Dinosaurusten häviämisen syistä on ollut erilaisia teorioita. 1970-luvulla alettiin ajatella, että syynä ovat olleet tulivuorenpurkaukset. Kuitenkin vuonna 1980 ilmestyi Science-tiedelehdessä artikkeli, jossa esitettiin teoria, että maahan tipahtanut kookas asteroidi tappoi dinosaurukset. Yhdysvaltalainen tutkimusryhmä, jota johtivat Luis ja Walter Alvarez, tutki näytteitä, jotka olivat peräisin ajalta, jolloin hirmuliskot katosivat. Savikerroksessa oli paljon iridiumia. Iridium on alkuaine, joka on maassa melko harvinainen, mutta jota esiintyy runsaasti asteroideissa. Sen jälkeen tutkijat ovat löytäneet lisätietoa teorian tueksi. Mitään tiettyä vuotta tai ajanjaksoa en löytänyt sille, milloin tästä tuli vallitseva teoria. ...
Sonettia XVII Pablo Nerudan kokoelmasta Cien sonetos de amor (1960) ei valitettavasti ole suomennettu. Runo alkaa espanjaksi riveillä "No te amo como si fueras rosa de sal, topacio / o flecha de claveles que propagan el fuego: ". Mark Eisnerin englanninnoksessa rivit kuuluvat "I don’t love you as if you were a rose of salt, topaz, /
or arrow of carnations that propagate fire: ".
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-onko-pablo-nerudan-runoa?language_content_entity=fi
https://www.poetryfoundation.org/poems/49236/one-hundred-love-sonnets-x…
Kysymykseen on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa vuonna 2013 (vastausta päivitetty 2018). Tässä vastaus:
” Tässä osa runosta: Mikko kettu oli ihan pahin kiusanhenki pihan. Aina leikit toisten lasten, Mikko särki varta vasten... jne. Emme valitettavasti julkaise kokonaisia teoksia tässä palvelussa (runo voi olla kokonainen teos) tekijänoikeudellisista syistä.
Runo löytyy lastenrunokirjasta ”Kissa liukkaalla jäällä” (Otava 1958), sivuilta 15–18. Tämä runokirja löytyy useasta kirjastostamme, voitte jättää varauksen jos teos ei löydy lähikirjastosta. ”
https://www.kirjastot.fi/kysy/olisko-mahdollista-saada-mikko-kettu?language_content_entity=fi
Leo Suurosen ja Irma Nirvi-Blomqvistin teos Vantaan yhteiskoulu 1960-1977 (julk. Vantaan yhteiskoulu,1977) näyttäisi olevan lainattavissa muutamasta Suomen kirjastosta.
Voit tehdä teoksesta kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi. Kaukopalvelu on maksullista.
https://finna.fi/Record/ekk.99801544006250#versions
https://www.lempaala.fi/tiedotteet/uusi-verkkokirjasto-piki-finna-fi/
Avioeroa käsitellään esimerkiksi seuraavissa kuvakirjoissa:
Weninger, Brigitte: Nähdään taas (2008)
Gray, Kes: Rakkausliima (2010)
Maisa Tonteri – Virpi Talvitie: Okko Oravan kaksi pesää (2011)
Riina Katajavuori – Jenny Lucander: Kaksi kotia (2020)
Måns Gahrton – Johan Unenge: Sonjan kaksi myssyä (2022)
Sinimarja Saarenvirta – Peteri Ponsimaa: Älkää huutako! : satu perheen ero- ja muutostilanteisiin (2004)
Katinka Tuisku: Kuun ja Auringon lapset (2008)
Marie-Hélenè Delval: Pikku Mäyrän kaksi kotia (helppolukuiset, 2008, kirjassa paljon kuvitusta)
Voit myös itse etsiä Helmetistä lisää aihetta käsitteleviä kirjoja hakusanoilla ”avioero lastenkirjallisuus”. Klikkaamalla teoksen kuvaa aukeaa usein lyhyt kuvailu teoksen...
En löytänyt tarkkaa lukumäärää jääkiekon seuraajista Suomessa, mutta tietoa voisi löytyä esim. Finnpanel Oy:n sivuilta. Finnpanel Oy tutkii mm. TV:n ja esim. Myös Yle Areenan, MTV Katsomon, C Moren ja Ruudun kanavilla näytettyjen ohjelmien katsojamääriä. Finnpanelin sivuilta löytyy esim. tilasto vuoden 2022 katsotuimmista ohjelmista kanavittain, josta käy ilmi, että vuonna 2022 Jääkiekon MM-kisoja katseli MTV3 kanavalta yli 2 miljoonaa katsojaa.
Tietoa voisi kysyä lisää myös Tilastokeskuksen tietopalvelusta.
Aikuisille suunnatussa kaunokirjallisuudessa kuvitetut kirjat ovat hyvin harvinaisia. Niilo-Antero Haranto on pohtinut samaa kysymystä opinnäytetyössään 'Kuinka aikuistenkirja kuvitetaan? Esimerkkinä Tove Janssonin Kesäkirjan kuvitus' (Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2020).
Opinnäytetyössään Haranto on muun muassa haastatellut aiheesta WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantajaa Anna-Riikka Carlsonia. Carlsonin mukaan kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantamolla aikuistenkirjojen ja lastenkirjojen kuvitusten eroja ei juurikaan ole pohdittu, koska kuvitusta aikuisten kirjallisuudessa esiintyy nykyään niin vähän. Carlsonin mukaan elämme nykyään sellaisen kuvatulvan keskellä, että kuvaa ei ehkä kaivatakaan...
Aikarajoituskilven H18 teksti on aina musta. Jos pysäköintikieltomerkin yhteydessä on pelkästään aikarajoituskilpi, autoa saa siis pitää pysäköitynä joka päivä vain 30 minuuttia.
Pysäköintiä arkena, lauantaina tai pyhänä voidaan rajoittaa voimassaoloaikakilvillä H17.1, H17.2 ja H17.3.
Ks. Väyläviraston sivut
Marko Palokangas kirjoittaa Kylkirauta-lehdessä 2/2018 Perinnetietoutta -palstalla talvisodan aikana lomia myönnetyn tiukoin perustein ja lukumääräisesti varsin vähän. Rautatieliikenteestä ja -kuljetuksista sota-aikana yleisellä tasolla on kirjoitettu enemmän. Alla listattuna muutamia ehkä keskeisiä lähteitä. Esimerkiksi Pasi Tuunaisen artikkelissa kerrotaan myös lomakuljetusten haasteista Kouvolan-Viipurin rataosalla talvisodan aikana. Suomen Sotahistoriallinen Seura on digitoinut arvokasta muistitietoa sisältävän Kansa Taisteli -lehden sekä sen julkaisemattomien kirjoitusten arkiston. Näistä julkaisemattomista teksteistä löytyi kertomus lomamatkasta Laatokan rintamalta helmikuussa 1940: Kirjoitus_0123.pdf (sshs.fi) ....
Rantamatarasta tai muista mataroista ei löydy tietoa Myrkytystietokeskuksen hausta osoitteesta Myrkytystietokeskus | HUS. Jättäisin sen syömättä, sillä sitä ei suositella syötäväksi yhdessäkään lukemassani villivihanneksia käsittelevässä opuksessa. Yleisesti ottaen kannattaa syödä vain kasveja, joiden myrkyttömyydestä on aivan varma ja jotka tunnistaa varmasti.
Soitin vielä myrkytystietokeskukseen, eivätkä hekään löytäneet kasvista mitään tietoa. Myös ammattilaisen neuvo oli "En kokeilisi ensimmäisenä. Vaikka kasvi ei olisi myrkyllisen, se voi aiheuttaa vatsavaivoja tai allergiaoireita"
Tuoksumatarasta Luontoportti sivustolla on jonkin verran tietoa myös ravintokasvina. (Kasvi on kuitenkin eri kuin Rantamatara.) "Tuoreena...
Arvellaan, että käsikirjoittajat loivat nimen Mor'du gaelin kielen sanoista "mor" (jätti) ja "dubh" (musta).
Sana mordu on myös ranskan kielessä verbin "mordre" (purra) partisiipin perfekti. Se tarkoittaa kirjaimellisesti purtua, mutta lähinnä kuvainnollisesti, että joku on hulluna johonkin tai jostakin.
Lopuksi taustalla on voinut olla latinan sana "mortus" eli kuolema. Siitä on johdettu esimerkiksi ruotsin, saksan ja puolan murhaa tarkoittava sana "mord". Puolassa sanan genetiivimuoto on "mordu".
Lähteet:
https://disney.fandom.com/wiki/Mor%27du
https://www.collinsdictionary.com/dictionary/french-english/mordu
https://en.wiktionary.org/wiki/mordu
Kirjastonhoitajalla ei ole asiantuntemusta vastata kysymykseen vesien laadusta ja uimakelpoisuudesta, eikä aiheesta löytynyt tarpeeksi kattavasti tietoa. Suosittelen ottamaan yhteyttä vesi.fi-tietopalvelun asiakaspalveluun. Yhteystiedot löytyvät vesi.fi-sivuston alareunasta: https://www.vesi.fi/
Ritva-nimen taustalla on suomen kielen sana ritva, joka tarkoittaa hentoa lehtipuun oksaa. Voit lukea lisää nimestä täältä.Riku on suomalainen lyhentymä Rikhardista. Nimeä on käytetty myös esimerkiksi Fredrikin, Kristianin ja Riston kutsumamuotona. Riku- ja Rikhard-nimen taustalla on muinaissaksan Richard (’mahtava’ + ’voimakas’). Riku-nimestä voit lukea nimestä lisää täältä.https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta
Kari Hotakaisen Helmi-kirjaa on tulossa kirjastoihin. Esimerkiksi Helmet-kirjastoihin kirjaa on tilattu ja se on jo varattavissa.Kari, Hotakainen : Helmi https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2592726?sid=4786863818
Kyse on Oksana Vasjakinan kirjasta Haava (Otava 2023, suom. Riku Toivola). Teos on autofiktiivinen kertomus nuoren runoilijanaisen kipeästä suhteesta juuri kuolleeseen äitiinsä sekä kotimaahansa Venäjään, etenkin sen asenteisiin naiseuteen ja homoseksuaalisuuteen. Luku Muistiinpanoja bergamentista ja kukasta alkaa kirjan sivulta 133.Haavaa löytyy useista Helmet-kirjastoista: https://helmet.finna.fi/ Teos on ensimmäinen osa trilogiaa, jonka toinen osa, Aro, on julkaistu suomeksi vuonna 2024 ja käsittelee runoilijakertojan suhdetta isäänsä muun muassa köyhyyden, väkivallan, vihan ja häpeän kautta. Myös Aro löytyy Helmet-kirjastoista.Trilogian kolmatta osaa (alkuperäiskielellä Ruusu, ilmestyi Venäjällä 2023) ei vielä ole suomennettu...
On hyvin todennäköstä, että tämä runonpätkä ei ole Kantelettaresta. Kävimme läpi suomenkielisen Kantelettaren osoitteessa http://www.gutenberg.org/etext/7078 ja ruotsinkielisen käännöksen Visor och ballader ur Kanteletar översatta av Marita Lindquist, Ole Torvalds, Thomas Warburton. Schildt 1989. Valitettavasti on mahdonton sanoa mistä tämä runo / loru löytyisi.
Hei!
Rick Riordania luetaan paljon ja pyrimme hankkimaan kirjastoon kaikki häneltä Suomessa ilmestyneet teokset. Osa kirjastoista hankkii suomennetut teokset, osa hankii myös englanninkielisiä teoksia. Rick Riordan on julkaissut uusia teoksia, joita ei ole vielä Suomessa saatavilla. En osaa sanoa, kuinka kauan joudut uusia kirjoja odottamaan, mutta kyllä niitä tulossa on.
Saat uuden salasanan vain käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa. Voit uusia lainasi myös soittamalla tai lähettämällä sähköpostia kirjastoon. Satakunnan kirjastojen yhteystiedot löytyvät sivustolta www.satakirjastot.fi
Sodista julkaistaan jatkuvasti uutta kirjallisuutta.
Hyvänä kokonaisjohdatuksena toimii varmaankin vielä
Myllyniemi, Seppo
Suomi sodassa 1939-1945. - Otava, 1982
Useiden tekijöiden yhteistyönä ovat ilmestyneet
Talvisodan pikkujättiläinen. - WSOY, 1999
ja
Jatkosodan pikkujättiläinen. - WSOY, 2005
Sotahistoria on lukemattomine joukko-osastonumeroineen usein varsinainen ryteikkö. Selkeyttä siihen tuo lukuisine karttoineen
Raunio, Ari
Sotatoimet : Suomen sotien kulku kartoin. - Genimap, 2004
Samaa esittämistapaa Raunio on noudattanut teoksissa
Talvisodan taisteluja. - 3. p. - Karttakeskus, 2010
Jatkosodan hyökkäystaisteluja 1941. - Karttakeskus, 2007
ja
Jatkosodan torjuntataisteluja 1942-44. - Karttakeskus, 2008
Näiden kolmen teoksen...
Valitettavasti en tiedä mitä haluat tietää kyseisestä rahasta. Mikäli kyse on rahan arvosta, Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2016 -kirjasta ei löytynyt ollenkaan v. 1911 olevaa 5 markan rahaa. Lähin vuosiluku 5 markan rahalle luettelossa on v. 1909.
