Voisiko tämä liittyä sanontaan 'absence makes the heart grow fonder'? Eli sen voisi kääntää muotoon 'poissaolo tekee sydämestä lempeämmän' tai 'ikävä saa sydämen lempenemään' tai 'ikävä lepyttää sydämen'. Emme päässeet katsomaan Paddington-elokuvaa, joten asiaa on hankala varmistaa. Muistaisiko joku lukijoista kyseisen kohtauksen elokuvasta? Tietoja sanonnasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei ja kiitos kysymyksistä!Sähköpostin allekirjoitus on sähköpostin lopussa oleva osio, josta löytyy yleensä vähintään viestin lähettäjän nimi, yhteystiedot ja tiedot yrityksestä, jossa hän on töissä. Jos viestin lähettäää tuttavalle, allekirjoituksessa voi olla ainoastaan oma etunimi. Sähköpostiohjelmissa allekirjoituksen voi tehdä valmiiksi niin, että se ohjelma lisää allekirjoituksen automaattisesti viestin loppuun. Toinen kysymys.E-lehdet ovat siirtyneet E-kirjasto sovellukseen eli ovat nykyisin luettavissa kuntien yhteisen e-kirjaston kautta. Tietokoneella aikakauslehtien lukeminen ei ole enää mahdollista. Valtakunnallisen e-kirjaston sivuille pääsee tästä: E-kirjasto | Kansalliskirjasto. Tässä ohje E-kirjasto-sovelluksen...
Ilmeisesti teosta ei ole muualla kuin Rautatiemuseon kirjastossa. Jos teosta olisi olemassa useita kappaleita, sitä pitäisi periaatteessa olla vapaakappalekirjastoissa; tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei teosta ole kuin yksi kappale.Vaikuttaisi siltä, että rata on Venäjän puolella kulkenut ainakin Kantalahteen.
Dick Francis on julkaissut 1960-80-luvuilla jännityskirjoja, joista ainakin seuraavat sijoittuvat kilparatsastuksen maailmaan: Henkivartija, Kiristäjät, Murha auttaa vedonlyönnissä, Savua silmille, Tappava heijastus, Varma kuin kuolema, Vasama.Jojo Moyesin Kuinka painovoimaa uhmataan -romaanissa ollaan kouluratsastuksen parissa. Sinimaaria Kankaan Sielunhevonen on ratsastusmaailmaan sijoittuva nuoren naisen kasvukertomus. Hevosaiheista romanttista viihdekirjallisuutta tarjoavat mm. Nora Robertsin Hehkuvasieluinen nainen, Essi Pajun Koskenniska-sarja ja Nicholas Evansin Hevoskuiskaaja. Veera Niemisen Kottikärrykaruselli on terävän humoristinen kertomus hevosista ja hevosihmisistä.Hevosaiheisia muistelmia ja elämäkertoja ovat esim. Mark...
Voit katsoa vuoden 1967 Kalevaa Turun yliopiston kirjaston Sanomalehti- ja pienpainatepalveluissa Raision toimipisteessä. Käyttö vain kirjaston tiloissa.Volter https://utuvolter.fi/discovery/fulldisplay?vid=358FIN_UTUR:VU1&tab=Everything&docid=alma992957045405971&context=LSanomalehti- ja pienpainatepalvelut Raisio https://utuguides.fi/c.php?g=668103&p=4739274
Kappale Pikku päästäinen löytyy nuottijulkaisusta "Kuuntelun aika" /Eve Alho, Hilkka Hautsalo. Vuonna 1995 ilmestynyt versio (isbn: 951-0-20276-2) sisältää kaksi CD-levyä, joissa on ainakin osa nuotin kappaleista. Kuuntelun aika | Keski-kirjastot | Keski-FinnaNuotti on tällä hetkellä lainassa, joten en pysty tarkistamaan CD-levyn tarkkaa sisältöä. Nuottiin voit tehdä varauksen Keski-kirjastojen verkkokirjastossa.
Kirjaston maksut, kuten myöhästymismaksut ja korvausmaksut, menevät kaupungin kassaan. Kirjaston määrärahat päätetään kaupungin budjetin yhteydessä. Kirjaston käyttö, lainaus ja varaaminen ovat maksuttomia, mutta kunta voi periä maksuja myöhästyneistä palautuksista, varausten noutamatta jättämisestä ja muista suoritteista. Kirjasto voi käyttää aineiston perimiseen perintätoimistoa, jos aineisto on myöhässä 60 päivää eräpäivästä lukien. Lisäksi lainaaja joutuu maksamaan perintäkulut.Tästä on kysytty aiemminkin: Minulla kävi unohdus ja kirjaston kirjoista meni myöhästymismaksu. Mihin nämä rahat käytetään kirjastossa? | Kysy kirjastonhoitajaltaKuntaliiton uutisoi kirjastosaatavista: Kirjastosaatavien perintä | Kuntaliitto.fi
Heikki Paunosen Stadin slangin sanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii ajoittaa sanonnan "pitää mölyt mahassaan" 1950– ja 80-lukujen väliselle ajanjaksolle ja mölyn sinänsä 1920-luvulle. Raimo Jussilan Vanhat sanat kuitenkin siirtää mölyn synnyn paljon aikaisemmaksi: sekä 'möly' että 'mölytä' ovat sanoja, jotka löytyvät Daniel Jusleniuksen 1745 julkaistuun sanakirjaan Suomalaisen Sana-Lugun Coetus Porthanin ja Canstrénin myöhemmin tekemistä lisäyksistä. 'Möly' kuuluu myös Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen sanastoon (" -- ja veljesten huuto, koirien ähellys ja elukkain möly suli yhteen kauhistavaksi ääneksi.")Varhaisimmat löytämäni painetut lähteet sanonnalle "pitää mölyt mahassaan" ovat 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä: "...
Kirja löytyy yliopistonkirjastoista:
Åbo, Helsingin kauppakorkeakoulu, HYK, Lappi, Tampere, Vaasa, Varastokirjasto, Joensuu, Oulu, Turku, Lappeenranta ja varmaan monesta kaupunginkirjastosta
Kokoelmasta poistettuja kirjoja voi ostaa, mutta vielä kokoelmassa olevat kirjat eivät ole myytävänä. Kirjastoissa on yleensä myyntihyllyjä tai -kärryjä, joista ostettavat kirjat löytyvät. Kokoelman kirjoja ei voi myöskään etukäteen itselleen varata. Kirjoja, joita ei enää löydy kirjakaupasta, voi löytyä antikvariaateista ja kirpputoreilta tai nettihuutokaupasta www.huuto.net.
"Green care -käsitteen juuret voidaan jäljittää
Alankomaihin, jossa jo 1970-luvulla alettiin puhua
care farm -tiloista. Näillä tarkoitetaan maatiloja,
jotka aktiivisesti hyödyntävät maatilaympäristöä
ja -toimintoja tuottamissaan sosiaalipalveluissa. Vuonna 2005 perustettiin hollantilaisten
tutkijoiden ja yrittäjien aloitteesta alan toimijoiden
eurooppalainen verkosto, Community of
Practice − Farming for Health (www.farmingforhealth.
org).
Green care -käsite esiteltiin Suomessa ensi
kerran vuonna 2008. Käsite liittyy kansainväliseen
keskusteluun, jossa sillä väljästi tarkoitetaan
luonnon hyödyntämistä sosiaali-, terveysja
kasvatuspalvelujen tuottamisessa. Euroopassa
on käynnissä useita tutkimus- ja kehittämishankkeita,
joissa green care -...
Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajien levy nimeltä Legenda on julkaistu vuonna 1999, ja sillä on mm. Madetojan kappale De profundis, op56. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista levy on ainoastaan Vantaan musiikkivaraston kokoelmissa Tikkurilassa. Voit saada levyn lainattavaksi Kauklahden kirjastosta tekemällä varauksen Helmet-sivuston kautta. Voit myös pyytää kirjastojen henkilökuntaa tekemään varauksen:
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slegenda%20kauppakorkeakoulun%20ylioppilaskunnan%20laulajat__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kirjastokortti on yksityisasiakkaalla aina henkilökohtainen. Kullekin perheenjäsenelle tehdään siis oma kortti. Alle 15-vuotias tarvitsee huoltajan luvan kortin hankkimiseen. Kortin tai kortit saa odottaessa mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Mukaan pitää varata voimassa oleva henkilötodistus ja alaikäisiltä lapsilta Kela-kortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetkirjastojen_kayttosaantoja_on_uudi(161696)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pearl S. Buckin romaani The Mother (1933) julkaistiin suomeksi nimellä Äiti vuosina 1934, 1939 ja 1952. Käännöksen tekijä on Seere Sario. Kirjailijan oikea nimi oli Seere Salminen (1894-1977). Hän kirjoitti myös nimimerkeillä Serp, Marja Orsi ja Marja Salminen. Elsa Soinin kanssa hän kirjoitti yhteisellä nimimerkillä Tuttu Paristo.
Heikki Poroila
Ikävä kyllä kyseisestä karusellista ei ole löytynyt lisätietoja. Kollega, joka on syntynyt v. 1970 muistaa, että ko. karuselli oli puistossa jo hänen lapsuudessaan. Osaisiko joku lukijoistamme auttaa?
Tekijänoikeuksiin liittyviä neuvoja kannattaa kysyä tekijänoikeusjärjestöistä.
Kuvasto ry on visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö. Kuvasto antaa tekijänoikeudellista neuvontaa. http://kuvasto.fi/tekijanoikeudellinen-neuvonta/
Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö. Tietoa tekijänoikeuksista Sanaston sivulla. https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/
Kirjastokorttien osoite ja yhteystiedot pitää tarkistaa kolmen vuoden välein ja tämän vuoksi kirjastokorttinne on käyttökiellossa, joten käykää lähimmässä kirjastossa päivättämässä tietonne. Me emme saa suoraan väestörekisterikeskukselta tietoja.
Risto Sarvaksen Havupuut (WSOY, 1964) vahvistaa sen, että sembramäntyjä on meillä kasvatettu hallintoviranomaisten määräyksestä ja nimenomaan niiden ravinteikkaiden siementen vuoksi: "Niin suureksi arvostettiin vielä 1800-luvun lopulla Venäjän valtakunnassa ja Suomessakin sembran siementen ravintotaloudellinen merkitys, että valtiovalta ryhtyi toimenpiteisiin sembran levittämiseksi maahamme, ei niinkään paljon metsätaloudellisessa merkityksessä kuin turvaksi nälkävuosien varalle."
Asiakas näkee kirjaston kaikki kokoelmat eli aineistot verkkokirjastosta. Meidän Ratamo-kirjastojen verkkokirjasto löytyy osoitteesta https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena.
Jos haluamasi kirja löytyy haulla verkkokirjastosta, siitä tietää, että kirjaa on hankittu kirjastoon. Kannattaa vielä tarkistaa, onko kirjaa hankittu omaan kunnankirjastoon eli Nurmijärvelle.
Kirjahankinnat tehdään yleensä ennakoidusti eli syksyllä ilmestyvät kirjat hankitaan jo keväällä. Hankitut kirjat näkyvät heti hankintapäätöksen jälkeen verkkokirjastossa, saatavuuden kohdalla lukee tällöin "Hankinnassa". Uutuuskirjan voi varata heti, kun se näkyy verkkokirjastossa.