Eduskuntatalon ravintolasta saatu vastaus:
Eduskuntatalon ravintolalla on pitkä yhteistyö Omnian kanssa ja se mahdollistaa valtiopäivien avajaisissa ainutlaatuisen työharjoittelukokemuksen ryhmälle tarjoilijoita.
Tarjoilijoita ohjaavat ja tukevat ravintola-alan ammattilaiset.
Valtiopäivillä tarjottavat kahvileivät ovat pääsääntöisesti Eduskunnan omasta keittiöstä, mutta joidenkin tuotteiden osalta ravintola tekee yhteistyötä kotimaisten
kumppaneiden kanssa. Tarjoiluissa painottuu aina kotimaisuus.
Astioiden osalta ravintolalla on yhteistyökumppani, joka toimittaa astiat suuriin tilaisuuksiin.
Kaija Nenosen ja Kirsti Topparin teos "Herrasväen ja työläisten kaupunki : Helsingin vanhoja kortteleita 2" (1983) käsittelee Tukholman päiväkotina Kolmannella linjalla toimineen rakennuksen historiaa. Alun perin vuodesta 1899 eteenpäin rakennus toimi lasten työkoti "Firulana". Teos mainitsee Firulan vuosikertomuksen vuodelta 1905, joten ainakin vielä kyseisenä vuonna rakennuksessa on toiminut Tukholman päiväkodin sijasta lasten työkoti.
Edellä mainittu teos ei kuitenkaan mainitse tarkkaa vuotta 1905 jälkeen, jolloin Tukholman päiväkoti aloitti toimintansa rakennuksessa. Toisena lähteenä voimme käyttää Helsingin kaupungin arkistotietojärjestelmä "Sinetistä" löytyviä Tukholman päiväkodin asiakirjoja. Sinetistä löytyy...
Homoseksuaalisuutta käsittelevän kirjallisuuden joukosta esimerkiksi seuraavat teokset saattaisivat tarjota jonkinlaista valaistusta asiaan:Melanko, Valdemar, Puistohomot : raportti Helsingin 1960-luvun homokulttuuristaSateenkaari-Suomi : seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa
FILIn tietokannan mukaan Eevan tyttäret on käännetty ruotsiksi, saksaksi, tsekiksi, liettuaksi, puolaksi ja unkariksi. Englanniksi kirjaa ei ole käännetty.
Verkosta löytyvien runon suomenkielisten toistumien yhdenmukaisuus viittaa yhteiseen alkuperäislähteeseen, mutta valitettavasti en sitä enkä suomentajan nimeä onnistunut jäljittämään.Runon englanninkielinen alkuperäisversio on amerikkalaisen kirjailijan Elliott Arnoldin romaanista Blood brother (1947). Tunnetuksi sitä on tehnyt etenkin kirjan pohjalta tehty elokuva Katkaistu nuoli (Broken arrow, 1950), jossa se esiintyy hieman romaanitekstistä poikkeavassa muodossa. Apasseilla on keskeinen osa kirjassa ja elokuvassa, mutta muuten runolla ei ole mitään tekemistä Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kulttuurin kanssa – se on puhtaasti Arnoldin mielikuvituksen tuotetta. Pari hänen romaaneistaan on suomennettu, ei kuitenkaan Blood brotheria.The...
Kálmánin "Dorfkinder" on valssi, joka koostuu operetin "Zigeunerprimas" ("Viulukuningas") teemoista. Siinä ei ole sanoja. Tarkoitatko ehkä jotakin yksittäistä osaa "Viulukuninkaasta"? Koko operetin suomenkielinen libretto on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastossa. Se on käsikirjoitus eikä sitä lainata. Kalevi Korpi on levyttänyt suomeksi valssisikermän ("Valssisikermä 1"), johon sisältyy pätkä "Viulukuninkaasta". Tuo pätkä on nimeltään "Käy kanssani ja tanssia suo" (tai "Käy kanssani ja tanssia mun suo" tai "Käy kanssain ja tanssia suo"). Fenno-äänitetietokannassa kappaleen alkuperäiseksi nimeksi on merkitty "Dorfkinderwalzer". Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiFinna-...
Tuohon aikarajaan sopii vain yksi suomenkielinen kirja, joka löytyy yliopistojen yhteistietokannasta LINDA : sta. Toivottavasti se on oikea.
Koskinen Lennart. Terve, Jumala: kysymyksiä Jumalasta, elämästä ja rakkaudesta. Kirjaneliö 1988. Alkuteos Hallå Gud. Ulkoasu 99 s. ISBN 951-600-750-3
Vaahteramäen Eemeli on niin suosittu kaveri, että hänestä kertovia kirjoja on melkeinpä jokaisessa kirjastossa. Nokian kirjaston kokoelmissa on näitä Astrid Lindgrenin kirjoittamia kirjoja monenlaisena versiona ja myös DVD-elokuva löytyy.
Jos haluat tarkistaa, mitä niistä tällä hetkellä on kirjastossa paikalla, voit tarkistaa sen Piki-kokoelmatietokannasta. Sitä pääset katsomaan vaikkapa kirjaston kotisivujen kautta.Toinen mahdollisuus on soittaa kirjastoon ja pyytää virkailijaa etsimään niitä sinulle valmiiksi.
Kyseinen muistio lienee englannin ja ranskan kielellä Valtion painatuskeskuksen toimesta vuonna 1920 ilmestynyt
Aland question : from a Swedish Finlander's point of view
La question d'Aland : considérations par un Finlandais de race suedése
Kumapaakin kirjasta (noin 60 sivua) on saatavana Helsingissä ainakin Eduskunnan kirjastosta, muualle se voidaan kaukolainata esim. Kuopion varastokirjastosta.
Kysymäsi asia on hieman kinkkinen. Vastausta siihen ei saa suoraan lakikirjoista vaan pitää olla perehtynyt lakiasioihin. Kysymältäni asianajajalta sain yleisenä vastauksena, että asiassa voidaan lähteä siitä näkemyksestä, että kauppakirjassa on sitouduttu/sovittu siitä, että kiinteistö on sisarten yhteiskäytössä eli annettu käyttöoikeus. Jos kauppakirjassa ei ole sanottu, että isännän kuolema muuttaisi tilannetta, niin hänen mielestään perikunnalla ei olisi oikeutta kieltää käyttöoikeutta. Hänen mukaansa vainajan perikunta ei yleensäkään saa parempaa oikeutta kuin vainajalla oli elinaikanaan.
Suosittelen Sinulle kuitenkin, että menet kauppakirjan ym. asiaan liittyvien paperien kanssa käymään asianajajan luona, jolloin saatte varmasti...
HelMet-kirjastoille voi esittää hankintaehdotuksia tämän linkin kautta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus. Useimmissa kirjastoissa on mahdollista tehdä ehdotuksia myös ns. tiskillä paperisilla lomakkeilla, mutta netti on tässäkin yleistymässä.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on nimensä mukaisesti tietopalvelua, emme hoida suoraan kirjastoille itselleen kuuluvia käytännöllisiä asioita. Yhteydenotto omaan kirjastoon on yleensä myös paljon nopeampi tapa saada asia selville ja eteenpäin. Kyllä meille saa esittää hankintatoiveita, mutta kauttamme ne eivät etene ainakaan yhtä hyvin kuin oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
Hei, kannattaa vierailla lähikirjastossanne tutkimassa lasten tietokirjallisuutta ja kysyä juuri lasta silloin kiinnostavasta aiheesta. Jos helmet.fi:stä löytyy kiinnostava kirja, voi sen toki kotonakin varata tulevaksi omaan lähikirjastoon. Esimerkiksi hakusanalla "maailmanhistoria" ja rajaamalla aineston lastenaineistoon saa tulokseksi muun muassa seuraavia "iltasatukirjoja". Myös esimerkiksi Tatu ja Patu -kirjasarjassa tai vaikkapa Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjoissa on paljon yleistietoa eri aiheista seikkailun ohessa. Mukavia hetkiä tiedonjanon täyttämisessä!
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2017212__Smaailmanhistori…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1950177__Smaailmanhistori…
https://haku.helmet.fi/iii/...
Etsimäsi kirja näyttäisi oleva virolaisen Heljo Mändin Koira taskussa (Koer taskus, SN-kirjat, 1991), jonka on kuvittanut Priit Rea ja suomentanut Samuli Juvonen. Kirja on nidottu, siis pehmeäkantinen, ja sen mitat ovat 14 x 22 cm.
Kirja löytyy oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Ei valitettavasti löytynyt kaikenkattavaa listaa, mutta useita hyviä lähteitä kyllä. Tietoa itseoppineista kirjailijoista löydät Keski-kirjastojen tietokannasta asiasanalla kansankirjailijat.
Myös Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kynällä kyntäjät -sivu listaa itseoppineita kirjoittajia: https://kynallakyntajat.finlit.fi/kansankirjoittajat
1800-luvulta peräisin olevalla kansankirjailija-sanalla oli pitkään vähättelevä kaiku. Nykyään, kun koulutustaso on noussut ja kirjoittajakoulutus yleistynyt, kansankirjailijan määritelmä on muuttunut. Kansankirjailija voi nykyisin tarkoittaa myös marginaalista kirjailijaa, joka ei julkaise tekstejään perinteisten kanavien kautta (vakiintunut kustantamo), vaan omakustanteina tai...
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy muutama merikartta, joissa on myös Viipurin lahden alue:
Merikarttasarja = Sjökortsserie. A, Viipuri - Helsinki = Viborg - Helsingfors (Liikennevirasto, 2016)
Merikarttasarja. A : Viipuri - Helsinki = Viborg - Helsingfors (Liikennevirasto, 2013)
Ajantasaisen tilanteen merikarttojen saatavuudesta voitte tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
#-merkkiä, josta käytetään myös sanaa hashtag, käytetään aihetunnisteena. Jos julkaisussa olevaa aihetunnistetta #leikki painaa, voi nähdä muita Facebookin julkaisuja, joita kaverilistalla olevat henkilöt tai henkilöt joiden tili näkyy kaikille ovat kirjoittaneet. Aihetunnisteiden alkuperäinen tarkoitus oli auttaa löytämään itseä kiinnostavia julkaisuja. Nykyään ne ovat kehittyneet osaksi sosiaalisen median kielenkäyttöä, ja niitä saatetaan käyttää lauseenomaisesti (#tämä#on#esimerkkilause).
Lisää aiheesta voi lukea esimerkiksi Kielikellon artikkelista vuodelta 2018: https://www.kielikello.fi/-/kun-risuaidasta-tuli-hashtag
Aihetunnisteet otettiin käyttöön Facebookissa vuonna 2013: https://yle.fi/uutiset/3-6686562
Valitettavasti en ole löytänyt luotettavaa vastausta kysymykseesi. Alustavasti voit tutustua vaikka Wikipedian Churches by country -sivustoon. Siihen on koottu maittain kirkkolinkkejä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Churches_by_country
