Kuvailtu kirja tuo vahvasti mieleen Lilian Kallion Ugudibuun - olkoonkin, että se ilmestyi vasta vuonna 1975, eli äitisi oli jo parikymppinen kirjan ilmestyessä. Ugudibuu sai aikanaan kolmannen palkinnon Tammen viihderomaanikilpailussa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_30760
Dario Farinan kappale Painan jäljet kasteeseen (Ci sara) ei valitettavasti sisälly mihinkään suomenkieliseen nuottijulkaisuun.
Joistakin Suomen kirjastoista on saatavan nuottijulkaisua 30 successi italiani, johon kappale sisältyy (melodia ja sointumerkit). Voit tilata nuottijulkaisun kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://finna.fi/Record/helmet.1000845
https://finna.fi/Record/heili.7443
Et kertonut tarkemmin minkälaisesta kulttuurivaihdosta on kyse, mutta esimerkiksi alla olevat tahot myöntävät apurahoja hankkeille jotka edistävät Suomen ja Ruotsin välistä kulttuuriyhteistyötä jne. Myös apurahojen hakuperusteisiin kannattaa tutustua tarkemmin alla olevista linkeistä:
https://www.kulturfonden.net/fi/apurahat-13524983
https://www.pohjola-norden.fi/suomeksi/pohjoismainenyhteistyo/pohjoismaiset_apurahat/
Duodecimin Terveyskirjastossa mainitaan useita syitä, jotka voivat aiheuttaa verioksennusta.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00099
Vastaajillamme ei kuitenkaan ole lääketieteellistä asiantuntemusta. Mikäli kysyjällä on tällaisia oireita, on siis aiheellista kääntyä hoitavan lääkärin puoleen tai vähintään konsultoida terveydenhoidon neuvontaa.
Kysymyksessä mainittuna ajanjaksona TM : Tekniikan maailma -lehdessä oli sarja Jukka Fallströmin rakennusohjeita sähkökitaristille: kaikulaite (15/1982), sähkökitaran etuvahvistin (18/1982) ja kitaran päätevahvistin (19/1982). Joitain vuosia aikaisemmin oli lehdessä julkaistu pienen kitaravahvistimen rakennusohjeet (17/1976). 1960-luvun Tekniikan maailmoissa neuvottiin rakentamaan 10 watin orkesteri- ja kitaravahvistin (4/1961) ja kitaravahvistin (16/1965).
Hämeenlinnan kirjaston kotiseutuvastaava tutki tätä. Tässä hänen vastauksensa: Enpä ole kyllä kuullut tällaisesta tarinasta. Lueskelin noita meidän Armas Launis - aiheisia artikkeleita (varsinkin jotenkin Hämeenlinnan aikoihin liittyviä), mutta en niistä löytänyt mitään viitauksia tällaiseen tarinaan. Noita-aiheisistakaan ei löytynyt vastaavaa.
Makupalat.fi:stä löysin sivuston Noituus, taikuus ja noitavainot Suomessa, joka on Marko Nenosen, aiheesta väitelleen tutkijan julkaisu. mutta sieltäkään ei löytynyt kyseistä tarinaa, https://www15.uta.fi/yky/arkisto/historia/noitanetti/index.fi.html. Nenosen väitöskirjaa Noituus, taikuus ja noitavainot (1992) pidetään perusteokseksi suomalaisessa noitavainotutkimuksessa....
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi, voit maksaa myöhästymismaksut verkossa. Helmet-palveusivustolta löydät linkin Verkkomaksaminen, josta voit kirjautua maksamaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Lisätietoa maksamisesta voit lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…
Soisalo-nimisiä paikkoja on samalla suunnalla lähempänäkin, mutta koska saaresta on kyse, tarkoittanette Virmaveden itäpuolella olevaa Soisalon saarta. Matkan pituus sieltä Oraviin vaihtelee riippuen kulkutavasta. Suora välimatka "linnuntietä" on noin sata kilometriä, automatka on reitistä riippuen 144 - 163 km ja ja pyöräillen noin 140 km.
Helmet kirjastoissa uusin Graafisen suunnittelun sanakirja on vuodelta 1987 GRAAFISEN SUUNNITTELIJAN SANA JA OPASKIRJA / KARL-ERIK ÅBERG (tarkennettu haku Graafinen suunnittelu ja sanakirjat) https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28graafinen%20suunnittelu%29%20%28sanakirjat%29__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Englanninkielinen opas löytyy vuodelta 2006 The visual dictionary of graphic design / [Gavin Ambrose, Paul Harris]
Haulla Graafinen suunnittelu ja sanasto sekä rajaamalla sanakirjoihin löytyi vuodelta 2010 Graafisen alan sanasto / [toimittanut Pertti Koskinen] https://haku.helmet.fi/iii/encore/...
Osa varmaan löytyy teoksesta teoksessa Albert Edelfelt och Ryssland : brev från åren 1875-1905, josta saatavuustiedot:
http://www.helmet.fi/search*fin/++ftlist/++ftlist/1,1,1,B/frameset~1694…^bib165,1,3,41
Svenska littertursällskapet i Finland on se instanssi, josta Edelfeltin kirjeet.
Katso tiedot:
http://www.sls.fi/HLA.htm
Voisiko kirja olla Annie G.M. Schmidtin: Lentävä hissi. Kirja kertoo hissipojasta nimeltään Aapeli Rahtunen. Hän työskentelee hissipoikana Hoppu nimisessä tavaratalossa. Aapelilla on hopeien rintanappi jossa lukee Hoppu.
Koko Suomen puhelinluettelot löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta seuraavien kirjastojen käsikirjastoista:
Herttoniemen kirjasto
Itäkeskuksen kirjasto
Kallion kirjasto
Pasilan kirjasto, pääkirjasto
Rikhardinkadun kirjasto
Töölön kirjasto, lisäksi Tukholman luettelo
Osoitteet ja aukioloajat löytyvät osoitteella
http://www.lib.hel.fi tai http://www.helmet.fi .
Kirjastonkäyttötutkimukset tai Reijo Savolaisen arkipäivän tiedonhankintaa koskevat tutkimukset voisivat ehkä tulla kyseeseen. Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen kotisivujen kohdassa Julkaisut voi selailla tutkimustietokantoja. Osoite on http://www.info.uta.fi/julkaisut/index.html.
Gradutietokannasta poimin esimerkiksi vuonna 2002 tehdyn gradun suomalaisen poliisin tiedonhankinnasta:
Erva Kostiainen: Esitutkinnan tiedonhankinta: Tapaustutkimus tiedonhankinnan käytännöistä, rooleista, ongelmista ja tiedonlähteistä poliisin rikostutkinnassa.
Suomesta hankitut cd-levyt kuuluvat normaalisti Yhdysvalloissa ja Australiassa käytössä olevista soittimista.
Tosin mahdollinen kopiosuojaus voi haitata cd-levyn kuuntelua esimerkiksi tietokoneen tai autostereoiden kautta, mutta kopiosuojaus voi haitata cd-levyn kuuntelua esim. tietokoneen tai autostereoiden kautta yhtä hyvin niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa. Eli tässä ei ole merkitystä mistä cd-levy on ostettu.
Pääsääntöisesti kaikki Suomesta hankitut cd-levyt toimivat myös Yhdysvalloissa ja Australiassa käytössä olevissa kuuntelulaitteissa.
DVD-levyillä on käytössä aluekoodit jotka voivat estää Suomesta ostetun DVD-levyn toimimisen esim. Yhdysvalloissa.
Kaikkiin kysymyksiisi löydät vastauksen HelMet-verkkokirjasston www.helmet.fi kautta. Napsauta kohtaa "Ohjeita" ja sieltä "Käyttösäännöt".
1. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton.
2. Kirjastokortin lisäksi tarvitset tunnusluvun, kun haluat käyttää lainausautomaattia, haluat katsoa omia lainojasi, uusia niitä tai varata aineistoa HelMet-verkkokirjastossa. Tunnusluku tarvitaan myös muita verkkopalveluita varten sekä asiakastietokoneiden käyttöön. Tunnusluvun saat henkilökohtaisesti kirjastosta tai kirjastoautosta.
3.Sinulla voi olla samanaikaisesti korkeintaan 40 lainaa. Niistä voi olla enintään 5 konsolipeliä, 5 BD-levyä ja 5 DVD-levyä.
4. Yleinen laina-aika on 28 vuorokautta.
5. Aineistoa voit varata joko HelMet-verkkokirjaston kautta...
Helsinki Region Infoshare sisältä avointa data pääkaupunkiseudulta vapaasti hyödynnettäväksi. http://www.hri.fi/fi/
Sivulta löytyy esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston käynnit toimipisteittäin:
http://www.hri.fi/fi/dataset/helsingin-kaupunginkirjaston-kaynnit-toimi…
Helsingin kaupunginkirjaston lainausmäärät toimipisteittäin:
http://www.hri.fi/fi/dataset/helsingin-kaupunginkirjaston-lainausmaarat…
Tässä kaikki:
http://www.hri.fi/fi/dataset?q=kaupunginkirjasto&sort=metadata_created+…
Nordean sivuilla vastataan näin:
"Vastaus:
Et tarvitse. Mikäli et omista älypuhelinta, tulet saamaan käyttöösi tunnuslukulaitteen.
Tunnuslukulaitetta käytät samoissa palveluissa, kuin paperista tunnuslukukorttia. Tulemme tiedottamaan hyvissä ajoin, kun tunnuslukulaite on saatavilla."
Kyseessä on Liken julkaisema teos Error - Mielen häiriöitä, johon tarinansa on kirjoittanut muiden ohella Milana Misic.
http://like.fi/kirjat/error/
http://bit.ly/2ukOIdD
