Matti Kähärin kirjassa Käkisalmen yhteiskoulu-yhteislyseo 1892-1944 on matrikkeli, jossa on tietoa koulun ylioppilaista eri vuosilta:
Käkisalmen yhteiskoulu-yhteislyseo 1892-1944 | Heili-kirjastot | Heilikirjastot (finna.fi)
Kirja on lukusalilainana Lappeenrannan kirjaston Carelica-kokoelmassa. Siihen on mahdollisuus tutustua Lappeenrannan kirjastossa, tai sen voi saada lukusalilainaan Imatran kirjastoon. Tarkempia tietoja saat Lappeenrannan kirjastosta, yhteystiedot löytyvät täältä:
Lappeenranta - Kirjasto - Lappeenrannan kaupunki
Korona-ajan rajoituksista kirjastojen toiminnassa tietoa kirjastojen sivuilta:
Etusivu - Heili-verkkokirjasto | Heilikirjastot (finna.fi)
Suomen tilastollisen vuosikirjan 2020 taulukossa "24.1 Väestöntiheys 1.1.2020" näkyy karttakuviossa leikkausviiva, joka jakaa väestön pohjois-eteläsuunnassa puoliksi.
Tässä linkki vuosikirjan taulukkolistaukseen: https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/vuosikirja2020/html/suom00…
Suora linkki taulukkoon (xlsx): https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/vuosikirja2020/data/vaest_…
Itä-länsisuunnassa leikkausviivaa ei ole valmiiksi laskettuna, mutta sen laskentaa voi tiedustella Tilastokeskuksen erityispalveluista osoitteesta: erityispalvelut@tilastokeskus.fi
Kristinuskosta on kirjoitettu valtava määrä kirjallisuutta. Tämän vastauksen puitteissa on mahdollista antaa vain yksittäisiä kirjasuosituksia joistakin kristinuskon ulottuvuuksista.
Hyvä yleisesitys kristinuskon historiasta on Kaarlo Arffmanin teos Kristinuskon historia. Se on vapaasti luottavissa Helsingin yliopiston Helda-arkistossa:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557
Muita kristinuskon syntyä luotaavia teoksia ovat esimerkiksi seuraavat:
Lars Aejmelaeus, Kristinuskon synty: johdatus Uuden testamentin taustaan ja sanomaan (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1837780?lang=fin)
Raimo Hakola ja Juha Pakkala, Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret: arkeologian näkökulmia (https://haku.helmet.fi/...
Aamulehti tuolta ajalta on kirjastossamme mikrofilmillä. Kirjastomme kotisivulla osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/maksut.htm, on nähtävissä kopioiden hinnat:
Mikrofilmin kopiot:
1. itsepalvelukopiot:
· 0,40 €/A4-valotus
· 0,80 €/A3-valotus
2. palvelukopiot
· 2 €/valotus, minkä lisäksi tulee pienlaskutuslisä 8€, mikäli haluatte, että kopiot lähetetään Teille postitse.
Mikäli haluatte, että kopio lähetetään teille postissa tai että se otetaan Teille valmiiksi (palvelukopio), niin voitte lähettää pyynnön osoitteeseen kasikirjasto.metso[at]tampere.fi.
Mielestäni Teidän kannattaa tulla tänne Metson käsikirjastoon ja ottaa kopiot itse kyseisestä mainoksesta. Henkilökuntamme auttaa Teitä niin filmin etsinnässä kuin valokopion...
Vaasan kaupunginkirjaston käyttösääntöjen mukaan "aineiston voi korvata hankkimalla tilalle vastaavan teoksen tai maksamalla kirjaston määrittämän korvaushinnan. Videotallennetta, CD-ROM- tai DVD- levyä ei voi kappalekohtaisen tekijänoikeusmaksun vuoksi korvata vastaavalla tallenteella. Kunnostamiskelpoisen aineiston kirjasto korjaa itse. Korjauksesta syntyvät kustannukset korvaa lainaaja."
Mikäli lainaamasi kirja on kadonnut / tuhoutunut, sinun kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon ja sopia korvaustavasta.
Taidat tarkoittaa Mummon joulukuusi -nimistä sävelmää, joka on Finntrion v. 1982 ilmestyneellä Liikettä lapasiin -joululevyllä. Levy on olemassa äänilevynä ja c-kasettina. Porin kirjastossa sitä ei ole, mutta jostakin päin Suomea se on mahdollista tilata kaukolainaksi.
Etsimänne teos on Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoissa juuri tällä viikolla valintaprosessissa. Kirjastoissa siis päätetään parhaillaan, mille osastoille teos hankitaan. Tällä hetkellä se näkyy jo valitun muutamiin kirjastoihin, mutta varmasti useampiakin kappaleita vielä tilataan. Tilaukset lähtevät kirjakauppaan ensi viikolla, ja sen jälkeen kestää vielä jonkin aikaa (päiviä - viikkoja), ennen kuin kirja on lainattavissa.
Tilannetta kannattaa nyt siis seurata HelMet-verkkokirjastosta ( www.helmet.fi ). Kun sieltä näkyvät teoksen tiedot ja se, että se on tullut vähintään yhteen kirjastoon pääkaupunkiseudulle, sen voi varata.
Orthex Oy:stä ei valitettavasti löydy teoksia Lukki-kirjastoista. Sen sijaan Varastokirjastossa näyttää olevan 23-sivuinen Orthexin kustantama Muoviopas. Se on mahdollista saada kaukolainaan. Kaukolainamaksu on Lukki-kirjastoissa 5 euroa. Voit tehdä kaukolainapyynnön Lohjan kaupunginkirjaston nettisivuilla kaukolainalomakkeella tai ottamalla yhteyttä suoraan kirjastoon.
Kyseessä on M. A. Nummisen kappale Jatzi. Se on alunperin julkaistu levyllä Kissa vieköön! - uusrahvaanomaisia ralleja (1971,vinyylilevy). Kyseinen äänite on julkaistu myös cd-levynä ja se on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Kappale löytyy myös CD-levyltä: Swingin kutsu - uusrahvaanomaista neekeri-jatsi musiikkia.
Tämä John Boormanin elokuva vuodelta 1974 on sittemmin julkaistu sekä DVD- että BD-versiona, jotka kummatkin voi tilata turvallisesti esimerkiksi Amazonin verkkokaupasta (verovapauden takia kannattaa käyttää eurooppalaista kauppaa, esimerkiksi http://www.amazon.co.uk). DVD:n saa sieltä alle 10 eurolla. Näistä suurista verkkokaupoista tilaaminen on helppoa ja turvallista, eikä asiakas joudu huijatuksi tai muuten vaaraan. Pohjoismaissa toimiva CDON.Com ei jostain syystä tätä elokuvaa tarjoa, mutta kyllä se siis saatavana on.
Divarit tarjoavat myös elokuvia DVD-muodossa, mutta etsiminen on tietenkin hidasta ja sattumanvaraista. Nettihuutokaupoissa tällaisia vanhoja elokuvia on koko ajan tarjolla. Kirjastojen kokoelmiin tätä elokuvaa ei ole...
Tällä hetkellä peliä ei näytä olevan hyllyssä missään kirjastossa. Sen sijaan kaksikin kappaletta on matkalla varaajille, pari on jo odottamassa noutoa. Ehkä jokin näistä on sinun varaamasi? Kun et kertonut mitään yhteystietojasi, en valitettavasti pysty tarkistamaan, missä tilassa juuri sinun varauksesi tällä hetkellä on, mutta kyllä, jos olet tehnyt varauksen, niin pelin pitäisi tulla sinulle valitsemaasi kirjastoon.
Kalervo Palsasta on kirjoitettu teos: Palsa : Kalervo Palsan (1947-1987) elämästä ja taiteesta, sekä Antaa salaman tulla, minä odotan : Kalervo Palsan kirjeitä.
Näiden kirjojen tarkemmat tiedot, ja lisää teoksia löytyy kun avaat oheisen linkin:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28palsa%20kalervo%29%20c%3…
Helmet-kirjastojen kokoelmissa ei ole äänilehtiä, mutta Näkövammaisten keskusliiton palveluiden avulla äänilehtien kuuntelu onnistuu.
Hyvään alkuun pääsee osoitteessa: http://www.nkl.fi/fi/etusivu/palvelut_nakovammaisille/lukeminen
Sieltä löytyy myös lisätietoa valtion erikoiskirjasto Celiasta, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa. Celia tarjoaa kauno- ja tietokirjallisuutta ja oppikirjoja ääni-, piste- ja elektronisina kirjoina kaikille, joille painetun kirjan lukeminen on vaikeaa.
Helsingin kaupunginkirjaston uutuushankinta tapahtuu pääasiassa kilpailutettujen sopimustoimittajien kautta. Kirjat ja muu aineisto valitaan yleensä jo ennen niiden ilmestymistä ennakkotietojen perusteella.
Helmet-sivuston tai henkilökunnan kautta voi myös lähettää hankintaehdotuksia. Alla linkki lomakkeeseen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Marjatta Kurenniemen tyttökirjassa Kesälintu (WSOY 1959) päähenkilö Kirstin luokkatoveri Marja lyö vetoa, että hän kirjoittaa seuraavaksi aineen Margareetasta, olipa opettajan antama aihe mikä tahansa. Niinpä hän aiheesta Vihreä ja valkea kultamme kirjoittaa traagisen rakkaustarinan kartanonneito Margareetasta, joka auttaa köyhiä ja jota siksi kutsutaan nimellä Vihreä ja valkea kultamme. Opettajan tarkoitus oli, että aiheessa käsitellään koskivoimaa ja metsätaloutta.
Christoph Willibald Gluckin kaksinäytöksisestä oopperasta (opéra comique) L'ivrogne corrigé vuodelta 1760 ei näytä löytyvän minkäänlaista tallennetta ainakaan maailman suurimman verkkokaupan eli Amazonin sivuilta. Myöskään kokonaislevytystä ei näytä olevan olemassa. Suomessa ooppera on kerran esitetty (Helsingin konservatorio 1988), mutta siitä esityksestä ei ole ainakaan kaupallista tallennetta tehty. Asiaa (äänitystä) voi tiedustella konservatoriosta (konservatorio@konservatorio.fi), mutta kun esityksestä on jo 30 vuotta, liikoja ei ehkä kannata odottaa.
Heikki Poroila