Journal of Physical Distribution
& Logistics Management- lehti löytynee sähköisenä Åbo Akademin kirjastosta.
Journal of Business Logistics-lehti löytynee Turun kauppakorkeakoulun kirjastosta, Teknillisen korkeakoulun kirjastosta sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjastosta.
Näistä saattaa olla mahdolista saada kopiot kyseistä artikkeleista. Asia kannattaa varmistaa ottamalla yhteys suoraan kirjaston asiakas- tai kaukopalveluun.
Linda- yhteistietokannasta kannattaa estiä muuta mahdollisia logistiikka-alan aineistoa.
Asiaa kannattaa kysyä suoraan lähimmästä kirjastosta.
HelMet-kokoelmaohjelman mukaan kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan harkinnan mukaan sellaista tarvitsemaansa aineistoa, jota niillä ei ole omissa kokoelmissaan. Henkilöt, jotka haluaisivat lahjoittaa vanhempaa aineistoa, voivat ottaaa yhteyttä Pasilan seudulliseen HelMet-kirjavarastoon.
Löysin ainoastaan Szymborskan kääntäjät.
Teoksessa Sata Szymborskaa ovat kääntäjinä Martti Puukko ja Jarkko Laine.
Diktoniusta ja Mistralia etsin mm. Lahden runotietokannasta. Kävin läpi omasta tietokannastamme, Aurorasta, kaikki tekijöihin viittaavat teokset. Mistralilta löytyi melkein pelkästään runot Tuuditan lasta ja Balladi. Diktoniukselta selasin läpi hänen runotuotantonsa. Arvo Turtiainen ja Viljo Kajava ovat kääntäneet Diktoniusta. Jörn Donnerin toimittamassa kokoelmassa (en löytänyt suomentajaa kirjasta) Kirjaimia ja kirjavia, Tammi 1956, on lapsirunoja, mutta en löytänyt niistä yhtään, joka olisi vastannut antamiasi sanoja.
Muistatko, mistä olet poiminut Diktoniuksen ja Mistralin? Jos muistat, voin vielä yrittää etsiä.
Näitä teoksia voisi tutkia:
Pientalon suunnittelu ja rakentaminen / Satu Sahlstedt, Tuomas Palolahti, Anssi Koskenvesa. Rakennustieto | 2015
Talonrakentajan käsikirja -sarja.
Oman talon käsikirja / Risto Pekkala. Suomela | 2012
Talotohtori : rakentajan pikkujättiläinen / Panu Kaila ; [valokuvat: Panu Kaila] ; [piirrokset: Marko Huttunen] Kirja | WSOY | 1997 - 16. painos 2010
Apua löytyy myös RT-kortistosta, https://www.rakennustieto.fi/rt . Se on käytettävissä myös tätä kautta http://rt.rakennustieto.fi/
Rakennustiedon sivulla on myös palvelu, josta voi kysyä neuvoa, https://www.rakennustieto.fi/index/yhteystiedot/ota_yhteytta.html.stx
Valitettavasti en löytänyt sellaista.
Idea olisi kyllä toteuttamisen arvoinen. Toivottavasti joku ryhtyy keräämään reseptikokoelmaa tuolla periaatteella.
Keittokirjojen sisällysluetteloista voi metsästää kaupungien mukaan nimettyjä ruokia.
Samoin netin ruokaohjesivustot antavat hakea myös ruokalajin nimellä.
Kukaan ei voi tietää, mitkä lapset on siitetty uskonnollisen näkemyksen kannustamana, mitkä muista syistä. On myös mahdotonta sanoa, ketkä maailman miljoonista uusista ihmisistä olisivat juuri sen väestöräjähdyksen aiheuttajia. On kuitenkin loogisesti ilmeistä, että niissä maissa, joissa valtauskonto vastustaa ehkäisyä (kuten latinalaisessa Amerikassa roomalais-katolinen kirkko), uusia lapsia syntyisi todennäköisesti vähemmän, jos tällaista uskonnollista ohjetta ei olisi. Maailman nopeimmin kasvavat väestöt (Afrikka, Kiina, Intia jne) eivät kuitenkaan ole roomalais-katolisen uskonnon valta-alueita, joten näitten alueitten väestönkasvuun täytyy olla muita syitä.
Lasten kuolemat nälkään ja tauteihin eivät sinänsä liity uskontojen...
Suoralta kädeltä tulee mieleen tuore kotimainen kirja, Niina Meron Englantilainen romanssi (Gummerus 2019). Siinä sisarensa häihin Oxfordiin lähtevä nuori kirjallisuutta opiskeleva Nora alkaa selvitellä sulhasen suvun synkkiä salaisuuksia. Tarina on jännittävä kooste goottitunnelmaa, kartanoromantiikkaa ja kirjallisuustiedettä.
Toinen määritelmääsi sopiva uutuuskirja on Anniina Tarasovan Venäläiset tilikirjani (Gummerus 2018), jossa Pietariin konsernin sisäistä tarkastusta suorittamaan komennettu Reija löytää itsensä selvittelemästä muitakin kuin tilikirjoista löytyviä sotkuja.
KirjaSammosta löytyy hakusanalla harrastelijasalapoliisit paitsi Alan Bradleyn Flavia de Luce -sarja myös pari hieman vanhempaa romaania...
Kiitos viestistänne ja siitä että haluatte saattaa kirjojanne laajemmin yhteiseen käyttöön. Kyseistä sarjaa on osien 1-11 osalta jo saatavilla Helmet-kirjastossa. Kyselin asiasta kollegoilta ja yhdessä arvelemme ettei lisäkappaleille nyt ole tarvetta.
Kiitos vielä tarjouksestanne ja hyvää alkanutta viikkoa!
1. Kattava kirjaston palvelupisteiden verkko (sekä fyysiset kirjastot että nykyään tietenkin verkko; kaikki yleiset kirjastot ovat verkossa), joka kattaa Suomen jokaisen kunnan.
2 Useimmat palvelut, kaikki peruspalvelut, ovat maksuttomia ja tasa-arvoisesti kaikkien ulottuvilla.
3. Myös useimmat tieteelliset kirjastot ovat Suomessa kenen tahansa kiinnostuneen käytettävissä.
4. Suomessa on paljon valtakunnallisia verkkopalveluita, joiden keskuksena toimii kirjastot.fi.
5. Suomessa on rakennettu paljon kirjastoiksi suunniteltuja rakennuksia, myös syrjäisempiin kuntiin. Monessa kunnassa kirjasto on keskeinen kulttuuripalvelu.
6. Yleisten kirjastojen kokoelmat ovat moniarvoisia eli hankintaa ei säätele arvopohjainen ajattelu saati...
Käännösohjelmat tarjoavat koulutuksen nimelle muototoa: University of Applied Sciences theater education.
Koulutusohjelmista voi valmistua joko Master's Degree ohjelmista tai Bachelor's Degree ohjelmista.
https://www.tinfo.fi/en/Theatre_Education
Käänökseksi voisi tulla myös: Professional Qualification in Theater tai pelkästään Qualification in Theater.
Yksiselitteistä nimitystä ei siis ole. Kenties nimityksen voi tarkistaa koulutusta tarjoavalta taholta?
Ursula on hellittelymuoto latinankielisestä "naaraskarhua" tarkoittavasta sanasta ursa.
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Olisiko kesäleiripaikkasi Enäjärven rannalla sijaitseva leiri- ja kurssikeskus Enä-Seppä, joka on alkujaan jo ainakin 1500-luvulta peräisin oleva Sepän tila. Vuonna 1953 Keski-Helsingin Diakoniasäätiö osti Enä-Sepän kesäsiirtolaksi ja leirikeskukseksi, ja oli sen omistaja 50 vuotta. Alla linkit Enä-Sepästä ja sen historiasta kertovaan sivustoon:
http://enaseppa.fi/ena-sepan-historiallinen-ymparisto
http://enaseppa.fi/
Tällaista novellia ei mainitun Jukka Behmin Näkymättömän lisäksi tullut kenellekään mieleen, mutta parikin kirjaston vastaajaa totesi kuvauksen sopivan Reijo Vahtokarin lastenromaanin Peliin kadonnut poika. Kirjassa Lauri-niminen poika päätyy Metapax-peliin Tellu-nimisen koiransa perässä ja taistelee hirviöitä vastaan. Lopussa poliisit etsivät poikaa.
Kollega muisteli että kirja olisi Britta-Lisa Joutsenen teos Taivas mikä sisar (WSOY, 1972). Teos löytyy Pasilan kirjavarastosta.
Helmet: https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Sakkomaksuja pystyy maksamaan verkossa vain, jos niintä on kerääntynyt vähintään 1€ verran. Tämän takia verkkomaksu ei teillä onnistunut, sillä summa on liia pieni. Euroa pienemmät maksut voi hoitaa paikan päällä Vaski-kirjastoissa.
Mitä ilmeisimmin kahvia ei kasva luonnonvaraisena Etelä- eikä Keski-Amerikassa, vaan se on puhtaasti vientiviljelytuote. Eurooppalaiset veivät kahvipensasta Amerikkaan 1700-luvun alussa. Eniten sitä viljellään Brasiliassa, mutta etenkin alkuaikoina myös Peru ja Kolumbia olivat suuria kahvintuottajia. Kun kahvinviljelyä aloiteltiin, farmeilla käytettiin orjatyövoimana Amerikan alkuperäiskansoja. Nykyään ympäri Amerikkoja on alkuperäsikansojen yhdistysten omaa kahvintuotantoa.
Floridassa kasvaa villikahviksi nimitetty kahvin tapainen kasvi, Psychotria Nervosa: https://edis.ifas.ufl.edu/fp494
Muita lähteitä:
https://web.archive.org/web/20160830012109/https://www.kew.org/discover/news/seven-species-...
Lauluun "Där näckrosen blommar", jonka on säveltänyt Sven Du Rietz ja sanoittanut Sven-Olof Sandberg, on olemassa kaksi suomenkielistä sanoitusta.
Kerttu Mustonen on sanoittanut laulun nimellä "Kukkiva ulpukka" (joissakin julkaisuissa myös nimellä "Kun ulpukka kukkii"). Laulu alkaa: "Kaukana koivikko huojuu helmassa kuutamoyön". Näillä sanoilla laulun ovat levyttäneet Henry Theel ja Heikki Hovi.
Orvokki Itä, joka sanoittajana on Reino Helismaan salanimi, on sanoittanut laulun nimellä "Kun ulpukka kukkii". Laulu alkaa: "Kaukana metsässä siellä missä on hiljainen maa". Näillä sanoilla laulun on levyttänyt Erkki Junkkarinen.
Lähde:
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Bionic Woman -tieteissarja oli Yhdysvalloissa tuotannossa vuosina 1976-1978. Uusi versio sarjasta kuvattiin vuonna 2007.
Helsingin Sanomien verkkoarkiston television ohjelmatietojen mukaan Suomessa ei Bionic Woman -sarjaa esitetty 70-luvulla. Vuosina 1995-1997 sitä saattoi Suomessakin katsella Sci-Fi -kanavalla. Amerikkalaisen Sci-Fi -kanavan eurooppalainen versio esitti tieteisaiheisia dokumentteja, sekä kauhu-, scifi- ja fantasiaelokuvia ja -sarjoja Helsingin ja useiden muiden kaupunkien kaapeliyhtiöiden kanavapaketeissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Bionic_Woman
Helsingin Sanomat, aikakone
