Opettaja on kenties viitannut Peter Bichselin Lastentarinoita-kirjan tarinaan Pöytä on pöytä, jossa mies alkaa keksiä uusia nimiä asioille ja esineille.
"Sänkyä hän sanoi tauluksi. Pöytää hän sanoi matoksi. Tuolia hän sanoi herätyskelloksi. Sanomalehteä hän sanoi sängyksi. Peiliä hän sanoi tuoliksi. Herätyskelloa hän sanoi valokuva-albumiksi. Mattoa hän sanoi kaapiksi. Taulua hän sanoi pöydäksei. Ja valokuva-albumia hän sanoi peiliksi."
Lopulta mies unohtaa vanhan kielensä lähes kokonaan ja alkaa pelätä ihmisten kanssa puhumista.
"Hän joutui miettimään pitkään, miksi ihmiset mitäkin sanoivat. Hänen tauluaan ihmiset sanoivat sängyksi. Hänen mattoaan ihmiset sanoivat pöydäksi. Hänen herätyskelloaan ihmiset snaoivat tuoliksi....
Eräopas Markku Mäkinen käveli Suomen ympäri 1.4.–27.7.1991. Seura-lehti raportoi Mäkisen "monia riskejä sisältävästä yrityksestä" numeroissaan 15–31/1991.
Kaari Utrion vuonna 1979 ilmestynyt Rautalilja-romaani ei kuulu mihinkään sarjaan. Sille ei siis ole jatko-osia.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52096
Giovanna Paternitin kääntämän vuonna 2018 julkaistun Bienes historie -kirjan italiankielisen laitoksen nimi on La storia delle api.La storia delle api | WorldCat.org
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin sivuilta löytyy tilastotietoa ajoneuvokannasta: https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/ajoneuvokannan-tilastot?toggle=Merkit%20ja%20mallit%20ajoneuvoluokittainSen mukaan Nissan Cherry -merkkisiä autoja on 31.12.2023 ollut rekisterissä 680 kpl. Näistä 661:llä on käyttövoimana bensiini ja 19:sta diesel. Sen tarkemmin tilasto ei mallia erittele.
Niska-sukunimi on useimmiten peräisin paikannimestä. Niska merkitsee mm. kosken tai virtapaikan yläjuoksua tai kangasta tai korkeahkoa selännettä esim. suon keskellä. Ajan myötä asukkaat ovat ottaneet paikan nimen sukunimekseen. Niska esiintyy talon- ja sukunimenä etupäässä Peräpohjolassa.Niskanen on muodostettu Niska-nimestä. Niskanen on voinut muodostua myös itsepäiselle tai uppiniskaiselle annetusta lisänimestä.Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Pakkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Kyseessä voisi olla Barbara Sleigh'n lastenkirja Carbonel, kuninkaallinen kissa (Carbonel - The King of the Cats, suom. Hannu Tolsa,1957). Kirjan jatko-osa on nimeltään Carbonelin kuningaskunta (The kingdom of Carbonel, 1961).https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/carbonel
Suomeksi niitä on tullut aika vähän. Kirjaston tietokannassa niistä käytetään termiä runoromaanit. Tässä on valmis haku Outi-verkkokirjastossa aiheella runoromaanit, rajattuna aikuisten kirjoihin. Ne eivät aina ole ihan samaan tapaan kirjoitettuja kuin nuorten säeromaanit ja voivat olla kokeellisempia. Anne Carsonin Punaisen elämäkerta (Autobiography of Red) on laajasti suositeltu ja se onkin juuri tullut suomeksi.Jotkut nuorille suunnatuista säeromaaneista sopivat hyvin aikuisillekin, suosittelen esimerkiksi Jacqueline Woodsonin Ruskea tyttö unelmoi -kirjaa.Jos englanniksi lukeminen sujuu, netistä voi etsiä lisää haulla verse novels for adults. Niitä ei välttämättä ole kirjastojen kokoelmissa.
Kyseessä on ilmeisesti sanaleikki, netistä löytyy myös muoto "Hilja Haahti hangella hiljaa hiihti". Esimerkiksi Vauva.fi-sivustolla on kerätty samantapaisia hauskoja sanaleikkejä, kuten "Hilja sanoi Hiljalle hiljaa, niin hiljaa ettei Hilja kuullut kuinka hiljaa Hilja sanoi Hiljalle hiljaa".
Hei
Kiitos kysymyksestäsi ja pahoittelut vastauksen viivästymisestä.
Tästä teoksesta voisi olla apua:
TEOS Viran varrelta : toimihenkilö kirjoissa ja kuvissa / toim. Ulla Piela
JULKTIEDOT Helsinki : Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitto, 1996
ULKOASU 170 s. : kuv. ; 23 cm
STAND NRO 952-5091-02-3 (nid.)
Uudempaa suomalaista kaunokirjallisuutta, satunnaisia otteita:
Ihmisiä työssä : suomalaista nykyproosaa työn maailmasta / toimittaneet Tuija Takala, Kaisa Ikäläinen, Elise Tarkoma (Laatusana 2007)
Jari Järvelä: Veden paino (WSOY 2001)
Koivukari, Tapio: Missä aallot murtuvat (WSOY 2005)
Paronen, Samuli: Laiva (1972)
Ringbom, Henrika: Maarit Sarasteen kaipuu (Tammi 1999)
Ruuth, Alpo: Nousukausi (Tammi 1977)
Sinkkonen, Lassi:...
Etsimänne teos on Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoissa juuri tällä viikolla valintaprosessissa. Kirjastoissa siis päätetään parhaillaan, mille osastoille teos hankitaan. Tällä hetkellä se näkyy jo valitun muutamiin kirjastoihin, mutta varmasti useampiakin kappaleita vielä tilataan. Tilaukset lähtevät kirjakauppaan ensi viikolla, ja sen jälkeen kestää vielä jonkin aikaa (päiviä - viikkoja), ennen kuin kirja on lainattavissa.
Tilannetta kannattaa nyt siis seurata HelMet-verkkokirjastosta ( www.helmet.fi ). Kun sieltä näkyvät teoksen tiedot ja se, että se on tullut vähintään yhteen kirjastoon pääkaupunkiseudulle, sen voi varata.
Mitään yleisiä, kaikkia Suomen kirjastoja koskevia käyttösääntöjä ei ole olemassa. Kukin kirjasto tai kirjastokimppa määrittelee esimerkiksi aineistonsa laina-ajat ja huomautusmaksujen suuruudet itse parhaaksi katsomallaan tavalla. Kunkin kirjaston tai kirjastokimpan käyttösäännöt selviävät joko kyseisen kirjaston nettisivuilta tai suoraan kirjastosta kysymällä.
Voihan toki.
Tarkoitat ilmeisesti Book On Demand -kustantamon julkaisuja. Kirjoita HelMet-aineistohaun hakukenttään "books on demand" (lainausmerkeissä), niin saat 380 teosta luettaviksesi.
Nettiä selailemalla löytyy monen tapahtuman juhlavuodet. Vaikuttaa siltä, että tapahtumia juhlitaan samalla periaatteella kuin ihmisiäkin. Toisin sanoen odotetaan, että vuosi tulee täyteen ennen kuin juhlitaan. Pieni ihminen viettää yksivuotispäivää vasta kun on elänyt yhden vuoden eikä heti syntyessään. Samoin Kotkan Meripäiviä juhlitaan vasta sitten, kun on kulunut 50 vuotta siitä, että ne aloitettiin. Ehkä juhlien nimen pitäisi olla jotakin muuta, jos juhlittaisiin 50. kertaa.
Esimerkiksi tänä vuonna on Savonlinnan oopperajuhlien 100-vuotisjuhlavuosi. Ensimmäiset oopperajuhlat järjestettiin 1912, joten sama periaate tässäkin on.
Tähän ilmiöön vaikuttanee se, että ihmiselle on helpompaa laskea vuosia kuin laskea yksitellen tapahtumien...
Varauksen tietoihin merkitty viimeinen noutopäivä on viimeinen päivä, jonka kyseinen aineisto on varaushyllyssä varaajan nimellä. Seuraavana aamuna se poistetaan varaushyllystä, koska järjestelmä automaattisesti siirtää sen joko seuraavalle varaajalle tai palautettavaksi omistajakirjaston hyllyyn jos muita varauksia ei ole.
Näin oli tapahtunut sinunkin varauksesi kohdalla. Viime perjantaina, jolloin lähetit kysymyksesi, varaus oli jo poistunut.
Tämän Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta kysymyksiin pyritään vastaamaan kolmen työpäivän kuluessa, joten vastaisuudessa kysymäsi kaltaisia pikaista vastausta vaativia asioita kannattaa kysyä suoraan kirjastosta esim. puhelimitse.
Elokuva on julkaistu DVD-muodossa, mutta sitä ei valitettavasti löydy Suomen kirjastoista. Jos sinulla on mahdollista katsoa VHS-kasetteja,sellainen voisi löytyä Vaalan kirjastosta. Elokuvan voi tilata Helsinkiin kaukopalvelun kautta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://vaala.verkkokirjasto.fi/
Lahden kaupunginkirjastosta kerrottiin, että sinun täytyy ilmoittautua ja rekisteröityä Orimattilan kirjastoon voidaksesi lainata Orimattilan kirjastosta.
http://www.lastukirjastot.fi/Orimattila
Tässä on muutama melko uusi teos:
Ensimmäinen maailmansota : tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä / Ian Westwell
Muutosten vuosisata. 2 : I maailmansota / J. M. Winter
