Vanajaveden ja Pyhäjärven yhdistää Lempäälän kanava (Lempoisten kanava).
Aluetta voi tutkia esimerkiksi merikartasta, joka löytyy ainakin Hämeenlinnan pääkirjastosta:
- Merikarttasarja O, Tampere-Hämeenlinna (Merenkulkulaitos)
Suomen ympäristökeskuksen Järviwikistä on helppo katsoa alueiden rajat:
- https://www.jarviwiki.fi/wiki/Vanajaveden_-_Pyh%C3%A4j%C3%A4rven_alue_(…
Tietoa Lempäälän kanavasta ja sen rakentamisesta:
- Turkka Myllykylä: Suomen kanavien historia, Otava, 1991 (Suomen merenkulkulaitoksen julkaisu)
Nikotiinipurukumille saati tavalliselle purukumille ei näyttäisi löytyvän verkkohauilla valmista ympäristö- tai hiilijalanjälkilaskelmaa.
Ympäristölle ikävää jätettä siitä kuitenkin syntyy. Purukumin perusmassa koostuu mm. luonnon- ja synteettisistä kumeista, pehmittimistä ja hartseista. Maatuminen on hidasta. Käytetyn purukumin voi laittaa sekajätteeseen. Purukumin voi hävittää myös polttamalla, joten sen voi lajitella myös polttokelpoiseen jätteeseen.
https://get-green-now.com/environmental-impact-chewing-gum-infographic/
https://ecofreek.com/biodegradable/is-gum-biodegradable/
https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateopas/jatteet/purukumi/
Sonettia XVII Pablo Nerudan kokoelmasta Cien sonetos de amor (1960) ei valitettavasti ole suomennettu. Runo alkaa espanjaksi riveillä "No te amo como si fueras rosa de sal, topacio / o flecha de claveles que propagan el fuego: ". Mark Eisnerin englanninnoksessa rivit kuuluvat "I don’t love you as if you were a rose of salt, topaz, /
or arrow of carnations that propagate fire: ".
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-onko-pablo-nerudan-runoa?language_content_entity=fi
https://www.poetryfoundation.org/poems/49236/one-hundred-love-sonnets-x…
Japani kuuluu niihin maihin, joilla ei ole kotimaisia öljyvaroja.
Käyttökelpoisen katsauksen Japanin energiataloudesta – nimenomaan öljyn näkökulmasta – voi lukea Paul Robertsin kirjasta Kun öljy loppuu : uuden energiatalouden vaihtoehdot. Roberts huomauttaa Japanin olleen jo kauan tuontiöljyn varassa ja toteaa kotimaisten öljyvarojen puutteen johtaneen maassa sekä energiatehokkaan politiikan omaksumiseen että niukasti energiaa kuluttavan elämäntavan hyväksymiseen.
Helmet-kortin saaminen ei edellytä, että asut pääkaupunkiseudulla. Voit saada Helmet-kirjastokortin ja tunnusluvun, mutta asiakkaaksi rekisteröityminen edellyttää, että käyt henkilökohtaisesti jossain Helmet-kirjaston toimipisteistä.
Jos sinulla on mahdollisuus joskus käydä Helmet-kirjastossa, varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi tai suomalainen ajokortti. Saat kortin odottaessa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kysymykseen on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa vuonna 2013 (vastausta päivitetty 2018). Tässä vastaus:
” Tässä osa runosta: Mikko kettu oli ihan pahin kiusanhenki pihan. Aina leikit toisten lasten, Mikko särki varta vasten... jne. Emme valitettavasti julkaise kokonaisia teoksia tässä palvelussa (runo voi olla kokonainen teos) tekijänoikeudellisista syistä.
Runo löytyy lastenrunokirjasta ”Kissa liukkaalla jäällä” (Otava 1958), sivuilta 15–18. Tämä runokirja löytyy useasta kirjastostamme, voitte jättää varauksen jos teos ei löydy lähikirjastosta. ”
https://www.kirjastot.fi/kysy/olisko-mahdollista-saada-mikko-kettu?language_content_entity=fi
Voivat käyttää. Pinkin värisiä saappaita valmistetaan koosta 36 kokoon 46. Pinkki väri mielletään usein feminiiniseksi väriksi, mutta historiassa se on ollut päinvastoin maskuliininen väri.
Lähteet ja lisätietoa:
Hai-saappaat: https://www.nokianjalkineet.fi/tuote/hai-2/?color=pinkki
Savon Sanomat: Vaaleanpunainen oli ennen maskuliininen väri ja tytöt puettiin siniseen https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/2984401
Helsingin Sanomat: Tiesitkö tätä? Vaaleanpunainen on historiallisesti miehinen väri https://www.hs.fi/elama/art-2000005195320.html
Antro Blogi: Vaaleanpunaisen sukupuolittunut historia https://antroblogi.fi/2018/10/vaaleanpunaisen-sukupuolittunut-historia/
Wilden toteamusta pitäisi kaiketi tarkastella alkuperäisessä yhteydessään eikä vain kontekstistaan irrotettuna heittona. Lausahdus esiintyy näytelmässä Lady Windermere's fan käydyssä keskustelussa juorun ja ilkeämielisen huhun välisestä erosta. Lordi Windermere syyttää Cecil Grahamia siitä, että tämä levittää häväistysjuttuja neiti Erlynnestä, vaikkei tätä edes tunne. Graham puolustautuu: "Parahin Arthur, minä en koskaan levitä huhuja – minä vain juoruilen." Kun Windermere sitten tiedustelee, mitä eroa on juorulla (gossip) ja huhulla (scandal), Graham vastaa: "Juoruilu on ihastuttavaa! Historia on pelkkää juoruilua. Huhupuhe on moraalisten käsitystemme tylsäksi tekemää juoruilua. Minä en koskaan moralisoi. Mies, joka...
Vaski-kirjastoista on saatavilla esimerkiksi seuraavia joulua, joulun aikaa ja joulunviettoa kulttuurihistoriallisesti käsitteleviä tietokirjoja:
Merja Leppälahden Perinnejoulu. Käsikirja kaikille (2019) käsittelee suomalaisia joulutapoja ja niiden historiallisia juuria
Perinnejoulu : käsikirja kaikille | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)
Eero Perungan Joulupukki. Tuhatvuotinen arvoitus (2020) keskittyy joulupukin historiaan mutta myös siihen liittyvään kansainväliseen joulun ajan traditioon
Joulupukki : tuhatvuotinen arvoitus | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)
Jouluisia symboleita ja niiden perinteitä ruotsalaisesta näkökulmasta käsittelee Helen Egardtin...
Leo Suurosen ja Irma Nirvi-Blomqvistin teos Vantaan yhteiskoulu 1960-1977 (julk. Vantaan yhteiskoulu,1977) näyttäisi olevan lainattavissa muutamasta Suomen kirjastosta.
Voit tehdä teoksesta kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi. Kaukopalvelu on maksullista.
https://finna.fi/Record/ekk.99801544006250#versions
https://www.lempaala.fi/tiedotteet/uusi-verkkokirjasto-piki-finna-fi/
Avioeroa käsitellään esimerkiksi seuraavissa kuvakirjoissa:
Weninger, Brigitte: Nähdään taas (2008)
Gray, Kes: Rakkausliima (2010)
Maisa Tonteri – Virpi Talvitie: Okko Oravan kaksi pesää (2011)
Riina Katajavuori – Jenny Lucander: Kaksi kotia (2020)
Måns Gahrton – Johan Unenge: Sonjan kaksi myssyä (2022)
Sinimarja Saarenvirta – Peteri Ponsimaa: Älkää huutako! : satu perheen ero- ja muutostilanteisiin (2004)
Katinka Tuisku: Kuun ja Auringon lapset (2008)
Marie-Hélenè Delval: Pikku Mäyrän kaksi kotia (helppolukuiset, 2008, kirjassa paljon kuvitusta)
Voit myös itse etsiä Helmetistä lisää aihetta käsitteleviä kirjoja hakusanoilla ”avioero lastenkirjallisuus”. Klikkaamalla teoksen kuvaa aukeaa usein lyhyt kuvailu teoksen...
Hei!
Suoraan en saanut tietoa mistään, mutta Väylävirastosta vinkattiin tekemään tiedonsaantipyyntö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kirjaamoon. Kirjaamon osoite on kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi
En löytänyt tarkkaa lukumäärää jääkiekon seuraajista Suomessa, mutta tietoa voisi löytyä esim. Finnpanel Oy:n sivuilta. Finnpanel Oy tutkii mm. TV:n ja esim. Myös Yle Areenan, MTV Katsomon, C Moren ja Ruudun kanavilla näytettyjen ohjelmien katsojamääriä. Finnpanelin sivuilta löytyy esim. tilasto vuoden 2022 katsotuimmista ohjelmista kanavittain, josta käy ilmi, että vuonna 2022 Jääkiekon MM-kisoja katseli MTV3 kanavalta yli 2 miljoonaa katsojaa.
Tietoa voisi kysyä lisää myös Tilastokeskuksen tietopalvelusta.
Monella kirjaston verkkosivulla pystyy hakemaan avainsanoilla eri aineisiin liittyviä kirjoja. Hakusanalla "aikamatkat" ja rajaamalla osaston kohdalle "Lapset ja nuoret", Vaasan Finna-sivusto antaa 420 hakutulosta - aikamatkat | Hakutulokset | Vaasan kaupunginkirjasto - Vasa stadsbibliotek (finna.fi).
Sieltä löytyy yllä mainitut kirjat mutta myös esimerkiksi Ritva Toivosen toinen kirja Arvaamaton Aikamatka.
Muuta sille ikäluokalle sopivaa voisi olla Jussi Lehmusvesi ja Christer Nuutisen Robin Hoodin jäätävä pläts.
Aloitteleville muusikoille on monenlaisia oppaita kirjastojen kokoelmissa. Tässä muutama suomenkielinen kirja, joihin kannattaa tutustua.
Artist ABC : avaa ikkunoita musiikin maailmaan / kirjoittajat Paulina Ahokas ym. T2 Promotions, 2004.
Karhumaa, Mika: Musiikki liiketoimintana. / Mika Karhumaa, Ida Lehtman, Jone Nikula. Teos, 2010.
Pokkinen, Lottaliina: Muusikon sopimusopas : tietokirja muusikoille, laulajille, artisteille ja alasta haaveileville. Tietosanoma, 2020.
Lisäksi aiheesta on tehty opinnäytetöitä, joita voi lukea PDF-tiedostona verkosta. Tässä yksi ehdotus luettavaksi:
Koivulahti, Samuli: Biisit rahaksi : laulaja-lauluntekijän lyhyt oppimäärä. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016091114167
Hei,
Tämä taitaa olla skotlantilaisen historioitsijan ja kirjailijan Catherine Gavinin Linnoitus (The Fortress, 1964 ; suom. samana vuonna). Sijoittuu Krimin sodan aikaan 1800-luvun puoleen väliin ja kertoo amerikkalaisen upseerin ja suomalaisen naisen välisestä rakkaussuhteesta.
Martoilta löytyy hyvät ohjeet sängyn petaukseen ja lakanoiden vaihtoon, https://www.martat.fi/marttakoulu/junnukokki/kodintoissa/siivous/sangyn…. Niissä suositellaan vaihtamaan tyynyliinat, aluslakanat ja pussilakanat noin parin viikon välein.
Rantamatarasta tai muista mataroista ei löydy tietoa Myrkytystietokeskuksen hausta osoitteesta Myrkytystietokeskus | HUS. Jättäisin sen syömättä, sillä sitä ei suositella syötäväksi yhdessäkään lukemassani villivihanneksia käsittelevässä opuksessa. Yleisesti ottaen kannattaa syödä vain kasveja, joiden myrkyttömyydestä on aivan varma ja jotka tunnistaa varmasti.
Soitin vielä myrkytystietokeskukseen, eivätkä hekään löytäneet kasvista mitään tietoa. Myös ammattilaisen neuvo oli "En kokeilisi ensimmäisenä. Vaikka kasvi ei olisi myrkyllisen, se voi aiheuttaa vatsavaivoja tai allergiaoireita"
Tuoksumatarasta Luontoportti sivustolla on jonkin verran tietoa myös ravintokasvina. (Kasvi on kuitenkin eri kuin Rantamatara.) "Tuoreena...
Arvellaan, että käsikirjoittajat loivat nimen Mor'du gaelin kielen sanoista "mor" (jätti) ja "dubh" (musta).
Sana mordu on myös ranskan kielessä verbin "mordre" (purra) partisiipin perfekti. Se tarkoittaa kirjaimellisesti purtua, mutta lähinnä kuvainnollisesti, että joku on hulluna johonkin tai jostakin.
Lopuksi taustalla on voinut olla latinan sana "mortus" eli kuolema. Siitä on johdettu esimerkiksi ruotsin, saksan ja puolan murhaa tarkoittava sana "mord". Puolassa sanan genetiivimuoto on "mordu".
Lähteet:
https://disney.fandom.com/wiki/Mor%27du
https://www.collinsdictionary.com/dictionary/french-english/mordu
https://en.wiktionary.org/wiki/mordu
Helsingin yliopiston Elintarvikkeiden prosessointi ja ravitsemus -kurssin blogin artikkelissa "Vesiliukoisten vitamiinien hävikki marjojen ja kasvisten pakastamisen, sulatuksen sekä kuumennuksen aikana" on hyvä yhteenveto aiheesta. Vesiliukoisiin vitamiineihin kuuluvat kaikki eri B-vitamiinit sekä C-vitamiini. Pakastettaessa oleellisinta on mahdollisimman lyhyt aika marjojen poimimisen ja pakastamisen välillä, ja vitamiinien säilyvyyteen vaikuttaa myös se, kauanko marjoja säilytetään pakastettuina. Kriittisin vaihe on kuitenkin sulatus, sillä sen aikana solurakenteet rikkoutuvat herkästi, mikä voi johtaa vesiliukoisten vitamiinien hävikkiin. Ne liukenevat sulatuksen aikana syntyvään nesteeseen. Neste kannattaakin mahdollisuuksien mukaan...
