Numerosarja ja kirjain sen edessä on ompelukoneen sarjanumero. S 590927 viittaa Singerin malliin 15K, jota valmistettiin heinä-joulukuussa vuonna 1906.
Lista Singer-ompelukoneiden sarjanumeroista
Vaikuttaa siltä, että vaikka Kylie Minoguen versiointi Locomotionista on ilmestynyt vuonna 1988, instrumentaaliversio julkaistiin vasta vuonna 2009 iTunes-palvelussa. iTunesin single sisältää useita eri versioita, joista kaksi - instrumental ja backing track - mainitaan aiemmin julkaisemattomiksi. Tämä versio singlestä on julkaistu vain iTunesin digitaalisena latauksena, joten kirjastojen ei ole mahdollista hankkia sitä kokoelmiinsa.
Vaikka nokkoskuidulle on annettu erilaisia silkkiin viittaavia nimityksiä, esim: "Pohjolan silkki" tai "nokkossilkki", taitaa se kuitukasvina ja tekstiilimateriaalina olla lähinnä verrattavissa puuvillaan ja pellavaan. Nokkoskuidun työstämisessä on omat haasteensa, mutta ekologisena ja hengittävänä luonnonkuituna se on herättänyt kiinnostusta.
Nokkonen tekee paluuta kuitukasviksi https://yle.fi/uutiset/3-5126221
Nokkoskuidun hyödyt ja mahdollisuudet tekstiiliteollisuudelle https://www.knokkon.fi/nokkoskuidun-hyodyt-ja-mahdollisuudet-tekstiilit…
Nokkoskuidun tunnistusmenetelmät https://core.ac.uk/download/pdf/33736075.pdf
Suomessa tehdyissä kokeiluissa nokkoskuidun teollinen kehruu ei onnistunut ilman sidoskuituja. Nokkosesta on...
Eduskunnassa työskentelevien virkahenkilöiden etuisuuksista ei taida olla valmiiksi listausta missään. Eduskunnan sivuilta löytyy vain tämä vanhentunut virkaehtosopimus vuosilta 2014-2017: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/ekj_2+2014.pdf
Tässä kuitenkin yleisellä tasolla listausta henkilöstöeduista. Kaikki edut eivät välttämättä koske koko virkakuntaa:
Veronalainen ravintoetu (eduskunnan ravintoloihin) 200 kertaa vuodessa, verotusarvo v. 2021 6,90e.
Työterveyshuolto.
Hammashoitokorvaus (300e sopimuskaudella).
Matkapuhelinetu.
Työaikajärjestely (liukuva työaika, etätyö).
Työmatkaetu (150e/vuosi).
Liikunta- ja harrastustoiminta eduskunnan tiloissa.
Sairaan lapsen hoitopalveluetu (vain tietyissä...
Heikki Asunnan runon "Kievarin isäntä" viimeinen säkeistö alkaa: "Nyt köyhä olen. Autiot on huoneet. On vieraat kellarini kuiviin juoneet ja leivän syöneet viime murikkaan". Koko runo alkaa: "Kun nuori olin, mielin luottavin tiepuoleen majatalon pystytin". Majatalon vieraita ovat herrat Ilo, Tuomas, Tuska ja Suru.
"Kievarin isäntä" sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin:
Asunta, Heikki: Ruuhenveistäjä : runoja (WSOY, 1946)
Asunta, Heikki: Valitut runot (WSOY, 1948)
Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toimittaneet Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen; Tammi, 1987; useita painoksia)
Suomen runotar 1 (toimittaneet Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen; Kirjayhtymä, 1990; 6. uudistettu painos)
Hei, Snellmanin kirjallinen tuotanto on valtavan laaja, joten kyseisen sitaatin etsiminen on hyvin työlästä ja hidasta, eikä lähde ole vielä selvinnyt.
http://snellman.kootutteokset.fi/fi kokoaa yhteen Snellmanin kirjoittamat dokumentit: kirjeet, luennot, lausunnot, sanomalehtikirjoitukset, teokset.
Hakutoiminto auttaa tiedon etsinnässä.
Kyynärsauvat eivät kuulu Helmet-kirjastojen lainattaviin esineisiin.
Teidän kannattaa kääntyä lähimmän terveysaseman puoleen. Apuvälinepalveluissa lainataan mm. kyynärsauvoja.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/hallinto/palvelut/p…
Kiitos lahjoituksestasi.
Voit lähettää ne Sellon kirjastoon, jossa aineistonkäsittelymme sijaitsee.
Näkemättä aineistoa, en voi luvata, että ne otetaan kirjaston kokoelmiin, mutta toivotaan parasta.
Suurin yksittäinen syy on toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina krooniseksi muuttunut inflaatio, jonka taustalla olivat yhtäältä maailmantalouden muutokset, toisaalta kotimaiset tapahtumat. 1950-luvun lopulta maltillisena jatkuneen hintatason nousun katkaisivat vuonna 1964 maailmanmarkkinahintojen kallistuminen ja tuottavuuden nousun ylittäneet palkankorotukset.
"Sotiin ja jälleenrakennukseen liittyvän inflaation voidaan katsoa päättyneen vuonna 1949, -- . Korean suhdanne aiheutti kuitenkin voimakkaan hintapyrähdyksen vuosina 1950 ja 1951. Maailmanmarkkinahintojen alenemisen sekä toteutetun subventiojärjestelmän takia hintakehitys oli tämän jälkeen hyvin vakaa, ajoittain jopa aleneva. Vuoden 1956 kevään yleislakko tuntuvine...
Sanat ovat virrestä Ah, etkö sä huoli mun kihloistani, sen viimeisestä säkeistöstä:
5. Sun mustaksi päivä on polttanut, / kun yks olet ahdistetuista, / vaan niin olen sinuhun rakastunut, / etten sinun rumuuttas muista. / Sä syntinen olet ja saastainen, / vaan mielellän' anteeksi annan sen, / kun vain sinut omaksi saisin.
– Siionin virret (Herättäjä-yhdistys, 1958)
Nurmolaisten lasten ja nuorten kirjoittamia satuja ja tarinoita sekä piirroksia on koottu teokseen Nurmolaisia satuja ja tarinoita. Sen on julkaissut Nurmon kulttuurilautakunta vuonna 1985. Tästä vihkosesta löytyy myös tarina Kun siili heräsi unestaan.
Teos on lainattavissa Seinäjoen Aallon kirjaston lastenosastolla. Se on myös Nurmon kirjaston kotiseutukokoelmassa, jota voi käyttää kirjastossa mutta ei saa kotilainaan. Kotiseutukokoelman teokset ovat kirjaston yläkerrassa tietokirjojen perällä erillisessä hyllyssä.
Kirjastot voivat ottaa lahjoituksina vastaan myös vanhoja hyväkuntoisia kirjoja. Kirjastoissa sitten katsotaan, onko niille tarvetta kokoelmissa. Monessa kirjastossa on lisäksi kierrätyskärry tai -hylly, johon voi lahjoittaa omia kirjojaan pieniä määriä kerrallaan toisten asiakkaitten otettavaksi. Kannattaa tarkistaa oman kirjaston kierrätyskärryn säännöt ja senhetkinen tilanne ennen kirjojen tuontia kirjastoon.
Ilmeisesti vietnamilaisen rivisotilaan näkökulmasta kerrottuja Vietnamin sotaa käsitteleviä kirjoja on ilmestynyt suomeksi todella vähän. Niitä ei montaa tosiaan löytynyt ja samasta kertoi suomentaja Simo Liikanen Vietnamin sota -kirjan liitteessä "Vietnamin sota -kirjan aiheista suomeksi".
Kyseisessä artikkelissa mainitaan samat kirjat, joita asiasanoillakin löytyi. Kaksi ensimmäistä kuvannevat eniten tavallisen rivisotilaankin toimia, muut ovat laajemmin Vietnamin näkökulmaa käsitteleviä.
Vo Nguyen Giap: Kansan sota, kansan armeija (1970)
Wilfred Burchett: Näin toimivat Vietnamin sissit (1972)
Pentti Halme & Mikko Valtasaari: Vietnamin palavat tuulet (1967)
Johan von Bonsdorff: Kotirintama...
Sanat ovat peräisin Jarkko Laineen runosta Lennosta kii, joka on yksi Laineen 60-luvun lopulla sävellettäväksi kirjoittamista teksteistä. Se ilmestyi ensimmäisen kerran Eero Koivistoisen vuonna 1968 Otavan kirjallisena äänilevynä julkaistulla Valtakunta-albumilla, jolla sen laulaa Eero Raittinen. Sittemmin kappaleesta on tehty useita muitakin levytyksiä. Laineen painetuissa runokokoelmissa Lennosta kii ei ole ollut mukana, ei edes kokoelmien ulkopuolisia runoja sisältävissä koosteissa Runot 1967-1987 ja Tähden harjalta : valitut runot.
Postimerkkiasioissa paras asiantuntija on Posti itse, jota voi lähestyä esimerkiksi heidän verkkosivujensa kautta osoitteessa https://www.posti.fi.
Tähän kyseiseen kysymykseen löytyi vastaus asiakastuesta, josta kerrottiin että kyllä, 2. luokan postimerkin arvo on sama kuin kotimaan ikimerkin arvo. Eli voit käyttää vuoden 2011 merkkiä joulukorttiin.
Postimerkkien käyttöiästä on kysytty tässä palvelussa ennenkin.
Kellon ja kalenterin yhteydessä roomalaisten numeroiden perusteita on kansakoulussamme voitu käsitellä jo alkeisopetuksessa. Varsinaisesti niiden aika on kuitenkin tullut vasta myöhemmin. Esimerkiksi "opetussuunnitelmakomitean periaatteiden mukaan" laadittu August Alhon ja Jaakko Laurilan Maalaiskansakoulun laskuopin uudistettu 10. painos vuodelta 1949 sisällyttää roomalaiset numerot 4. luokan oppimäärään, mutta kovin mutkikkaisiin lukuihin tässä ei päästä. Perusteellisemmin asiaan on paneuduttu vasta keskikoulun alkuvaiheessa, aritmetiikan perusteiden yhteydessä, hyvänä esimerkkinä oppikoulu- ja opistotasoisen matematiikan opetuksen tarpeisiin tarkoitettu B. Østergaard-Pedersenin ja Unto Malisen Matematiikan käsikirja vuodelta 1967.
Kyseessä on englantilainen lastenloru, joka Martti Haavion suomeksi riimittelemänä sisältyy esimerkiksi Martti Haavion ja Aale Tynnin Kultaiseen aapiseen (ensimmäinen painos 1958). Runo sisältyy myös teokseen Aarteiden kirja 1. Souda, souda Sorolaan (1967) sekä Martti Haavion Iloiseen lorukirjaan (1984, useita lisäpainoksia).
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Kultaisesta aapisesta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926999?term=KULTAINEN%2…
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
Teosten saatavuuden verkkokirjastoalueellasi voit tarkistaa täältä:
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Kysymykseen Turkuun sijoittuvista dekkareista on vastattu Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa aiemminkin. Kuvaukseen historiallisisten dekkarien kirjoittajasta sopisi hyvin Jyrki Heino. Pientä ongelman poikasta on siinä, että Heino on syntynyt vuonna 1958, ja ehkä nuorehko on vähän jo vanhentunut laatusana hänen kohdallaan. Olisiko kyseessä kuitenkin Heino tai kenties joku muu aiemmassa vastauksessa mainituista kirjailijoista?
Kysy kirjastonhoitajalta. Turussa kirjoitetaan dekkareita ja Turkuun sijoittuvia dekkareita on paljon [..].
Kustantamo S & S. Jyrki Heino.
