Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Hyvä Kirjastonhoitaja Osaatko ystävällisesti kertoa, onko taiteilija Kalervo Palsasta kirjoitettu elämänkertaa taikka vastaavaa teosta. Vastauksestasi… 334 Kalervo Palsasta on kirjoitettu teos: Palsa : Kalervo Palsan (1947-1987) elämästä ja taiteesta, sekä Antaa salaman tulla, minä odotan : Kalervo Palsan kirjeitä. Näiden kirjojen tarkemmat tiedot, ja lisää teoksia löytyy kun avaat oheisen linkin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28palsa%20kalervo%29%20c%3…
Muistan 70-luvulta sadun, joka alkoi sanoin: 'Tiedehiiri numeroinen mittaa tässä sähköaivoin, maallikkokin tajuaa sen vaivoin'. Löytyisikö tietoa, missä… 334 Valitettavasti satua ei ole tunnistettu. Tunnistaisiko joku lukijoista sen?
Onko Helmet-kirjastossa mahdollista kuunnella verkossa sanomalehtiä myös tekstimuotoisena? - Näkövammainen ei voi esim. iPhonen Voice over-sovelluksella lukea… 334 Helmet-kirjastojen kokoelmissa ei ole äänilehtiä, mutta Näkövammaisten keskusliiton palveluiden avulla äänilehtien kuuntelu onnistuu. Hyvään alkuun pääsee osoitteessa: http://www.nkl.fi/fi/etusivu/palvelut_nakovammaisille/lukeminen Sieltä löytyy myös lisätietoa valtion erikoiskirjasto Celiasta, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa. Celia tarjoaa kauno- ja tietokirjallisuutta ja oppikirjoja ääni-, piste- ja elektronisina kirjoina kaikille, joille painetun kirjan lukeminen on vaikeaa.
Kuinka kirjasto ottaa uusia teoksia lainattavakseen? 334 Helsingin kaupunginkirjaston uutuushankinta tapahtuu pääasiassa kilpailutettujen sopimustoimittajien kautta. Kirjat ja muu aineisto valitaan yleensä jo ennen niiden ilmestymistä ennakkotietojen perusteella. Helmet-sivuston tai henkilökunnan  kautta voi myös lähettää hankintaehdotuksia. Alla linkki lomakkeeseen: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus  
Olen nähnyt nuotit laulusta, jota en ole myöhemmin kustantamoista löytänyt. Sanoittaja Edvard Hjelt, säveltäjä Jean Sibelius ja kohde Gustaf Mennerheim. 334 Jean Sibeliuksen sävellystuotannossa ei ole suoranaisesti Gustaf Mannerheimiin liittyvää laulua. Edvard Hjelt oli yliopiston rehtori ja merkittävä valtiomies, mutta tietoja mahdollisesta runotuotannosta en ole löytänyt. Sibeliuksen tuotannossa ei ole yhtään laulua, jonka tekijäksi olisi merkitty Edvard Hjelt. Asiaa voisi yrittää selvittää, jos tiedossa olisi muistetusta laulusta myös nimi tai alkusanat. Nyt annetuilla tiedoilla on pakko olettaa, että kyseessä on muistivirhe. Heikki Poroila
Miksi animaatiohahmot eivät yleensä vanhene? 334 Animaatiohahmot ovat fiktiivisiä henkilöitä, jotka eivät vanhene, jos heidän tekijänsä tai julkaisijansa ovat päättäneet niin. Animaatioelokuvien ja sarjakuvien hahmot ovat kuitenkin tärkeitä ihmisille, joten kysymystä on pohdittu enemmän tai vähemmän vakavissaan monelta kannalta. Animaatiohahmojen tulkitaan elävän "kelluvasssa aikajatkumossa", jossa erään näkemyksen mukaan aika kuluu vain esitysajan verran. Esim. Simpsonit-sarjan 29 tuotantokauden aikana esitettyjen jaksojen kokonaisajaksi on laskettu n. 10 vuorokautta. Näin vähäinen ikääntyminen ei näy ulospäin: vauva pysyy vauvana, koululaiset samalla luokalla. Teorian voi kyllä kumota se havainto, että sarjassa vuodenajat vaihtuvat. Hahmon pitäminen yhden ikäisenä ja näköisenä on...
Onko Kouvolan kirjastolla vielä kirjojen kotiin kuljetusta vaikeavammaiselle esim. Kouvolan Käpylän alueelle? Jos on, mistä sitä voi kysellö ja onko se… 334 Kyllä on. Ota yhteyttä Kini Laineeseen, joka koordinoi kirjastossa tätä kotipalvelua. Puhelinnumero löytyy Mecmista.
Missä menneitten vuosikymmenten tyttökirjassa yksi kirjan henkilöistä kirjoitti aineen "Vihreä ja valkea kultamme"? 334 Marjatta Kurenniemen tyttökirjassa Kesälintu (WSOY 1959) päähenkilö Kirstin  luokkatoveri Marja lyö vetoa, että hän kirjoittaa seuraavaksi aineen Margareetasta, olipa opettajan antama aihe mikä tahansa. Niinpä hän aiheesta Vihreä ja valkea kultamme kirjoittaa traagisen rakkaustarinan kartanonneito Margareetasta, joka auttaa köyhiä ja jota siksi kutsutaan nimellä Vihreä ja valkea kultamme. Opettajan tarkoitus oli, että aiheessa käsitellään koskivoimaa ja metsätaloutta.
Satu(kirja) 80-90-luvulta etsinnässä. Sadussa on kolme kissaveljestä, jotka on kutsuttu syntymäpäiville. Yhden kissan housut kuitenkin repeävät ja hän joutuu… 334 Satu saattaisi olla Amye Rosenbergin kirjassa Eläinlasten kepposia (Lasten parhaat kirjat 1989).
Löytyykö Gluckin operetista "Kuinka juoppo parannetaan" videotaltiointia? 334 Christoph Willibald Gluckin kaksinäytöksisestä oopperasta (opéra comique) L'ivrogne corrigé vuodelta 1760 ei näytä löytyvän minkäänlaista tallennetta ainakaan maailman suurimman verkkokaupan eli Amazonin sivuilta. Myöskään kokonaislevytystä ei näytä olevan olemassa. Suomessa ooppera on kerran esitetty (Helsingin konservatorio 1988), mutta siitä esityksestä ei ole ainakaan kaupallista tallennetta tehty. Asiaa (äänitystä) voi tiedustella konservatoriosta (konservatorio@konservatorio.fi), mutta kun esityksestä on jo 30 vuotta, liikoja ei ehkä kannata odottaa. Heikki Poroila    
Mistä voisin ostaa Pikku Mäyrän kaksi kotia kirjan? 334 Kirja näyttäisi olevan ostettavissa Rosebud kirjakaupasta Forumissa. http://www.rosebud.fi/2011/kirja_2010.php?ean=9789516277250 Saatavuus kannattaa vielä varmistaa: https://www.forum.fi/liikkeet/vapaa-aika/1006/rosebud-mini-forum  
Kirjastonhoitaja, voiko Helmet-mikrofilmejä, joissa on tila "ei lainattavissa" lukea mitenkään? 334 Mikrofilmejä voi lukea ainoastaan kirjastossa siihen tarkoitetuilla laitteilla. Helmet-kirjastoista mikrofilmien lukumahdollisuus on ainoastaan Pasilan kirjastossa. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
Milloin lakeja muutetaan ja miksi? Mitä syitä muutoksien takana voi olla? 334 Hei, Vuonna 1995 Suomessa säädettiin 1809 säädöstä (lakeja, asetuksia, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksiä). Tämä on suurin tietämäni luku viimeisten vuosikymmenten ajalta ja selityksenä sen vuoden suurelle normimäärälle oli Suomen liittyminen Euroopan unioniin. Valtio voi ohjata yhteiskuntaa kolmella tavalla: lainsäädännöllä, budjetilla ja hallinnolla. Nämä kolme tahoa vaikuttavat siihen, millaisia lakeja säädetään. Hallitus laatii hallitusohjelman, jossa se tuo ilmi yhteiskunnalliset tavoitteensa ja lainsäädännölliset keinonsa niiden toteuttamiseksi. Vaikka kansanedustajat voivat tehdä lakialoitteita, lähes kaikki lainsäädäntö Suomessa tehdään hallituksen aloitteesta. Hallitus ohjaa myös valtion tuloja ja menoa ja sitä varten...
Ovatko Oodin työntekijät pitäneet työstään Oodissa verrattuna aiempiin tehtäviinsä muissa kirjastoissa? 334 Helsingin keskustakirjasto Oodin työntekijöiltä ei ole asiasta varsinaisesti kysytty, mutta Oodista kerrottiin, että henkilökunta pitää Oodissa työskentelyä erityisen kiinnostavana mm. monipuolisten työtehtävien takia. Kaikki ovat mm. esitelleet kirjastoa erilaisille kansainvälisille ja kotimaisille ryhmille. 
Tekijänoikeus 334 Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa vaan ohjaa tiedonlähteille.   Tekijanoikeus.fi –sivustolla on tietoa tekijänoikeudesta ja linkkejä tekijänoikeusjärjestöjen sivuille https://tekijanoikeus.fi/   Tekijänoikeuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeu%2A
Onko tutkittu, kuinka suuret hiilidioksidipäästöt terveydenhuolto kokonaisuudessaan aiheuttaa esim. pelkän Suomen osalta tai koko maailman? Ottaen huomioon… 334 Opasnetistä löytyi sivusto Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon ilmastopäästöistä: http://fi.opasnet.org/fi/Terveydenhuollon_ilmastop%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t Opasnet on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtavan tutkijan Jouni Tuomiston ylläpitämä wiki-pohjainen sivusto, jonka tarkoituksena on tukea yhteiskunnallista päätöksentekoa. Sivustolla kerätään, yhdistetään ja jaetaan tutkimustietoa ja tietoa ihmisten arvoista. Ylellä on hyvä sivu ilmastonmuutoksesta: https://eur02.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fyle.f… Suomen ympäristökeskuksella on hyvä raportti lääketeollisuuden ympäristöasioista: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302215/SYKEra_20_2019… Ympäristökeskuksesta voi kysyä...
Kuulin hupaisan runon jossa sanottiin,jotenkin näin että itsetuhomiesi Aaro Hellaakoski ja siihen suli. Jatkoa en muista. Mikä runo mahtaa olla kyseessä 334 Emme onnistuneet samaan selville mistä runosta tuo katkelma voisi olla. Sen sijaan eräs vastaajistamme muisti toisen Aaro Hellaakoskesta väännetyn hupailun: Äiti sanoi: Aaro, älä hellaa koske, mutta kuitenkin, Aaro hellaa koski. Tämänkään tarkasta lähteestä meillä ei ole tietoa.
Nähtiinkö Suomessa joskus 70-luvulla sarja Bionic Woman 334 Bionic Woman -tieteissarja oli Yhdysvalloissa tuotannossa vuosina 1976-1978. Uusi versio sarjasta kuvattiin vuonna 2007. Helsingin Sanomien verkkoarkiston television ohjelmatietojen mukaan Suomessa ei Bionic Woman -sarjaa esitetty 70-luvulla. Vuosina 1995-1997 sitä saattoi Suomessakin katsella Sci-Fi -kanavalla. Amerikkalaisen Sci-Fi -kanavan eurooppalainen versio esitti tieteisaiheisia dokumentteja, sekä kauhu-, scifi- ja fantasiaelokuvia ja -sarjoja Helsingin ja useiden muiden kaupunkien kaapeliyhtiöiden kanavapaketeissa.  https://en.wikipedia.org/wiki/The_Bionic_Woman Helsingin Sanomat, aikakone
Yritän etsiä kahta 1960-luvulla (?) kirjoitettua kirjaa, mutta Google ei niitä pelkän nimen perusteella löydä: Toinen on Baby ja toinen Nahkatakki… 334 Hellevi Salmisen nuorisoromaani Baby julkaistiin vuonna 1962. Kustantaja oli Otava. Olisikohan kyse tästä kirjasta? https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9b6c415f-1286-43ce-ace3-a…   Toinen etsimäsi kirja voisi olla Gilbert Jayn Nahkatakki (The Skinner), joka ilmestyi Juhana Perkin suomennoksena Otavalta vuonna 1961. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au11551648-d4d0-4d28-a076-f…   Teokset kuuluvat kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
Mistä juontaa sukunimet Rantanen Hartonen 334 Rantanen: linkki aikaisempaan vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sukunimi-rantanen-on-saanut?languag… Hartonen: Hart-alku on peräisin germaanisista henkilönnimistä. Näitä nimiä olivat mm. Hartwig, Harteke, Hartich. Niistä on Suomeen tullut useita nimiä: esim. Harti, Harto ja Harttu. Keskiajalla nimimuotoja olivat mm. Hardus, Hardo, Hartulan Rawald, Gudmund Hardoinen, Hartuisten Madtz, Hardojoisten Madz.  Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet, 2000. Sivu 101.