Kansalliskirjastossa Helsingissä on Venäläinen topografinen kartta 1:42000, jonka kartan VI:22 tiedoissa Finnassa mainitaan "vuonna 1899 valmistunut rantarata karttalehdellä". Kartta (VI:22) koskee Pohjaa, Kiskoa ja Tenholaa (ca. 1900).
https://www.finna.fi/Record/fikka.4300942
Ainakin tässä kartassa mainitaan rantarata kuvailussa, mutta muita radan alueen 1900-luvun alkupuolen topografisia karttoja tutkimalla selviää, näkyykö niissäkin rantarata. Kansalliskirjastossa karttoja saa luettavaksi lukusaliin.
Jussi Iltasen teoksessa Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2009) on luku rantaradasta, jossa on muutamia 1880-luvun topografisia karttoja (pieniä), joihin on jälkikäteen lisätty rantaradan linja....
Kyllä on. Esimerkiksi Emoji Dick on emoji-käännös Herman Melvillen Moby Dick -klassikosta. Käännös on tehty Amazon Mechanical Turk -palvelussa. Lisätietoa projektista seuraavista linkeistä:
http://www.emojidick.com/
https://www.kickstarter.com/projects/fred/emoji-dick
Toinen esimerkki on Bing Xun teos Book from the Ground:
https://mitpress.mit.edu/books/book-ground
Kirjan kääntäjä on Antti Virtanen, joka suomensi kirjan Otavalle 1981. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3397
Medusan verkko saattaa nimenä olla kustantamon idea. Kysyin asiaa Otavasta, mutta vastaus kestää hieman. 1980-luvusta on jo aikaa...
Otava.fi Lisään vastauksen kommentiksi, jos sellainen vielä löytyy.
Arvaisin, että kreikkaan ja välimerellisyyteen liittyvän Medusan merkeissä tapahtuva tarina on ollut 80-luvulla myyvempää kuin päähenkilö Jason Bournen nimissä seikkaileminen.
Roomalaisen Ovidiuksen Muodonmuutoksissa esiintyvän tarinaversion mukaan Medusa oli alun perin kaunis neito. https://fi.wikipedia.org/wiki/Medusa
Tappavan vaarallinen nainenhan on aina kiinnostava.
Koronajäljittäjänä pärjää myös ilman hoitoalan tutkintoa, vaikka siinä ammattiosaamista tarvitaankin. THL:n sivuilla oli lokakuussa uutinen yhteistyölistasta, jolle koronan jäljitystyöstä kiinnostunut voi ilmoittautua. Sivuilla on myös linkki Tampereen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja THL:n yhdessä toteuttamalle Koronavirustartuntojen jäljitys -kurssille, joka kannattaa suorittaa ennen ilmoittatumista.
https://thl.fi/fi/-/thl-keraa-listaa-jaljitystyosta-kiinnostuneista-tar…
Yle uutisoi (6.10.2020) Kolarin kunnan näytteenottajien ja jäljittäjien työstä. Uutisessa kerrotaan jäljittäjien työhön kuuluvan puhelinsoittoja, mahdollisten oireiden ja kontaktien kyselyjä sekä puhelinnumeroiden ja yhteistietojen selvittämistä:
https...
Kyseessä voisi olla "Pyörykkä - Venäläisiä lasten satuja, runoja, loruja" (Edistys, 1970) teokseen pohjautuva kuunnelma. Laulu voisi löytyä Marjatta Meritähden nuottikirjasta "Pyörykkälauluja" (Kansan sivistyön liitto, 1981) ja levyltä "Kissa Kehrääväinen - venäläisiä lasten satuja, runoja, loruja" (Love, 1977).
Kirkes-kirjastosta kirjoja ei näyttänyt löytyvän, mutta Helmetistä löytyy:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1084144?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1406495?lang=fin
Kirkes-kirjastosta löytyy "Kissa Kehrääväinen" cd-levy:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1406089?lang=fin
Federico Garcìa Lorca kirjoitti paljon kuolemasta ja rakkaudesta. Etsin kysymääsi runoa sen nimellä, alkulauseilla ja tutkimalla Garcìa Lorcan runoteoksia. Vastaavaa ei löytynyt. Espanjan kielellä etsittynä samat teemat löytyvät runosta nimeltä Gacela hämärästä kuolemasta (Andalusian lauluja 2002, suom. Matti Rossi). Runon nimi on Gacela de la muerte oscura.
-- Tahtoisin nukkua hetken,
hetken, minuutin, sata vuotta.
Mutta älkää luulko että olen kuollut -
huulissani on kultainen talli,
ja minä olen länsituulen rakas ystävä
ja omien kyynelteni mittaamaton varjo.
Peitä minut harsoin kun aamu koittaa
sillä se syytää silmilleni muurahaisia --
Muuta sopivaa runoa pyyntöösi ei ikävä kyllä löytynyt.
Kyseessä lienee Otavan Signal-sarja, johon sisältyivät esimerkiksi sellaiset kirjat kuin kysymyksessä mainittuja aiheita käsittelevät Julia Bellin Ahmatti ja Melvin Burgessin Hepo.
Oravan ensimmäinen poikue syntyy huhti-toukokuussa, ja kantoaika on 35 vuorokautta. Ravinnon määrä ja sääolot vaikuttavat kosioleikkien aloitusajankohtaan. Veikkaanpa, että kisailussa oli kyse nimenomaan kosioleikeistä.
https://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/orava
Kyseessä voisi olla Guillaume Duprat'n Pannukakusta päärynäksi: kuinka maailma on ennen nähty (Nemo, 2009; suom. Kira Poutanen). Se on palkittu Bolognan lastenkirjamessujen parhaana tietokirjana ilmestymisvuonnaan 2009, ja siinä on juuri kuvaamasi kaltaisia avattavia luukkuja.
Hieman huonosti löytyy koottuja kuvastoja ikkunoista.
Finna (museoiden ja kirjastojen aineistohaku) löysi 73 osumaa hakusanoilla ikkunat ja perinnerakentaminen. Finnan hakutulos
Helmet löysi samalla haulla vain yhdeksän osumaan. Pari kuitenkin samaa kuin Finnassa.
Suomalainen ikkuna / Teppo Korhonen, Jouko Eskelinen sekä Korjauskortisto. 8 : Ikkunoiden korjaus / [teksti Ulla Rahola ; kuvat Ulla Rahola, Tommi Lindh, Mikko Anttila ; julkaisija Museovirasto, rakennushistorian osasto] Helmet hakutulos
Museo- ja arkistoihmiset voisivat kuitenkin tietää vielä parempia lähteitä. Kannattaa kysyä esim. Arkkitehtuurimuseosta tai Tampereen yliopiston Kansanperinnearkistosta
Vapriikin...
Lähetin kysymyksesi Suomen Laivahistorialliselle yhdistykselle, ja odottelen, josko heillä olisi tietoa kyseisestä aluksesta. Lisäys 21.10.: Suomen Laivahistoriallisen yhdistyksen mukaan talvisodan aikana ei ainakaan Suomessa ollut yhtään Björneborg-nimistä laivaa. Viimeinen myytiin heinäkuussa 1939. Olisiko kyse jostain toisesta aluksesta?
Yhdistyksen sivuilla on myös linkkejä merenkulkua käsitteleville sivustoille. https://www.slhy-laiva.fi/
Joitain tietoja ja kuvia Björneborg-nimisestä aluksesta löytyi seuraavilta nettisivuilta (viitattu 19.10.2021):
Turkusteamers.com. http://www.turkusteamers.com/rannikkoliikenne/bjorneborg/laiva.html.
Wikiwand.com. https://www.wikiwand.com/fi/...
Myös Kansallisbiografian mukaan Onni ja Yrjö Saastamoinen kuolivat samana ajankohtana:
"Onni Herman Saastamoinen S 20.6.1895 Kuopio, K 1.9.1966 Kuopio." https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/629
"Yrjö Saastamoinen S 11.7.1888 Kuopio, K 1.9.1966 Kuopio." https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1729
Rauno Myllylä on koonnut kirjaansa tietoa tiernapoikaperinteestä. Kirja sisältää myös koko tiernapoikanäytelmän, myös laulujen nuotinnokset. Kirjan mukaan Oulun tiernapojat lauloivat ensimmäisen kerran radiossa jo vuonna 1927. Suomen Yleisradio oli perustettu edellisenä vuonna. Yleisradion toimitusjohtaja, oululaissyntyinen Erkki Kivijärvi oli pyytänyt Aapo Similää järjestämään tiernapoikaesityksen radioon. Myös vuoden 1927 sanomalehtien radio-ohjelmatiedoissa tiernapoikaesitys mainitaan, esityksiä oli ainakin lauantaina 3.12. ja lauantaina 17.12. Esittäjien nimiä ohjelmatiedoissa ei mainita. Vuosittainen jouluaaton tiernapoikaperinne alkoi radiossa vuonna 1933, tosin joitakin välivuosia on ollut, mutta vuodesta 1950 alkaen...
Valitettavasti laintulkinta ei kuulu kirjastomme asiakaspalveluun. Sen sijaan tässä on muutama kirjallisuusvinkki perintöasioihin liittyvistä uusimmista teoksista, joista voi olla apua kysymykseesi:
Matti Norri: Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja (7. uud. painos), 2017.
Aulis Aarnio ja Urpo Kangas: Suomen jäämistöoikeus, osa 1, perintöoikeus, 2016.
Tapani Lohi: Jäämistöositus ja kuolinpesä, 2020.
Mehanon tekemästä Pieni sähköteknikko -sarjasta en löytänyt juurikaan tietoa, mutta sivustolla https://www.elektronik-labor.de/Lernpakete/Mehano.html kerrotaan, mitä muutoksia on turvallisuussyistä tehty. Mm. kaksi lyijylevyä on poistettu, joten olivat oikeaa lyijyä.
Lyijy on todettu terveydelle vaaralliseksi, mutta sen sanomiseen, kuinka vaarallista levyjen sisältämän lyijy on mahdollisesti ollut, minulla ei ole asiantuntemusta.
Lyijystä leluissa voit lukea lisää esim.:
Ilta-Sanomien artikkeli https://www.is.fi/perhe/art-2000000899729.html. Jutussa viitattu artikkeli: https://pubs.acs.org/doi/full/10.1021/acs.est.7b04685
Terveyskirjasto https://www.terveyskirjasto.fi/asy00301
Tukes https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/lelut
Lapin kirjastosta löytyy kirjanen Hannukkala, Puikulan viljelytekniikka Lapissa, 1991. Minulla ei valitettavasti ole opasta käytössäni, joten vastaan kysymyksiisi nettisivustojen perusteella.
Puikulan alkuperää ei tunneta. Sitä on viljelty 1700-luvun lopulta lähtien Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa, missä sitä yhä yleisesti viljellään. Lisätietoa https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar… .
Peruna yleistyi Suomessa 1700-luvun lopulla, joten se on ollut suomalaisessa ruokapöydässä keskeinen elintarvike jo kauan ennen 1930-lukua. https://www.spk.fi/fi/perunan-historiaa/ .
Violetinpunaisia perunalajikkeita ovat ainakin Blue Congo, Rosamunda ja Lady Rosetta. https://www.spk.fi/fi/lajikkeet/ .
...
Metodistikirkossa on vuodesta 1956 lähtien voitu vihkiä myös naisia pastoreiksi.
Lähde: Metodistikirkon rakenne – Metodistikirkko
Suomen baptistit nimittävät vain miespastoreita.
Sanat ovat virrestä Ah, etkö sä huoli mun kihloistani, sen viimeisestä säkeistöstä:
5. Sun mustaksi päivä on polttanut, / kun yks olet ahdistetuista, / vaan niin olen sinuhun rakastunut, / etten sinun rumuuttas muista. / Sä syntinen olet ja saastainen, / vaan mielellän' anteeksi annan sen, / kun vain sinut omaksi saisin.
– Siionin virret (Herättäjä-yhdistys, 1958)
