Helsingin ylioppilasmatrikkelista löytyy Bernhard Viktor Theodor Selling. Hakemalla digitoiduista sanomalehdistä voi hänen päätelleen saaneen ensimmäiset opettajanvirkansa 1860-luvulla ja ainakin 1870-luvulla hän opetti Porvoossa. Hänet nimitettiin Helsingin reaalikouluun vuonna 1875.
Ruotsin Riksarkivetista häntä tai hänen vanhempiaan ei kuitenkaan näytä löytyvän. Suomen sukututkimusseurasta voi kysyä apua tarkempien sukulaisuuksien etsintään.
Jenny Sellingin kerrotaan päässeen ylioppilaaksi 1904. Myös nimellä Jenny Pfäffli löytyy joitain osumia digitoiduista sanomalehdistä.
Diabetesta sairastavien oli mahdollista suorittaa vapaaehtoinen varusmiespalvelus vuosina 2001-2017. Käytännöstä luovuttiin vuonna 2018 palvelusturvallisuuteen kohdistuvien riskien vuoksi.
Lähde ja lisätietoja:
https://puolustusvoimat.fi/-/uusi-selvitys-diabetesta-sairastavien-henk…
Teosto antaa tietoa musiikin tekijänoikeuksista ja lupien hakemisesta. Tekstit ja lyriikat ovat teoksia ja tekijänoikeuksien suojassa, joten käännöksiin pitää olla lupa, mikä tekijänoikeus on vielä voimassa. Tarkempia tietoja ja vastaus kysymykseesikin löytyvät Teoston sivulta, https://www.teosto.fi/usein-kysyttya/#mista-saan-luvan-biisin-sovittami…
Kirjastolaiset ehdottivat kahta mahdollista laulua.
Ensimmäinen olisi Olli Ahvenlahden säveltämä "Hiljaisin Helsinki", jonka on esittänyt Irina & Mikko Kuustonen:
https://www.musixmatch.com/lyrics/Irina-Mikko-Kuustonen/Hiljaisin-Helsi…
Toinen ehdotus oli Laulavan Pupujussin (Leena Pyylampi) kappale "Antin aura-auto", jossa haikaillaan entisajan jouluja jolloin tuli lunta eikä ollut "ainainen vesikeli".
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön mukaan merkitys on seuraava:
63a. Pitkällinen keuhkoputkien katarri (Bronchitis chronica).
A II viittaa lievään tapaukseen.
Olisikohan kyse Curly Putmanin laulusta On ihmeen hyvä tulla kotiin (Green green grass of home)? Sen viimeisessä säkeistössä tosin lauletaan, että "En kulje kujaa luokse armaan, liityn jatkoks jonon harmaan."
Suomen kieliset sanat lauluun on sommitellut Jussi Raittinen.
Laulun sanat sisältyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osaan 14 sekä teokseen Käymme yhdessä ain' ja muita 60-luvun hittejä (1986).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Sisäministeriön nettisivuilla kerrotaan, että lippuluonnoksen vuodelta 1918 laativat taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen.Suomen lipun historia - Sisäministeriö (intermin.fi)
Kaivattu kirja on Lukutunnin kirja. 2 : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (Valistus, 1963), jonka ovat toimittaneet Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä ja Pentti Merenkylä, kuvitus on Heljä Lahtisen. Se sisältää kaikki muistellut tarinat ja runon, useimmat näistä alkuperäisistä mukailtuina versioina: Satu hammaspeikoista (Thorbjörn Egnerin mukaan), Oma tupa (J. H. Erkon mukaan), Eukko Pikkurilli (Alf Pröysenin mukaan), Miten peippo sai värinsä (flaamilainen kansansatu), Aija-Kaijan syntymäpäivä (Brita af Geijerstam, lyhennelmä) ja Kesäpäivän säilöminen (Pirkko Karpin mukaan).
Matti Kuusen runon "Tuutulaulu Suomen kansalle" viimeinen säkeistö päättyy: "Nukku-Matti maata johtaa, Höyhensaaret kangastaa. Tuutilullaa, Suomen kansa! Ikiunta, isänmaa!" Runo alkaa: "Suomen kansa sulo, armas, kurja, köyhä, kultainen". Runo sisältyy hänen kokoelmaansa "Runon ja raudan kirja" (WSOY, 1935, s. 71-74).
Sanna Pelliccionin Onni-kirjoja on käännetty ainoastaan kiinaksi. Kiinankielisiä versioita on Helmet-kirjastojen kokoelmissa.
Löydät kirjojen käännösversiot hakemalla esimerkiksi tässä tapauksessa sanoilla "pelliciconi onni*" . Hakutulossivun vasemmassa laidassa on rajoittimia. Kielirajoittimien kohdalla näet eri kieliversiot.
Onni-pojat Helmet-kirjastoissa 2023
Babarin nimen alkuperä ei ole tiedossa. Babar-hahmon 80-vuotisjuhlan aikaan vuonna 2011 Le Monde -lehdelle antamassaan haastattelussa kirjailija Laurent de Brunhoff kertoo, että norsutarinoita kertoi alun perin hänen äitinsä Cécile Laurentille ja tämän veljelle. Heidän isänsä, taidemaalari Jean de Brunhoff, piirsi ja kirjoitti ensimmäiset Babar-kirjat, ja myöhemmin Laurent siirtyi niiden tekijäksi. Hän kertoo kysyneensä isältään, miksi norsun nimeksi tuli Babar, mutta ei saanut vastausta.
Lähde:
François Bostnavaron: "Babar, 80 ans et toujours vert". Le Monde, 8.12.2011. https://www.lemonde.fr/vous/article/2011/12/08/babar-80-ans-et-toujours…
Pyrimme lähettämään tietoa pelkästään niistä kulttuuripalveluista, joista olet kiinnostunut. Olet aiemmin luonut netissä oman kulttuuriprofiilin. Profiilin tekoon ja muokkaamiseen pääset jokaisen sinulle lähetetyn Kulttuurikortti-tiedotteen alussa olevan Omat tiedot -linkin kautta. Omat tiedot -linkki löytyy tiedotteen vasemmasta yläreunasta.
Kulttuurikortti https://www.turku.fi/kulttuurikortti
Kyseessä lienee Uuno Kailaan runo Vuoren vanhus, joka löytyy Runosto-sivustolta. Runo on Kailaan kokoelmasta Tuuli ja tähkä ynnä muita runoja (1922). Runosto-sivusto sisältää yli tuhat vanhaa suomalaista runoa.
Vuoren vanhus - Runosto
Pohjois-Pohjanmaan vapaussotureista löytyy kirja Pohjois-Pohjanmaan vapaussoturit (Yrjö Ensio, 1997). Suosittelen aluksi tutustumaan siihen. Vapaussotureista on myös elämäkerrastokokoelma Kansallisarkistossa Helsingissä. Se on tarkoitettu mm. sukututkimustarkoituksiin. Löydät lisätietoa siitä alla olevasta linkistä.Linkki OUTI-verkkokirjastoon: https://outi.finna.fi/Record/outi.355658?sid=4711123700Vapaussoturien elämäkerrasto: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/vapaussoturien-el…
Selailin Helsingin seudun puhelinluetteloita. Vielä vuoden 1979 luettelosta löytyy Laatuvaunu Ky osoitteesta Itälahdenkatu 25. Vuoden 1980 ja 1981 luetteloissa Laatuvaunu Ky:n kohdalla puolestaan lukee seuraavasti: "ks. Starckjohann & Co Oy Ab. Palontorjunta Niittaajank. 3 B." Vuoden 1982 luettelossa Laatuvaunu Ky:ta ei löydy enää lainkaan.Hs.fi aikakoneen vuoden 1979 juttujen silmäilyn perusteella näyttää siltä, että Laatuvaunu Ky on vuosikymmenen vaihteessa integroitunut osaksi Starckjohann & Co Oy:ta. Käsiini saamieni tietojen perusteella jää hieman epäselväksi, mitä tässä yhteydessä on tarkalleen tapahtunut Itälahdenkadun Laatuvaunulle. Yksi veikkaus voisi olla, että Laatuvaunun toiminta on lakannut välittömästi...
Tietojemme mukaan eduskunnan istuntosalissa ei koskaan ole saanut tupakoida. Istuntosalin oven takana on niin sanottu valtiosali, jossa tupakointi kuitenkin on ollut mahdollista. Historian eri vaiheissa tupakoitsijat ovat siirtyneet valtiosaliin tai ravintolan tupakkahuoneeseen tupakoimaan. Tupakointi eduskunnassa on jo pitkään ollut kiellettyä koko kiinteistön alueella. Nykyisen ohjeistuksen mukaan tupakointi tapahtuu eduskunnan tontin ulkopuolella esimerkiksi läheisessä puistossa tai kadulla.
Tämä äänite on Turun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa kasettina. Sitä ei lainata kotiin, mutta voit saada sen omaan kirjastoosi kaukolainana lukusalilainaksi kahdeksi viikoksi. Sinun kannattaa käydä omassa kirjastossasi ja kysyä, onko siellä mahdollista kuunnella kasettia jollain laitteella tai onko mahdollista tuoda oma laite ja kuunnella kasettia jossakin kirjaston sisällä olevassa tilassa. Jos kuuntelu on mahdollista, voit tehdä kaukopalvelupyynnön kirjastossasi. Kaukolainaus on maksullista.Mitään käsiohjelmaa tai muuta memorabiliaa meillä ei ole. Ehkä voisit kysyä myös Turun Nuoresta Teatterista niitä.Kasetti löytyy myös Kansalliskirjastosta Helsingistä.Finna.fi https://finna.fi/Record/vaski.4332549?sid=4866506292
Anna Jamesin Tilly-kirjoja on vielä neljä lisää. Ovatko ne jo luettu? Linkki Helmet hakutulokseen.Samoin Louis Sacharin Paahde-kirjalla on jatko-osa Riskitekijät.Karin Erlandsonin Taru silmäterästä sarja saattaisi myös sopis lukulistalle. Linkki Helmet hakutulokseen.T.J. Klunen kirja Talo taivaansinisellä merellä voisi kiinnostaa. Linkki Helmet hakutulokseen.Kiehtovaa luettavaa on myös Ransome Riggsin Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille sekä Magdalena Hain Kerjäläisprinsessa -sarja.Kenties myös C. L. Lewisin Narnia-sarja ja J. R.R Tolkien Taru sormusten herrasta kirjat ovat vielä lukematta?
Varhaisimmat tiedot joita löysin, olivat Mannelin-nimisten syntymäpaikat vuosina1888–1920 (1). Syntymäpaikat sijaitsevat pääasiassa Satakunnan ja Pirkanmaan alueella (Pori, Laitila, Kokemäki, Pöytyä, Lavia, Urjala ja Tampere). Myös Vaasassa ja Helsingissä syntyi Mannelineja tuona ajanjaksona.Alla linkki myös Digi- ja väestötietoviraston sukunimihakuun (2).https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/mannelin.htmlhttps://nimipalvelu.dvv.fi/sukunimihaku?nimi=Mannelin