Louis Sacharin vuonna 2006 suomeksi ilmestynyt kirja Riskitekijä on itsenäinen jatko-osa Paahteelle. Se kertoo Theodore Johnsonin eli Kainalon, yhden Paahde-kirjassa esiintyvän henkilön tarinan. Tämä on ainakin toistaiseksi Sacharin kirjoista ainoa, joka jollakin tavalla jatkaa siitä, mihin Paahde jäi. Stanley Yelnatsin myöhemmistä vaiheista kertovia kirjoja ei ole.
Lauri Pohjanpään runo "Kurki ja joutsen" sisältyy esimerkiksi kokoelmaan Pohjanpää, Lauri: Valitut runot, Porvoo: WSOY, 1948.
Runo on myös ilmestynyt Pohjanpään kokoelmassa ”Metsän satuja ja muita runoja” (WSOY, 1924) sivuilla 15–18. Runo löytyy muistakin kokoelmista tai valikoimista, esimerkiksi Pohjanpään valittujen runojen kokoelmasta ”Kaipuu ylitse ajan” (WSOY, 1989) sivuilta 55–56.
Karttunen on vanha savolainen sukunimi, jota on esiintynyt alueella jo ainakin 1880-luvulta lähtien. Karttu itsessään tarkoittaa puukapulaa tai kepakkoa. Se on myös kylä Sulkavan ja Puumalan välissä sijaistevalla partalansaarella Etelä-Savossa. Varmaa tietoa siitä, että onko sukunimi muodostettu karttu sanasta vai Kartun kylästä, en valitettavasti löytänyt.
Sukunimipääte -nen on alkujaan itäsuomalainen pääte, joka on ollut käytössä jo keskiajalta lähtien. Alun perin naisten sukunimissä -nen saatettiin korvata -tar/-tär päätteellä. -nen ja sen alkuperäinen muoto -inen ovat päätteitä, joilla muodostetaan sekä substantiiveja että adjektiiveja. Nykysuomessa nen-päätteellä muodostetaan deminutiivimuotoja, eli pienuutta ilmaisevia muotoja,...
Suomessa ilmestyi viimeisimmän, vuoden 2013, tilaston mukaan 4403 aikakauslehteä (lähde: Kansalliskirjasto):
http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5nIQCfT1d/6T2jCKGtp/Files/C…
Wikipediasta löytyy laaja aikakauslehtien luettelo linkkeineen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_aikakauslehdist%C3%…
Sanomalehtiä ilmestyi Suomessa samaisen tilaston mukaan 320 kappaletta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5nIQCfT1d/6T2jL2lZ7/Files/C…
Linkkikirjasto Makupalat listaa niistä 148. Wikipedia luettelee myös suuren määrän suomalaisia sanomalehtiä.
http://www.makupalat.fi/fi/k/118239/hae?kissa=118259&sort=title&order=a…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_sanomalehdist%C3%A4
Kansalliskirjasto on...
Oletan, että kysyjä tarkoittaa "nauhoilla" 8 mm kaitafilmiä. Kaitafilmin digitoimiseen käytetään kahta päämenetelmää. Heikkolaatuisen kopion voi tehdä kuvaamalla valkokankaalle näytettävän filmin digitaalisella videokameralla. Laadukkaan kopion saa vain kuvaamalla jokainen filmin ruutu digitaalisesti ja yhdistämällä kuvat ohjelmallisesti. Edellinen on suhteellisen halpaa ja nopeaa, jälkimmäinen hidasta ja kallista ja edellyttää ammattitason laitteistoa. Tätä palvelua tarjoaa esimerkiksi Reel One, jota olen itsekin käyttänyt.
Espoossa Sellon kirjastossa on Paja, jossa luvataan myös kaitafilmien digitoinnin olevan mahdollista. Sinne kannattaa varmaan olla yhteydessä ja tiedustella tämänhetkistä tilannetta. Myös Helsingin kaupunginkirjaston...
Nimelle ei löydy muuta alkuperää kuin kaupungin nimi (http://www.behindthename.com/php/search.php?nmd=n&terms=siena&submit=Go). Nimipäivää ei lähteistämme löydy, yhtenä historiallisesti perusteltuna vaihtoehtona sitä valittaessa voisi esim. olla kaupungin suojeluspyhimyksen Sienan Katariinan muistopäivä 29.4.
http://www.heiligenlexikon.de/BiographienK/Katharina_von_Siena.htm
http://www.newadvent.org/cathen/03447a.htm
Oppisopimusvaihtoehtoon liittyvien asioiden selvittäminen kannattaa alkaa ottamalla yhteyttä oppisopimustoimistoon. Hämeenlinnan seudun osalta katso https://www.kktavastia.fi/oppisopimustoimisto/
Kirjastoissa on tällä hetkellä oppisopimuksella kirjastovirkailijaksi opiskelevia, mutta tulevaisuuden oppisopimuspaikkoja ei voi ennustaa esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston osalta. Ainakin Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon on tullut sellaisiakin oppisopimusopiskelijoita, jotka eivät entuudestaan ole olleet töissä juuri tässä kirjastossa.
Nykyisin useimmilla kirjastonhoitajilla on takanaan yliopisto-opintoja informaatiotutkimuksesta vähintään kirjastonhoitajan pätevyyteen vaadittava määrä. Oppisopimuksella ei suoraan kirjastonhoitajaksi...
Kyseessä on tunnus, jolla ilmoitetaan ohjelman sisältävän tuotesijoittelua.
"Tuotesijoittelulla tarkoitetaan tuotteen, palvelun tai tavaramerkin sijoittamista audiovisuaaliseen ohjelmaan vastiketta vastaan. Tuotesijoittelu on yleensä kiellettyä. Tuotesijoittelu on kuitenkin sallittua elokuvateoksissa, sarjoissa, urheiluohjelmissa ja kevyissä viihdeohjelmissa.
Katsojille on selkeästi ilmoitettava, että ohjelmassa on tuotesijoittelua. Ilmoituksen voi tehdä joko tekstillä tai ohjelmatoimijoiden yhtenäisesti käyttämällä tuotesijoittelutunnuksella."
https://www.traficom.fi/fi/viestinta/tv-ja-radio/markkinointi-sponsorointi-ja-tuotesijoittelu
Kysymyseesi ei ole yhtä oikeaa vastausta. Tavat ovat muuttuneet aika tavalla viime vuosikymmeninä, eikä etikettiä noudateta enää niin kirjaimellisesti kuin ennen.
Jos tilaisuus on muodollinen, tulisi isäntäväen esitellä sinut muille vieraille. Yleensä suomalaisissa perhejuhlissa ei kuitenkaan vaadita etiketin kaikkia koukeroita, vaan voit esitellä itsesi muille vieraille kuten haluat, älä kuitenkaan kättele ruokailevia vieraita. Heille voit esittäytyä ruokailun jälkeenkin.
Ehkäpä ensi kerralla voit piipahtaa keittiöstä salin puolelle valmistelujen lomassa ja esitellä itsesi heille, jotka ovat sillä välin juhlaan saapuneet. Jos sinua ujostuttaa, pyydä isäntäväkeä esittelemään sinut muille.
Lisää vinkkejä voit lukea mm. seuraavista...
Ananaksen tulosta Suomeen ei valitettavasti löydy tarkkaa tietoa. Eurooppaan ananas on tullut Etelä-Amerikasta jo 1500-luvulla, mutta oli pitkään harvinainen ja kallis. Tällä sivulla http://www.kookas.fi/articles/read/985 mainitaan, että pohjoisiin maihin ananas on tullut vasta kylmäsäilytyksen ja –kuljetuksen sekä säilyketeollisuuden kehittymisen myötä.
Se miksi suomalaiset käyttävät ananasta lienee pitkälti makuasia, ihan joka ruokaanhan sitä ei kuitenkaan käytetä.
Lisätietoa ananaksesta löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Levanto, Marketta: Eksoottisia hedelmiä ja kasviksia
De'Medici, Lorenza: Paratiisin hedelmät
Tässä muutamia ehdotuksia: Martin Widmarkin Lasse-Maija etsivätoimisto,
Eppu Nuotion Etsivätoimisto Jalka & Lamppu, Jari Mäkipään Etsiväkerho Hurrikaani, Kari Vaijärven Jukka Vihi –kirjat, Pia Hagmarin Etsiväpartio -sarja, Johanna Venhon Okulus –kirjat jne.
Kaisu Rättyän kirjoittamasta kirjasta, Mysteeri ratkaistavana : ulkomaisia nuorten sarjakirjoja, löytyy esittelyjä ja hakemistoja amerikkalaisista ja englantilaisista etsivä- ja seikkailusarjoista. Niitä ovat mm. Carolyn Keenen Neiti Etsivä –sarja, Enid Blytonin Viisikko-sarja ja SOS-sarja, Robert Arthurin 3 etsivää –sarja jne.
Kotimaisia lasten- ja nuorten sarjakirjoja, myös salapoliisikirjoja, käsitellään niin ikään Kaisu Rättyän kirjoittamassa kirjassa Ratsaille ja seikkailuun!.
Kielletyt kirjat -teoksessaan Kai Ekholm määrittelee kirjastojen myrkkykaapit näin: "Kirjastojen myrkkykaapeiksi kutsuttiin kirjaston henkilökunnan tiloissa olevaa varastokaappia, josta kirjoja annettiin lainaksi vain täysi-ikäisille lainaajille." Esimerkiksi Lahden kaupunginkirjaston myrkkykaapissa olivat 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa mm. seuraavat kirjat: Boccaccio, Giovanni: Decamerone; Kahn, Fritz: Sukupuolielämämme, Lawrence, D.H.: Lady Chatterley ja Laclos, Choderlos de: Vaarallisia suhteita.
Joissakin tapauksissa myrkkykaappiin sijoitetut kirjat eivät olleet kirjastoissa vuosikausiin lainkaan yleisön saatavilla. Jatkosodan jälkeen vuosina 1944-1946 poistettiin yleisön ulottuvilta ns. poliittisesti arveluttavat kirjat. Monissa...
Isän äidin sisko on isällesi täti ja sinulle isotäti (vrt. isoäiti)
Tädin lapsi on isällesi serkku ja sinulle isän serkku. Serkusten lapset ovat toisilleen pikkuserkkuja. Wikipedia tai Nykysuomen sanakirja, osat 1–6. WSOY, 1996.
Suvun kesken voitte myös sopia mukavista nimityksistä esim. isoserkku (vrt.isotäti) orpana tai nepa, jotka ovat serkkujen vanhoja nimityksiä.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjan mukaan
vanhimmat tiedot Tuovisista ovat Savosta 1500-luvulta (Antti Tooffuin). Nimen kirjoitusasu on vaihdellut: Toowin, Toffinen, Tuofuinen, Tuowinen. Nimen on arveltu syntyneen skandinaavisesta nimestä Tove. On myös arveltu, että Tuovisen taustalla voisi olla nimi David savolaisittain eli Tuavetti, Tuovikka.
Me kirjastolaiset emme tietysti ole sisustamisen ammattilaisia, mutta tässä joitakin eri lähteistä koottuja vinkkejä. Paksut, reilusti poimutetut verhot eristävät parhaiten ääntä. Paras materiaali ääneneristyksen kannalta on villa. Tumma väri estää myös valon tuloa asuntoon parhaiten. Asunnossa kannattaa olla paljon pehmeitä materiaaleja: mattoja, huopia, ryijy seinällä, sohva yms. Kirjahyllyä voi käyttää sekä pienen asunnon tilanjakajana että ääntä ja valoa eristämään. Voi myös hankkia akustiikkalevyjä seinille. Alla joitakin tiedonlähteitä aiheesta:
http://yle.fi/kodinkaantopiiri/abc05_10.html
http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/%C3%84%C3%A4nieristyst%C3%A4+voi+pa…
Kodin valaistusopas / Ilkka Pekanheimo (2010, myös verkkojulkaisuna)...
Kysymys on esimerkki niinsanotusta Valehtelijan paradoksista, joka tunnetaan jo antiikin Kreikasta. Sitä on pohdittu ainakin kertaalleen myös filosofian ylioppilaskokeessa, ja siihen Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat Feto ry:n sivulla annettu vastaus tiivistää ongelman ja sen ratkaisuyritykset seuraavasti.
"Jos valehtelija kerran sanoo valehtelevansa, niin hän puhuu totta; mutta jos hän puhuu totta, niin silloin pitää paikkansa, että hän valehtelee - siis ei puhukaan totta. Puhuukoo siis sellainen henkilö totta, joka sanoo valehtelevansa vai valehteleeko hän myöntäessään valehtelevansa? Voiko puhua totta valehdellessaan ja valehdella puhuessaan totta? Valehtelijan paradoksi tunnetaan myöhäisantiikin Kreikasta. Sen on...
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, tarkoitatko etu- vai sukunimiä. Etunimistä ja niiden historiasta on monia teoksia, esimerkkeinä Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Kustaa Vilkuna: Etunimet ja Eero Kiviniemi: Suomalaisten etunimet. Sukunimistä löytyy tietoja vaikkapa teoksesta Pirjo Mikkonen: Sukunimet. Lisää nimikirjoja löydät Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta. Haku-sivun asiasana-kohtaan voi kirjoittaa hakusanaksi etunimet tai sukunimet. Tietokannan osoite on: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1174221667&ulang=…
Päätalo-kirjallisuudesta ei löytynyt selitystä "synneille ja tossuille", eivätkä Päätaloa esimerkkiaineistonaan hyödyntäneen Alpo Räisäsen kirjoituksetkaan Kainuun ja Koillismaan murteesta tarjonneet lisävalaistusta asiaan. Itse arvelisin, että tossuissa voisi ehkä olla kyse ruotsin kielestä lainatun typerää tai tyhmää tekoa merkitsevän "tosseri"-sanan johdannaisesta, jolloin pyydettäessä anteeksi syntejä ja tossuja anottaisiin anteeksiantoa synneille ja typeryyksille.
Kirjallisuutta:
Alpo Räisänen, Kainuun kieltä ja paikannimiä
Unto Ylisirniö, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa
Pääsiäisen ajankohdan määrittämiseen käytetyt laskusäännöt juontavat juurensa vuonna 325 pidettyyn Nikean kirkolliskokoukseen. Nikeassa tehtyjen päätösten pohjalta pääsiäispäiväksi vakiintui kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
Tosiasiassa sääntö, että ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” ei kuitenkaan ole tarkka, koska pääsiäisen ajankohta määräytyy kirkollisten taulukoiden pohjalta eikä tähtitieteen perusteella.
Taulukoissa kevätpäiväntasauksen oletetaan olevan aina 21. maaliskuuta, vaikka todellisuudessa päivämäärä jonkin verran vaihtelee. Myös täydenkuun ajankohdan laskemiseen käytetään tiettyjä...
