Kalervo Palsasta on kirjoitettu teos: Palsa : Kalervo Palsan (1947-1987) elämästä ja taiteesta, sekä Antaa salaman tulla, minä odotan : Kalervo Palsan kirjeitä.
Näiden kirjojen tarkemmat tiedot, ja lisää teoksia löytyy kun avaat oheisen linkin:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28palsa%20kalervo%29%20c%3…
Helmet-kirjastojen kokoelmissa ei ole äänilehtiä, mutta Näkövammaisten keskusliiton palveluiden avulla äänilehtien kuuntelu onnistuu.
Hyvään alkuun pääsee osoitteessa: http://www.nkl.fi/fi/etusivu/palvelut_nakovammaisille/lukeminen
Sieltä löytyy myös lisätietoa valtion erikoiskirjasto Celiasta, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa. Celia tarjoaa kauno- ja tietokirjallisuutta ja oppikirjoja ääni-, piste- ja elektronisina kirjoina kaikille, joille painetun kirjan lukeminen on vaikeaa.
Helsingin kaupunginkirjaston uutuushankinta tapahtuu pääasiassa kilpailutettujen sopimustoimittajien kautta. Kirjat ja muu aineisto valitaan yleensä jo ennen niiden ilmestymistä ennakkotietojen perusteella.
Helmet-sivuston tai henkilökunnan kautta voi myös lähettää hankintaehdotuksia. Alla linkki lomakkeeseen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Jean Sibeliuksen sävellystuotannossa ei ole suoranaisesti Gustaf Mannerheimiin liittyvää laulua. Edvard Hjelt oli yliopiston rehtori ja merkittävä valtiomies, mutta tietoja mahdollisesta runotuotannosta en ole löytänyt. Sibeliuksen tuotannossa ei ole yhtään laulua, jonka tekijäksi olisi merkitty Edvard Hjelt.
Asiaa voisi yrittää selvittää, jos tiedossa olisi muistetusta laulusta myös nimi tai alkusanat. Nyt annetuilla tiedoilla on pakko olettaa, että kyseessä on muistivirhe.
Heikki Poroila
Animaatiohahmot ovat fiktiivisiä henkilöitä, jotka eivät vanhene, jos heidän tekijänsä tai julkaisijansa ovat päättäneet niin.
Animaatioelokuvien ja sarjakuvien hahmot ovat kuitenkin tärkeitä ihmisille, joten kysymystä on pohdittu enemmän tai vähemmän vakavissaan monelta kannalta. Animaatiohahmojen tulkitaan elävän "kelluvasssa aikajatkumossa", jossa erään näkemyksen mukaan aika kuluu vain esitysajan verran. Esim. Simpsonit-sarjan 29 tuotantokauden aikana esitettyjen jaksojen kokonaisajaksi on laskettu n. 10 vuorokautta. Näin vähäinen ikääntyminen ei näy ulospäin: vauva pysyy vauvana, koululaiset samalla luokalla. Teorian voi kyllä kumota se havainto, että sarjassa vuodenajat vaihtuvat.
Hahmon pitäminen yhden ikäisenä ja näköisenä on...
Marjatta Kurenniemen tyttökirjassa Kesälintu (WSOY 1959) päähenkilö Kirstin luokkatoveri Marja lyö vetoa, että hän kirjoittaa seuraavaksi aineen Margareetasta, olipa opettajan antama aihe mikä tahansa. Niinpä hän aiheesta Vihreä ja valkea kultamme kirjoittaa traagisen rakkaustarinan kartanonneito Margareetasta, joka auttaa köyhiä ja jota siksi kutsutaan nimellä Vihreä ja valkea kultamme. Opettajan tarkoitus oli, että aiheessa käsitellään koskivoimaa ja metsätaloutta.
Christoph Willibald Gluckin kaksinäytöksisestä oopperasta (opéra comique) L'ivrogne corrigé vuodelta 1760 ei näytä löytyvän minkäänlaista tallennetta ainakaan maailman suurimman verkkokaupan eli Amazonin sivuilta. Myöskään kokonaislevytystä ei näytä olevan olemassa. Suomessa ooppera on kerran esitetty (Helsingin konservatorio 1988), mutta siitä esityksestä ei ole ainakaan kaupallista tallennetta tehty. Asiaa (äänitystä) voi tiedustella konservatoriosta (konservatorio@konservatorio.fi), mutta kun esityksestä on jo 30 vuotta, liikoja ei ehkä kannata odottaa.
Heikki Poroila
Kirja näyttäisi olevan ostettavissa Rosebud kirjakaupasta Forumissa.
http://www.rosebud.fi/2011/kirja_2010.php?ean=9789516277250
Saatavuus kannattaa vielä varmistaa: https://www.forum.fi/liikkeet/vapaa-aika/1006/rosebud-mini-forum
Mikrofilmejä voi lukea ainoastaan kirjastossa siihen tarkoitetuilla laitteilla. Helmet-kirjastoista mikrofilmien lukumahdollisuus on ainoastaan Pasilan kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
Hei,
Vuonna 1995 Suomessa säädettiin 1809 säädöstä (lakeja, asetuksia, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksiä). Tämä on suurin tietämäni luku viimeisten vuosikymmenten ajalta ja selityksenä sen vuoden suurelle normimäärälle oli Suomen liittyminen Euroopan unioniin.
Valtio voi ohjata yhteiskuntaa kolmella tavalla: lainsäädännöllä, budjetilla ja hallinnolla. Nämä kolme tahoa vaikuttavat siihen, millaisia lakeja säädetään. Hallitus laatii hallitusohjelman, jossa se tuo ilmi yhteiskunnalliset tavoitteensa ja lainsäädännölliset keinonsa niiden toteuttamiseksi. Vaikka kansanedustajat voivat tehdä lakialoitteita, lähes kaikki lainsäädäntö Suomessa tehdään hallituksen aloitteesta. Hallitus ohjaa myös valtion tuloja ja menoa ja sitä varten...
Helsingin keskustakirjasto Oodin työntekijöiltä ei ole asiasta varsinaisesti kysytty, mutta Oodista kerrottiin, että henkilökunta pitää Oodissa työskentelyä erityisen kiinnostavana mm. monipuolisten työtehtävien takia. Kaikki ovat mm. esitelleet kirjastoa erilaisille kansainvälisille ja kotimaisille ryhmille.
Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa vaan ohjaa tiedonlähteille.
Tekijanoikeus.fi –sivustolla on tietoa tekijänoikeudesta ja linkkejä tekijänoikeusjärjestöjen sivuille
https://tekijanoikeus.fi/
Tekijänoikeuslaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeu%2A
Opasnetistä löytyi sivusto Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon ilmastopäästöistä: http://fi.opasnet.org/fi/Terveydenhuollon_ilmastop%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t
Opasnet on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtavan tutkijan Jouni Tuomiston ylläpitämä wiki-pohjainen sivusto, jonka tarkoituksena on tukea yhteiskunnallista päätöksentekoa. Sivustolla kerätään, yhdistetään ja jaetaan tutkimustietoa ja tietoa ihmisten arvoista.
Ylellä on hyvä sivu ilmastonmuutoksesta:
https://eur02.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fyle.f…
Suomen ympäristökeskuksella on hyvä raportti lääketeollisuuden ympäristöasioista:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302215/SYKEra_20_2019…
Ympäristökeskuksesta voi kysyä...
Emme onnistuneet samaan selville mistä runosta tuo katkelma voisi olla. Sen sijaan eräs vastaajistamme muisti toisen Aaro Hellaakoskesta väännetyn hupailun:
Äiti sanoi: Aaro, älä hellaa koske, mutta kuitenkin, Aaro hellaa koski.
Tämänkään tarkasta lähteestä meillä ei ole tietoa.
Bionic Woman -tieteissarja oli Yhdysvalloissa tuotannossa vuosina 1976-1978. Uusi versio sarjasta kuvattiin vuonna 2007.
Helsingin Sanomien verkkoarkiston television ohjelmatietojen mukaan Suomessa ei Bionic Woman -sarjaa esitetty 70-luvulla. Vuosina 1995-1997 sitä saattoi Suomessakin katsella Sci-Fi -kanavalla. Amerikkalaisen Sci-Fi -kanavan eurooppalainen versio esitti tieteisaiheisia dokumentteja, sekä kauhu-, scifi- ja fantasiaelokuvia ja -sarjoja Helsingin ja useiden muiden kaupunkien kaapeliyhtiöiden kanavapaketeissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Bionic_Woman
Helsingin Sanomat, aikakone
Hellevi Salmisen nuorisoromaani Baby julkaistiin vuonna 1962. Kustantaja oli Otava. Olisikohan kyse tästä kirjasta?
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9b6c415f-1286-43ce-ace3-a…
Toinen etsimäsi kirja voisi olla Gilbert Jayn Nahkatakki (The Skinner), joka ilmestyi Juhana Perkin suomennoksena Otavalta vuonna 1961.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au11551648-d4d0-4d28-a076-f…
Teokset kuuluvat kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
Rantanen: linkki aikaisempaan vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sukunimi-rantanen-on-saanut?languag…
Hartonen: Hart-alku on peräisin germaanisista henkilönnimistä. Näitä nimiä olivat mm. Hartwig, Harteke, Hartich. Niistä on Suomeen tullut useita nimiä: esim. Harti, Harto ja Harttu. Keskiajalla nimimuotoja olivat mm. Hardus, Hardo, Hartulan Rawald, Gudmund Hardoinen, Hartuisten Madtz, Hardojoisten Madz. Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet, 2000. Sivu 101.
