Epäilisinpä, että Ruonankoski on pannut mustaanmakkaraansa voita pelkästään riimin vuoksi (makkaroita / kakkaroita / voita).
Tavallisimmin mustamakkara-annosta terästetään puolukkahillolla. Vielä 1950- ja 1960-luvuilla Tampereen torin mustamakkarakojuissa myytiin vain sitä itseään eli mustaamakkaraa, mutta 1980-luvulla puolukkahillo alkoi nopeasti nousta suosioon mustan kylkiäisenä. Ruokajuomakin on melko tuore ilmiö tamperelaisissa mustamakkarakojuissa, mutta nykyisin niistä saa viileätä maitoa, jota pidetään torilounaan ainoana oikeana kyytipoikana.
Toisaalta, mistäpä sitä tietäisi, mitä ulkopaikkakuntalaiset tai muut ruonankosket keksivät mustamakkaransa ohessa syödä. On kuulemma nähty mustaa nautittavan sinapin tai ketsupinkin kanssa...
Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä Vanhan kirjassuomen sanakirja kertoo, että alasastua tarkoittaa laskeutumista.
Alla olevasta linkistä voitte lukea esimerkkejä verbin käytöstä.
Alasastua Vanhan kirjasuomen sanakirjassa
https://www.kotus.fi/sanakirjat/vanhan_kirjasuomen_sanakirja
Hemingwayn Jäähyväiset aseille –kirjan repliikki on suomennettu seuraavasti: “Ei ole mitään minua. Olen sinä. Älä tee minusta mitään erillistä.” Repliikin keskeinen asema on tulkinnanvarainen asia. Oman tulkintani mukaan se kuvaa hyvin Barkleyn rakkautta kirjan toista päähenkilöä (Frederic Henry) kohtaan. Repliikki on osa Barkleyn ja Henryn välistä keskustelua, joka syventää heidän välistä suhdettaan. Ja aurinko nousee –kirjan miespuolisella hahmolla tarkoitetaan todennäköisesti kirjan kertojaa Jake Barnesia. Kappaleessa 10 Barnes menee kirkkoon ja rukoilee. Läpi rukouksen hänen ajatuksensa harhailevat paljon. Aluksi hän kertoo rukoilevansa kaikkien (hänen mieleensä tulevien) ja itsensä puolesta. Rukouksen lopuksi hän pohtii...
Lähtisin itse ensimmäisenä etsimään tietoa vanhoista sanomalehdistä. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä pystyy hakemaan esimerkiksi lehtijuttuja, joissa henkilön nimi esiintyy: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPERJos tietoa ei löydy sanomalehdistä, tieto voi löytyä mahdollisista paikkakunnan paikallishistoriateoksista.Mahdollisesti asiaa voisi tiedustella myös valtioneuvoston kansliasta, jos tietoa ei muuten löydy: https://valtioneuvosto.fi/huomionosoitukset/arvonimet
Helsingin Sanomien kuukausiliitteen vanhoja numeroita on parilta viime vuodelta lainattavissa ja varattavissa esimerkiksi Oodissa ja Tikkurilan ja Tapiolan kirjastoissa. Sitä vanhempia numeroita säilytetään vain Pasilan kirjastossa, mutta niitä ei saa lainaan.Jos haluat varata lehtiä, sinun pitää ensin kirjautua Helmetiin tunnuksillasi ja vasta sitten näet varattavat numerot. Voit myös kirjastossa käydessäsi pyytää virkailijaa tekemään puolestasi varaukset.
Äänikirjaan meillä ei valitettavasti ollut pääsyä, mutta painetussa kirjassa tuon kappaleen Hän, joka söi heinäsirkkoja alussa kulkee tekstin lomassa kursiivilla kirjoitettuja säkeitä, jotka mitä ilmeisimmin muodostavat laulun. Ensimmäinen säe kuuluu "kuljen autiota tietä yksin". Usein kun kirjassa lainataan jotakin olemassa olevaa tekstiä, se merkitään kirjan alkuun, nimiösivun kääntöpuolelle. Suliko-kirjassa ei tällaisia merkintöjä ollut, joten on mahdollista, että teksti on Saision omaa tai hänen itse kääntämäänsä. Kirjassa olevat säkeet muistuttavat kuitenkin Kauko Käyhkön esittämän Yksin kuljen autiolla tiellä -kappaleen sanoitusta, "kuljen autiota tietä yksin" vrt. "yksin kuljen autiolla tiellä" tai "en toivo elämältä...
"Tusluikku" tarkoittaa ampuma-asetta. Mitä todennäköisimmin se on yhdistelmä sanoista tussari ('lyhyt metsästysluodikko; poikien omatekoinen tuliase') ja tuliluikku ('ampuma-ase'). Joskus sanaan voi törmätä myös muodossa "tupsluikku": "Järkevästi ottaen Ille, mun päähäni ei millään mahdu että mun on lähdettävä treenaamaan tappamista vuonna tuhat yhdeksän sataa kuus kuus jälkeen jonkun kylävanhimman syntymän. Mulle annetaan tupsluikku ja sanotaan että paina nappi ottaan, -- " (Alpo Ruuth, Naimisiin)
Norjassa kaikki tiemaksun perintäpisteet ovat automaattisia. Maksut rekisteröidään ja peritään kaikilta tienkäyttäjiltä jälkikäteen auton päästöluokan mukaisina. Ulkomainen autoilija voi solmia tienkäyttösopimuksen etukäteen ja saada postitse ajoneuvon tuulilasin sisäpuolelle kiinnitettävän tunnisteen. Toinen vaihtoehto on rekisteröidä ajoneuvo Epass24-sovelluksessa, jolloin erillistä tunnistetta ei tarvita.Foreign vehicles | AutoPASS
Siivoustyön käsikirja, Perussiivous ja Simppeliä siivousta ovat kaikki varattavissa Helmet-palvelussa osoitteessa http://www.helmet.fi/ Kotityöpalvelut ammatiksi-teosta ei ikävä kyllä löytynyt Helmetistä, eikä sitä ole tilattu helsinkiläiskirjastoihin. Frank-monihaun mukaan kirja löytyy Pirkanmaan ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulujen kokoelmista. Kaukolainapyynnön voi tehdä lomakkeella osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Tilanne tällä hetkellä (20.7.09 klo 9:03):
Kirjoja on 8 kpl, joista 6 on lainassa. Näistä kuudesta 3 kpl on bestsellereitä, joihin varaukset eivät tartu. Yksi nide on käsittelyssä ja yksi nide on odottamassa noutoa. Näin ollen varausjonoa ovat tähän mennessä purkaneet ne kolme nidettä jotka ovat jo lainassa eivätkä ole bestsellereitä ja se yksi nide, joka odottaa noutoa, joten siis neljä varausta on poistunut jonosta edeltäsi. Olit kertomasi mukaan alun alkaen jonossa sijalla 13. Nyt jonosta on siis edeltäsi poistunut neljä varausta. 13-4=9. Olet siis tällä hetkellä sijalla 9, eikä kukaan ole ohittanut sinua varausjonossa. Tarkastin lisäksi sen, että kaikki ne kahdeksan varausta, jotka ovat jonossa edelläsi, on todellakin tehty ennen sinun...
Pahoittelen, että tällainen virhe on päässyt sattumaan. Se on kuitenkin aina mahdollista, koska maksut täytyy poistaa asiakastiedoista manuaalisesti sen jälkeen, kun ne on ensin lyöty kassaan.
Tällaisissa asioissa kannattaa kuitenkin aina ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon jossa on asioinut, koska silloin virheet voidaan korjata ilman välikäsiä. Otitte nyt yhteyttä tänne valtakunnalliseen tietopalveluun, ja kun ette kertonut kirjastokorttinne numeroa, en pysty sataprosenttisen varmasti löytämään lainaajatietojanne. Pelkän nimenne perusteella onnistuin kuitenkin löytämään yhden kolmen euron suuruisen maksun, jonka olen nyt poistanut. Se lienee ollut tarkoittamanne maksu.
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole Ljuko Dashvarin kirjoja suomeksi eikä englanniksi. Tarkistin kansallisbibliografia Fennicasta, joka on luettelo suomalaisesta julkaisutoiminnasta, eikä sieltä löytynyt Dasvarin kirjojen suomennoksia, joten niitä ei ole suomennettu. Tarkistin myös maakuntakirjastojen ja yliopistokirjastojen kokoelmat ja ikävä kyllä niistä ei löytynyt Dashvarin kirjoja englanniksi.
Ulkomaalaiskirjasto antoi seuraavan tiedon:
Aineiston minimimäärää ei ole määritelty. Opetusministeriön ohjeistus ulkomaalaisten asiakkaiden lukumäärästä kirjaston toiminta-alueella oli Monikielisien kirjaston aloittaessa toimintansa 100 henkilöä, mutta kuten Monikielisen kirjaston sivuilla nykyään lukee ” Kuntien kirjastot hankkivat vieraskielistä aineistoa asukkaidensa tarpeisiin, myös meillä harvinaisilla kielillä, asukaspohjan mukaan. Erityisesti sanoma- ja aikakauslehdet ovat paikallista aineistoa. Monikielisen kirjaston kokoelmalla tuetaan kuntien kirjastojen asiakaspalvelua”. Eli aineiston minimimäärää ei ole olemassa ja muutenkin kehotamme kirjastoja, etenkin pieniä kirjastoja, käyttämään kaukopalvelu hyväkseen.
http://www.lib.hel....
En löytänyt kysymykseesi vastausta. Kysyin asiaa Yleltä ja he vastasivat seuraavasti:"TV-arkistosta ei löytynyt ko. ohjelmaa. Olisiko ollut MTV3:n ohjelma, koska he ovat kuitenkin julkaisseet 1991 tuon konserttitallenteen?"
MTV:n puolelta asiaa voi tiedostella täältä:
http://www.mtvmedia.fi/yhteystiedot/index.shtml?palaute
Aallon kirjastossa (Koulukatu 21, Seinäjoki) on digitointia varten tila, johon voi varata aikoja. Laitteiden käyttöön on mahdollista saada myös opastusta tiettyinä aikoina. Ajan voi varata soittamalla p. 06 416 2638 tai pääkirjastossa käymällä.
Lisätietoja digitoinnista osoitteessa https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/digitointi/
Kysymys on vain suomen kielen löysästä käytöstä kaupallisessa viihdeohjelmassa. Ilmaisu "vanhimmasta nuorimpaan" viittaa ihmisiin ja ehkä erikoistapauksissa myös eläimiin. Korrekti ilmaisu elokuvista puhuttaessa olisi juuri "vanhimmasta uusimpaan". Myös ilmaisu "laita elokuvat ikäjärjestykseen" ilmaisisi saman asian.
Tietyllä abstraktiuden tasolla voidaan puhua elokuva-alan "nuoruudesta" ja "keski-iästä", mutta yksittäisen elokuvateoksen kohdalla se on huonoa suomea. Yksittäinen elokuva voi olla "uusi" tai "vanha" (tässä uuden vastakohtana), mutta ei "nuori". Arkikielessä tätä "nuoruutta" kyllä käytetään aika paljon, puhutaan esimerkiksi että "päivä on vielä nuori". Tällöinkään ei tarkoiteta ikää tai mitään muutakaan täsmällistä.
Heikki...
Keskustelin käyttöliittymäsuunnittelijamme ja graafikkomme kanssa tästä. Asia liittyy saavutettavuusvaatimuksiin, sivummehan on saanut saavutettavuusleiman "Saavutettavuus huomioitu" juuri tänä vuonna. Kaikkien verkossa käytettävien julkisten palveluiden tulee olla saavutettavia syyskuuhun 2020 mennessä (mobiililaitteilla 2021). Suosituksina on, että teksti ja linkit erottuvat toisistaan selkeästi. Kaikki vastaukset ovat linkkejä, eli niitä klikkaamalla pääse yksittäistä vastausta lukemaan. Sama pätee myös samankaltaisiin vastauksiin. Olemme käyttäneet siitä syystä eri väriä teksteissä ja linkeissä. Jos käyttäisimme samaa väriä, täytyisi linkit alleviivata, jolloin meillä olisi mustat tekstit mustalla...
