Valitettavasti oma lainaushistoria ei ole vieläkään mahdollista Vaski-tietokannassa. Lähivuosina asia tullee kuitenkin ajankohtaiseksi.
Tällä hetkellä voi jo kirjautumalla omiin tietoihin luoda suosikkilistoja, joihin voi tallentaa lukemiaan kirjoja https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#favoritelists
Mikäli Helmet-korttiisi on liitetty pin-koodi, voit maksaa myöhästymismaksut verkkokirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Voit myös maksaa maksut missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Häpeän tunnetta ja siitä selvitymistä sekä itsetunnon kehittämistä käsittelee Ben Malisen Elämää kahlitseva häpeä (2010). Kai Vakkurin Syyllisyys, häpeä, syyllistäminen (2011) tutkii näitä tunteita sekä minäkuvaa ja sen kehittämistä sekä elämänhallintaa. Muitakin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on eri näkökulmista esim. hengellinen häpeä (Kettunen, Kätketty ja vaiettu) tai psykoanalyyttinen kirjallisuus aiheesta. Vähän toisen tyyppinen, mutta ehkä hyödyllinen teos voisi olla Kaisa ja Simo Kuurnen Sisäisen orvon viisaus : kuinka löydän kotiin, joka keskittyy oman itsen tuntemukseen ja arvostamiseen.
Suomen mielenterveysseuran sivuilla on paljon materiaalia, tietoa ja neuvoja, miten tällaiseen tilanteeseen pitäisi suhtautua....
Ylen arkistomyynnistä voivat tilata ohjelmakopioita lainauskäyttöön vain Kopiosto ry:n ja Ylen kanssa sopimuksen tehneet kirjastot. Sopimuksen voivat solmia kunnankirjastojen lisäksi tieteelliset kirjastot ja erikoiskirjastot. Lisätietoja saat Kopioston sivulta https://www.kopiosto.fi/kopiosto/teosten-kayttajille/tv-ohjelmien-kirjasto-%e2%80%a8ja-laitoskaytto/kuva-ja-aanitallenteet-kirjastoissa/
Uuden kirjastokortin saaminen sulun aikana ei ole mahdollista, koska asiakkaita ei Valtioneuvoston päätöksellä saa päästää kirjaston tiloihin. Myöskään emme pysty tarkistamaan henkilöllisyyttäsi puhelimen tai sähköpostin välityksellä, Joten ainoa mahdollisuus lainata e-aineistoja olisi se että löydät kirjastokorttisi.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi tarinan! Palaamme asiaan heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Kannattaa kokeilla Spirituals Database -tietokantaa: http://spirituals-database.com/
Vanhoissa yhteisöllisissä musiikkisuuntauksissa ei ole välttämättä ollut tapana kerätä kappaleiden tai esittäjien tarkkoja tietoja, etenkin kun musiikki on kehittynyt pitkälti suullisen perinteen tapaan orjuudessa elävien afroamerikkalaisten keskuudessa (lisätietoja Randye Jonesin esseessä). Em. tietokantaan on kuitenkin kerätty tietoa levytetystä materiaalista ja vähän muustakin.
Tampereen konservatorion kuorojen konsertissa 24.1.1983 esitettiin Elizabeth Szönyin Vapiseva kuningas, musiikkisatu lapsille. Aamulehdessä 21.1. julkaistu pikku-uutinen otsikolla "Elizabeth Szönyi unkarilaisen illan vieraana" luonnehtii teosta "lapsioopperaksi".
Teoksen johti Lenke Erdélyi-Rauhala ja ohjasi Eva Gyldén. Esiintyjinä olivat konservatorion A- ja B-kuorot, Outi Simola (kertoja), Jukka Immonen (kuningas), Satu Kivelä (hovilääkäri), Eija Kankaanrinta (hovinarri), Marjo Pietilä (pikkutyttö) ja Viktoria Tanitò-Hunyodi (pianosäestys).
Vapiseva kuningas kertoo satumaassa asuvasta kuninkaasta, jolla on jäätynyt sydän. Kuninkaan puutarhasta hakataan kaikki puut ja ne poltetaan suuressa takassa, jotta kunigas lämpenisi. Kun se...
Äänekosken kirjaston paikalliskokoelman kirjoista ei löytynyt muita tietoja kuin että pystyttäjä on "Äänekosken työväenjärjestöt".
Sisä-Suomen Lehdessä todennäköisesti pystytys on aikoinaan uutisoitu, mutta Äänekosken kirjastosta sattuu puuttumaan juuri tuo 1977 vuosikerta kokonaan.
Äänekosken museosta kerrottiin seuraavaa: Kansalaissodassa kaatuneiden työlaisten muistomerkistä löytyy hyvin vähän tietoa. Äänekosken kaupungin karttapalvelun mukaan muistomerkki on vuodelta 1977 ja sen ovat lahjoittaneet Äänekosken työnväenjärjestöt. Muistomerkistä itsestään ei löydy vuosilukua eikä tekijää, joiden perusteella sen paljastamisvuotta tai tekijää voisi selvittää. Museolla ei ole myöskään Sisä-Suomen lehteä vuodelta 1977, josta voisi...
Nuasjärvi-valssia ei ilmeisestikään ole julkaistu nuottina.
Youtubessa kappaleen säveltäjäksi kerrotaan Channel Four -yhtyeessä vaikuttava Jorma Kyrö.
https://www.youtube.com/watch?v=EWPpVWYfXu0
Kirjastokortin saamiseksi sinun pitää käydä kirjastossa. Saat kirjastokortin esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen. Sinun pitää myös ilmoittaa osoitteesi Suomessa sekä sitoutua noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä. Alle 15-vuotias tarvitsee huoltajan takauksen.
Kirjastosi kuuluu Ratamo-kirjastoihin. Voit siis hankkia kortin missä tahansa Ratamo-kirjastojen toimipisteessä.
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/maksut-ja-kayttosaannot
Kokeilin puhelimen aplikaatiota, joka tunnisti lehden kurjenpolvien sukuun kuuluvaksi. Pikaisen googlauksen jälkeen uskoisin ohjelmaa.
Tarkempaa lajia en osaa sanoa.
Puutarha net esittelee monia lajeja.
Luontoportti kuvailee myös monia kurjenpolvilajeja.
Myrkytyskeskuksen mukaan kasvi ei ole myrkyllinen. Tuskin kuitenkaan hyvän makuinen.
Olemme pahoillamme tapahtuneesta. Koronatilanteen huononemisen vuoksi olemme joutuneet peruttamaan yleisötilaisuuksia. Valitettavasti Kouvolan Sanomat eivät olleet poistaneet satutuntia tapahtumakalenterista. Varmaa tietoa kirjaston tapahtumista saa kirjastojen verkkosivujen kautta. Osoite on kyyti.finna.fi. Kevään osalta emme vielä uskalla luvata tapahtumien järjestämisestä mitään.
Harry Potter -elokuvissa nähtävät Taikaministeriön sisäänkäyntiä kuvaavat otokset on kuvattu Lontoon Great Scotland Yard -kadulla. Ministeriön sisäpuoli taas rakennettiin lavasteena Lontoon lähellä sijaitsiville Warner Bros. -yhtiön studioille.
Lähteet:
Warner Bros. -studiot: https://www.wbstudiotour.co.uk/
A Magical Tour -sivusto: https://www.the-magician.co.uk/harry-potter-walking-tour.htm
Lumon ja Koivukylän kirjastot ovat avoinna 9.1.2021. Mahdollisista poikkeuksista tiedotetaan, kannattaa tarkistaa aukiolot etukäteen Helmet.fi:stä.
Kirjastoissa on käytössä rajoitetut palvelut 10.1.2021 asti. Kirjastotilaan pääsee palauttamaan aineistoa ja lainaamaan etukäteen varattua aineistoa, mutta muut tilat eivät ole käytössä.
Käyttäjän ikä vaikuttaa paljon somepalvelun suosioon. Facebookin suurin käyttäjäryhmä ovat 20-44 vuotiaat ja toistaiseksi se on Suomessa toiseksi käytetyin somekanava. Facebookia käyttää tällä hetkellä noin puolet suomalaisista.
Mentäessä nuorempiin ikäpolviin Instagram ja Snapchat ovat suositumpia. Esimerkiksi 10-14 vuotiaista vain 22 prosenttia käyttää Facebookia, mutta 75 prosenttia Instagramia ja 72 Prosenttia Snapchatia. 15-19-vuotialla jakauma on tasaisempi 71 prosenttia käyttää Facebookia, 81 prosenttia Instagramia ja 85 prosenttia Snapchatia.
Suosituin somepalveluksi laskettava palvelu on viestisovellus WhatsApp. Sitä käytti viimevuonna 75 prosenttia Suomalaisista.
YouTube on myös suuressa suosiossa myös Suomalaisten keskuudessa...
Lastenkirjavuosi-blogissa on selkeä listaus, mukana esimerkiksi ilmainen englanniksi ja ruotsiksi saatavilla oleva e-kirja. Lastenkirjavuosi: Koronavirus ja muut pöpöt lastenkirjoissa
Mainitun blogin lista perustuu Tuula Korolaisen ja Ida-Lina Nyholmin tekemään laajempaan listaan, joka löytyy Pro lastenkirjallisuus ry:n sivuilta. http://prolastenkirjallisuus.fi/vieraspalsta/popot-tutuiksi-kirjoja-viruksista-bakteereista-ja-sairastamisesta/
Kirjoja tulee koko ajan lisää, esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon on hankinnassa lääkäri Sonja Sulkavan 35-sivuinen kirja Akseli ja koronavirus (2021).
Timo Parvelan ja Bjørn Sortlandin alakoululaisille suunnatun Kepler62-sarjan viides osa Virus (2017) ja kuudes osa...
Taitaapa olla niin, että ainoa kokoelma, joka sisältää kaikki kysymyksessä mainitut kappaleet, on vuonna 1979 ilmestynyt Disco city 2 : kotimaan hitit. Sillä eivät kuitenkaan esiinny alkuperäislevytysten artistit: Hallelujaa ei laula Marion, vaan Piritta (yhdessä Jukka Heinon kanssa); Piritta esittää myös laulun Katson sineen taivaan, ja Mäntsälä mielessäin kuullaan Jukka Heinon laulamana; Jerry Cottonin esittää Käntty & Kojootit. Disco tango on Salomonin tulkitsema versio tästä Tanskan vuoden 1979 euroviisusävelmästä; alkuperäisen suomenkielisen levytyksen lauloi Marion.
https://www.discogs.com/Various-Disco-City-2-Kotimaan-Hitit/release/9980282
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=disco+city+2&ID=33c1c201-f4c4-4fcb-...
Suomenkieliset asukkaannimitykset muodostetaan johtimen -lainen/-läinen avulla. Jos kantasana on ulkomainen paikannimi, joka päättyy vokaaliin, -lainen/-läinen liitetään suoraan nimeen (Moldova - moldovalainen). Jos ulkomainen paikannimi päättyy konsonanttiin, -lainen/-läinen liitetään nimeen vokaalin i avulla (Niger - nigeriläinen, Irak - irakilainen). Näin ollen Sansibarissa asuvat henkilö on sansibarilainen.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/171
Aiheesta on tehty useita tutkimuksia. Kuuluisin niistä lienee Ola Svenssonin tutkimus vuodelta 1981:
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0001691881900056?via%3Dihub
Iain McCormickin, Frank Walkeyn ja Dianne Greenin tutkimus vuodelta 1986 tarkastelee Svenssonin artikkelia ja laajentaa sen kysymysasettelua:
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0001457586900047?via%3Dihub
Ilmiö liittyy ylivertaisuusvinoumaan, jossa ihminen yliarvioi omia kykyjään ja osaamistaan. Tästä vinoumasta voi lukea lisää esimerkiksi seuraavista artikkeleista:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/18/oletko-keskivertoa-parempi-kus…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/06/30/valheenpaljastaja-dunning-...
