Ilmaisulla red pepper flakes tarkoitetaan kokonaisina kuivattuja ja hienonnettuja punaisia Capsicum-sukuisia maustekasveja (chili, paprika). Vastaava suomenkielinen ilmaus voisi olla kuivatut chililastut.
Gummeruksen suuressa maustekirjassa esitellään "murskattu chili": "Näissä kuivatuissa chililastuissa on mukana punaisten chilien hedelmäliha ja siemenet. Niitä voi käyttää korvaamaan kaikki tai osa ruokaan tarvittavasta chilijauheesta."
Kuva: http://www.recipezaar.com/library/red-pepper-flakes-507
Lähteet:
Charles Sinclair, International dictionary of food & cooking. Collin, 1998
Sallie Morris, Gummeruksen suuri maustekirja. Gummerus, 1999
Milenan alkuperästä on eri tulkintoja. Milena on johdosnimi slaavilaiselle Mila-nimelle, joka tarkoittaa herttaista tai suloista. Muita johdoksia ovat mm. Miila, Milina, Milana ja Milja. Englannissa puolestaan Milena on sisarnimi Milesille (alkuaan pojannimi Milo). Lähteet: Lempiäinen Pentti, Suuri etunimikirja (1999), Riihonen, Eeva, Mikä lapselle nimeksi (1992) ja Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007).
Ainoastaan mehiläiselle pistimen käyttö on kuolemaksi: "Pistäessään mehiläinen suihkauttaa maksimaalisen myrkyn hyökkääjään, jolloin sen pistin ja myrkkyrauhanen irtoavat. Yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen erotuksena ampiaisista ja kimalaisista." (Juhani Itämies, Paarman puremaa : tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä)
Tappava veren alkoholipitoisuus on keskimäärin 4 promillea. Alkoholiin tottumattomilla ja esim. vanhuksilla kuolettava pitoisuus voi olla vain 3 promillea. Alkoholistit sietävät tavanomaista paljon suurempia pitoisuuksia. 4 promillen humalan esim. n. 70-kiloinen mies saa 22 annoksesta alkoholia. Yhdellä annoksella tarkoitetaan 12 grammaa puhdasta alkoholia, joka on esim. pienessä pullollisessa keskiolutta tai 12 cl:ssa mietoa viiniä.
Kertajuomisen vaikutuksista lisätietoa esim. päihdelinkistä:
http://www.paihdelinkki.fi/kuinka-paljon/humala
Promillemääristä tietoa mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta:
http://www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/mao/paihteet_ja_riippuvuus/ukk
Siihen, mikä on kuolettava määrä alkoholia koko elämän...
Molemmat ovat ihan oikeita ja käyttökelpoisia tapoja. Niillä saattaa olla hienoista sävyeroa, mutta esimerkkivirkkeissäsi sitä on vaikea erottaa. Yleisesti ottaen ”että” on sävyltään toteavampi ja antaa ikään kuin selityksen, kun taas ”kun” esiintyy usein jotakin ajallisuutta ilmaisevissa sivulauseissa.
Mainitsemissasi esimerkkivirkkeissä voi tosiaan käyttää kumpaa tahansa ilman kovin suurta sävyeroa, mutta ne eivät ole vaihtoehtoisia kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi virke ”Oli myöhä, kun lähdin.” kuulostaa luontevalta, mutta ”Oli myöhä, että lähdin.” tuntuu oudolta. Sen sijaan virke ”Hallitus esitti, että veroja korotettaisiin.” on selkeä ja ymmärrettävä, mutta vastaavasti ”Hallitus esitti, kun veroja korotettaisiin.” ei ole oikein...
Netistä löytyi tämän verran kukkilinnun historiaa:
"Suosituin kuvioaihe käspaikoissa on kukkilintu, josta esiintyy monenlaisia variaatioita. Sana kukki tarkoittaa kaikkein puhtainta ja rakkainta ja sitä on käytetty hellittelysanana rakkaista puhuttaessa: itkuvirsi äidistä ja isästä voi alkaa sanoin "kukki muamoi, kukki tuatoi". Vaikka linnun esikuvana on ilmeisesti ollut riikinkukko, karjalaiset eivät ole sitä sellaisena nähneet. Kukkilintu on myös eri asia kuin Karjalan käki. "
lähde: http://taitek.pkky.fi/kaspaikka/sym3.htm
Lisäksi Helmet-kokoelmasta löytyy seuraava asiaa käsittelevä teos: Kukkilintu-liinatie : kuvia suojärveläisistä käspaikoista / toim. Maire Peltonen, Maria Näreaho ja Maire Tsutsunen
http://www.helmet.fi/record=...
Tove Janssonin seuran sivuilla oli lista Janssonin tuotannosta, teoksia on suomennettu yleensä muutama vuosi alkuperäisteoksen ilmestymisen jälkeen. Muumikirjathan ovat itsenäisiä, ja ne voisi lukea alla olevassa (vanhimmasta alkaen) tai muussa järjestyksessä. Lisäksi on esim. Sami Malilan muumikirjoja, mutta olen jättänyt ne pois, koska ne eivät ole alkuperäisiä.
Muumit ja suuri tuhotulva
Muumipeikko ja pyrstötähti
Taikurin hattu
Muumipapan urotyöt
Kuinkas sitten kävikään?
Vaarallinen juhannus
Taikatalvi
Kuka lohduttaisi nyytiä?
Näkymätön lapsi
Muumipappa ja meri
Muumilaakson marraskuu
Vaarallinen matka
Outo vieras Muumitalossa
Hyvää muumisyksyä!
Lähteet:
http://www.tovejanssonseura.fi/etusivu/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Katselin karjalaisissa kotiseutulehdissä julkaistuja kuolinilmoituksia, ja yksi usein vastaan tullut muistoruno alkaa sanoilla "Kertokaa Karjalaan liitävät linnut". Runosta on vähän toisistaan poikkeavia versioita. Tekijää tälle runolle en ole nähnyt mainittavan.
Muitakin Karjala-aiheisia värssyjä käytetään. Niitä voi löytää esimerkiksi karjalaisten kotiseutulehtien kuolinilmoituksista. Useiden lehtien vanhoja numeroita on luettavissa näköislehtinä netissä. Valtakunnallinen Karjala-lehti on luettavissa pääkirjaston uutisalueella.
Tässä asiantuntijan (lääkärin) vastaus kysymykseen.
Kieli on ihmisen vahvin lihas. Se muodostuu kielen ulkoisista ja sisäisistä lihaksista, jotka risteävät eri suuntiin. Kielellä on monta tärkeää tehtävää. Se osallistuu ruuan jauhamiseen ja ruuan kuljetukseen suuontelosta nieluun, se osallistuu puheen muodostukseen ja hengitykseen ja sillä on tärkeä tehtävä vauvan imemisprosessissa. Useat hermot osallistuvat kielen hermotukseen. Kielen sisäiset lihakset saavat aikaan kielen muodot, esim. kielen pistämisen rullalle. Kaikki eivät siinä kuitenkaan onnistu. Kielen saa rullalle 75% ihmisistä ja 25% ei. Olisiko syynä yhdessä geneettiset tekijät sekä harjoituksen tulos? Myös kielen alla oleva jänne voi lyhyytensä takia vaikeuttaa kelen...
Hämähäkki on saanut aikojen saatossa moninaisia ja keskenään hyvin ristiriitaisiakin merkityksiä. Selitystä piirretylle hämähäkkisymbolille ei valitettavasti löytynyt, mutta jotain voinee päätellä alla kuvatuista hämähäkin yleisesti symboloimista asioista.
Varsinkin Euroopassa hämähäkkiin liitetään usein kielteisiä mielikuvia kuten epäonnea, pahuutta ja kuolemaa, sillä aikoinaan niiden kuviteltiin levittävän sairauksia, kuten ruttoa. Muualla maailmalla hämähäkki nähdään useammin myös hyvänä, sillä se saalistaa kärpäsiä, jotka usein yhdistetään sairauteen, mädänneisyyteen ja pahaan. Islamilaisessa kulttuurissa valkoisia hämähäkkejä pidetään hyvinä, mustia pahoina (tämä onkin ainut löytämäni viittaus valkoiseen väriin). Vanhassa...
Runon on kirjoittanut Minna Krohn. Runosta löytyy kaksi versiota.
Versio nimeltä Silmälasit poikkeaa kysyjän muistamasta tekstimuodosta vain vähän. Tämä versio on kirjassa nimeltä Kotipiirin kirja, joka löytyy Helsingin Pasilan kirjaston keskusvarastosta.
Enemmän poikkeava tekstiversio nimeltä Lasisilmät löytyy Minna Krohnin vuonna 1883 julkaisemasta kokoelmasta Pääskysen liverryksiä lapsille (Helsingin Pasilan kirjaston keskusvarastossa). Tämä versio löytyy myös kirjasta Pieni aarreaitta 3, jota saa monesta pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Runoa on kysytty aiemminkin. Tuolloinen vastaus oli seuraava (löytyy kysymysarkistosta esim. hakusanalla krohn minna):
"Runon on alunperin kirjoittanut Minna Krohn, ja se on ilmestynyt kokoelmassa...
Maisa on kutsumanimi useista eri nimistä kuten Mailiksesta ja Mariasta. Muoto on syntynyt samalla tavalla kuin Katarinasta Kaisa. Nimen toinen versio on Maissi. Skotlannissa Maisie on Margaretin kutsumamuoto. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Maisan samankaltaisen lopun vuoksi nimeen Animais.
Mailis. Nimi on ilmeisesti sama kuin ruotsin Majlis, siis yhdysnimi Maijasta ja Liisasta. Näistä on saatu kutsumamuodot Maila ja Maili. Maija-Liisasta ja Marja-Liisasta käytetään lyhentymiä Maisa ja Marsa.
Maria. Heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Sen on arveltu merkitsevän mm. toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta. Lisäksi on viitattu heprealaiseen Mirjam-nimeen. Muunnoksineen Maria on kristikunnan tavallisin...
Suomen kansallisbibliografian mukaan ainakin seuraavat Mika Waltarin teokset on käännetty englanniksi: Mikael Karvajalka (The adventurer), Johannes Angelos (The dark angel), Sinuhe egyptiläinen (The Egyptian), Turms kuolematon (The Etruscan), Mikael Karvajalka (Michael the Finn), Kuun maisema (Moonscape and other stories), Neljä päivänlaskua (A nail merchant at nightfall), Ihmiskunnan viholliset (The Roman : The memoirs of Minutus), Valtakunnan salaisuus (The secret of the kingdom), Vieras mies tuli taloon (A stranger came to the farm), Felix onnellinen (The tongue of fire), Mikael Hakim (The wanderer).
Lisäksi mainitaan teos The Sultan's renegade, alkuteosta ei mainita, mutta kyseessä saattaa olla Mikael Hakim. Englanniksi on ilmestynyt...
Jyväskylän kaupunginkirjastossa voi tulostaa, kopioida sekä skannata asiakirjojaan. Kirjastoissa on siis asiakaskoneita sekä tulostus/kopiokone joita voi käyttää niiden ollessa vapaina ja käyttöön ei tarvita tunnistautumista tai kirjastokorttia. Tulosteet maksavat 40 centtiä mustavalkoiset ja 60 centtiä värilliset. Kirjastojen aukioloajat löytyvät alapuolisen linkin kautta. Pääkirjaston asiakaskoneita on uutuusalueella sekä kirjaston toisessa kerroksessa aikuisten osastolla.
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto
Suomeksi valitettavasti ei löydy kirjaa eikä nettisivua, joka kertoisi nimenomaan Ranskan eläimistä.
Kirjoissa ’Maailma tänään - Ranska, Monaco ja Andorra’ (Päätoimittaja: Peter Haggett. Kööpenhamina: Bonnier, 1997) kerrotaan sivulla 12 vähän Ranskan eläimistöstä ja ’Maailma nyt. 2 - Ranska ja Etelä-Eurooppa’ (Toimitus Ulla Elo. Espoo: Weilin + Göös, 1994) on sivulla 15 pieni kuvateksti Ranskan villihevosista.
Lisää eläimiä löydät siten, että selaat esim. Euroopan nisäkkäät (Tekijä: Anders Bjärvall. Helsinki: Tammi, 2003) ja Euroopan linnut - Eurooppa, Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä (Tekijä: Lars Jonsson. Helsinki: Tammi, 2003) ja katsot lajien leviämiskartoista mitkä eläimet löytyvät Ranskasta.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjojen...
Voltaire (1694-1778) on tämän ajatuksen isä. Lentävien lauseiden sanakirja (Suomen kielen sanakirjat 5, 1982) antaa sanamuodon "Olen eri mieltä kanssasi, mutta olen valmis kuolemaan sen puolesta, että sinulla on oikeus sanoa se". Outi Lauhakankaan toimittama Sitaattimestarin muistelmat (1998) sanoo: "Olen kaikesta eri mieltä kanssasi, mutta taistelen loppuun asti oikeudestasi olla eri mieltä". Eri sitaateilla on siis eri suomentaja, kumpikaan kirja ei ilmoita suomentajansa nimeä.
Annemari Kokkisen ja Leena Maltari-Ventilän kirjassa Hoito- ja huolenpitotyön sanasto (2008) sana moniammatillinen määritellään näin: työryhmä tai vastaava, jossa on usean ammattikunnan edustaja.
Moniammatillisuudesta on kirjoitettu paljon, kirjaston tietokannasta asiasanalla moniammatillisuus löytyy useita teoksia. Esim. Kaarina Isoherrasen teoksissa Enemmän yhdessä: moniammatillinen yhteistyö (2008)ja Moniammatillinen yhteistyö (2005) löytyy laajempia käsitteen määritelmiä, jälkimmäisessä mainitaan mm. näin: moniammatillista yhteistyötä voidaan kuvata sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä eri asiantuntijoiden työskentelynä, jossa pyritään huomioimaan asiakkaan kokonaisuus.
Pallojen tarkoitus on varoittaa lentokoneita, helikoptereita, kuuma-ilmapalloja, purjelentokoneita jne
vaarallisista johdoista. Toisaalta pallot varoittavat myös lintuja lähestyvästä vaarasta.
Kirjassa pojat menevät saunaan:
"Rutanen ja Tauno tuli pian perässä. Rutanen pihtas jotain kun se käveli. Se halus peittää intiimit paikkansa. No ei sen pillissä mitään hurraamista ollukkaan.
Tauno huomas kans sen pihtarin eleet, lätkäs saippuaa päähänsä ja sano huvittuneella äänellä: Sullahan on kova ase Rutanen. Oikee häräntappoase!"
Tämä on ainoa kerta, kun kirjassa mainitaan häräntappoase. Sanalla ei liene sen syvällisempää merkitystä kirjassa.
Raamatun hinta-arvio kannattaa kysyä jostakin antikvariaatista. Nyt ei näytä missään olevan myytävänä vanhaa kuvaraamattua. Huuto-netissä tosin on tarjolla Dorén kuvittama raamattu vuodelta 1951. Hintapyyntö on 130 €.
Esimerkiksi Nettidivari (http://www.nettidivari.com) ja Pokstaavi Oy (http://www.pokstaavi.fi) ovat erikoistuneet uskonnollisen kirjallisuuden myyntiin, joten esimerkiksi näistä voisi kysyä raamatun arvoa.
