjaavat ja tukevat ravintola-alan ammattilaiset.
Valtiopäivillä tarjottavat kahvileivät ovat pääsääntöisesti Eduskunnan omasta keittiöstä, mutta joidenkin tuotteiden osalta ravintola tekee yhteistyötä kotimaisten
kumppaneiden kanssa. Tarjoiluissa painottuu aina kotimaisuus.
Astioiden osalta ravintolalla on yhteistyökumppani, joka toimittaa astiat suuriin tilaisuuksiin.
Kaija Nenosen ja Kirsti Topparin teos "Herrasväen ja työläisten kaupunki : Helsingin vanhoja kortteleita 2" (1983) käsittelee Tukholman päiväkotina Kolmannella linjalla toimineen rakennuksen historiaa. Alun perin vuodesta 1899 eteenpäin rakennus toimi lasten työkoti "Firulana". Teos mainitsee Firulan vuosikertomuksen vuodelta 1905, joten ainakin vielä kyseisenä vuonna rakennuksessa on toiminut Tukholman päiväkodin sijasta lasten työkoti.
Edellä mainittu teos ei kuitenkaan mainitse tarkkaa vuotta 1905 jälkeen, jolloin Tukholman päiväkoti aloitti toimintansa rakennuksessa. Toisena lähteenä voimme käyttää Helsingin kaupungin arkistotietojärjestelmä "Sinetistä" löytyviä Tukholman päiväkodin asiakirjoja. Sinetistä löytyy...
Homoseksuaalisuutta käsittelevän kirjallisuuden joukosta esimerkiksi seuraavat teokset saattaisivat tarjota jonkinlaista valaistusta asiaan:Melanko, Valdemar, Puistohomot : raportti Helsingin 1960-luvun homokulttuuristaSateenkaari-Suomi : seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa
