Hei,
Lumme-kirjastoilla (Enonkosken kirjasto, Heinäveden kirjasto, Mäntyharjun kunnankirjasto, Mikkelin kaupunginkirjasto, Pieksämäen kirjastot,Savonlinnan kirjastot, Toenperän kirjastot, Varkauden kaupunginkirjasto) on yhteinen aineistokokoelma ja logistiikka. Juvan kirjasto on osa Toenperän kirjastoa. Voit varata ko. teoksen kirjautumalla Lumme-kirjastojen asiakasliittymään omasta kirjastostasi saamillasi tunnuksilla ja varata kirjan lainattavaksi oman kirjastosi kautta. Toimitusaika on arviolta 5-10 työpäivää.Varaaminen ja kuljetus on maksutonta.
Nimenomaan patjoissa käytettävistä palonestoaineista emme löytäneet tietoja. Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilta löytyy tietoa palonestoaineista ja mm. verkossa luettavissa oleva Kodin kemikaalit -opas, jossa on tietoa mm. kodin tekstiilien palonestoaineista:
http://www.tukes.fi/fi/Kuluttajille/Kemikaalit-kayttokohteittain/Palonestoaineet/
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n sivuilla on aiheesta tietoa ja esimerkkejä kuluttajatuotteissa olevista palonestoaineista:
https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/tarkempaa-tietoa-ymparistomyrkyista/palonestoaineet
Kun kysyjä ei esitä perusteluja epäilylleen, että jotkin kysymykset olisivat "kiellettyjä", on vaikea tietää, mihin hän mahdollisesti viittaa.
Kyllä Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun saa lähettää mitä tahansa kysymyksiä, sitä ei teknisesti edes voisi mitenkään estää.
Jos kysyjä viittaa siihen, ettei ihan kaikkiin kysymyksiin vastata julkisesti, on siihen yksinkertaisia syitä. Jos kysymys ja vastaus siihen sisältäisi yksityisyyden piiriin kuuluvaa informaatiota, tällaiseen voidaan ehkä vastata, mutta vastausta ei missään tapauksessa julkaista. Jos kysyjä julkaisee kirjastokorttinsa numeron, me emme sitä tee, koska palvelun tarkoitus on olla kysyjien näkökulmasta täysin anonyymi.
Periaatteessa on myös mahdollista, että kysymys on niin...
Forssan kirjastosta kerrottiin, että uudessa verkkokirjastossa on ollut mm. tämänkaltaisia, tilapäisiä häiriöitä. Ainakin nyt verkkokirjaston kieli avautui suomenkielisenä. Sivuston Suomen lipun kuvaa klikkaamalla saa kielen tarvittaessa vaihdetuksi.
Onpa outoa...
Olisiko tietokoneella jokin edellinen "pysy kirjautuneena "-käsky palannut yllättäin voimaan?
Tarkista polku Ohjauspaneeli - käyttäjätilit - tunnistetietojen hallinta.
Mobiiliversioissa kirjautumistietojen muistaminen on hyvinkin tavallista.
Jos käytät laitettasi yksin, ei sisäänkirjautumisen säilyminen aktiivisena haittaa.
Jos käytät laitetta yhdessä muiden kanssa, voisi kokeilla selaimen poistoa ja takaisin asennusta.
Todennäköisesti tämän musikaalin Liz lauluista ei ole tehty sen paremmin äänitettä kuin nuottiakaan - valitettavan yleinen kohtalo kotimaisella viihdemusiikilla -, sillä Viola-tietokanta tuntee vain Tommi Läntisen säveltämän ja Heikki Salon sanoittaman laulun Sydänparka.
Heikki Poroila
Japanilaisista puutarhoista löytyy useita teoksia Helmet-kirjaston kokoelmasta.
Yoko Kawaguchin Japanese Zen gardens paneutuu japanilaisten puutarhojen alkuperään, Zen-buddhalaisuuden taiteelliseen ilmentymään niissä, kivien ja kukkien merkityksiin. Kirjassa on esimerkkejä puutarhoista 1300-luvulta lähtien.
Helena Attleen The Gardens of Japan on johdatus japanilaiseen puutarhaan, sen historiaan ja olemukseen. Kirjassa esitellään yksityiskohtaisesti 28 puutarhaa.
Yoko Kawaguchilta löytyy myös suomennettu teos Japanilainen puutarha, inspiraatiosta toteutukseen. Siinä esitellään tapoja soveltaa japanilaista puutarhasuunnittelua mutta myös japanilaisen puutarhan historiaa ja filosofiaa.
Lisää teoksia voi Helmetistä etsiä hakusanoilla...
Yllätysmatkat : seikkaile ja ratkaise -kirjassa on kolme tarinaa: Dinosaurusten jalanjäljillä ; Bussilla halki avaruuden ja Aikajunalla antiikin Roomaan.
Kirja on vuodelta 1989 ja siinä lukija voi itse osallistua tarinoiden ratkaisuun. Antiikin Rooma -tarinassa selvitellään mm. myrkytetyn ruoan arvoitusta.
Samaan sarjaan kuuluu myös ainakin Kummitusmatkat-niminen kirja.
Voit tarkistaa teoksen saatavuustiedot Piki-verkkokirjastosta: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Twin Peaksin eräässä jaksossa esiintyvä "Jack Rabbit's Palace" on fiktiivinen paikan tai rakennuksen nimi, ei julkaisu. Tällaisen käsityksen saa ainakin ilmaisulla googlaamalla.
Heikki Poroila
Kyseessä on todennäköisesti Luke Rhinehartin romaani Pelastukoon ken voi (Long voyage back), joka ilmestyi suomeksi vuonna 1983. Kansikuva ja juonikuvaus löytyvät esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/book/1119-pelastukoon-ken-voi.
Näitä kysymiäsi joululehtiä ei Helmet-kirjastoissa ole. Tosin Kotiliesi-lehden tämän vuoden (2019) numeron 22 alaotsikko on Unelmien joulu. Se löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista.. Vanhoja joululehtiä on Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei lainata, mutta ne voi pyytää luettavakseen Pasilan kirjastossa. Luettelo lehdistä löytyy alta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sjoululehdet__Ff%3Afacetmediatype%3A9%3A9%3ALehti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kirjastoista eri puolilta Suomea kysymiäsi lehtiä löytyy. Niitä on mahdollista pyytää kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Dario Farinan kappale Painan jäljet kasteeseen (Ci sara) ei valitettavasti sisälly mihinkään suomenkieliseen nuottijulkaisuun.
Joistakin Suomen kirjastoista on saatavan nuottijulkaisua 30 successi italiani, johon kappale sisältyy (melodia ja sointumerkit). Voit tilata nuottijulkaisun kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://finna.fi/Record/helmet.1000845
https://finna.fi/Record/heili.7443
Olisikohan kyseessä Weilin + Göös-kustantamon vuonna 1969 julkaisema "Lasten oma keittokirja", tekijä Ursula Sedgwick. Kyseessä on isokokonen kirja, joka oli värikkäillä piirroksilla kuvitettu. Olen itse myös 60-luvun lapsia, ja muistan että apteekista kävin hakemassa jotain kirjassa mainittuja aromeita.
Olisikohan kyseessä ehkä TV1:ssä vuonna 1983 esitetty Veli-Matti Saikkosen ohjaama Maailman viimeinen perhe?
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1430354
Ihminen on alkanut käyttää työkaluja hyvin varhaisessa kehityksensä vaiheessa. Se, missä vaiheessa työvälineitä voidaan kutsua koneiksi, on ehkä tulkinnan varaisempaa. Periaatteessa ajatuksena on, että käytetään voimaa teknisen laitteen käyttämiseen. Voiman lähteenä voi olla lihasvoima (eläimet, ihmiset) tai myös luonnonvoima (vesi, ilma). A.G. Drachmannin Antikens teknik -nimisessä teoksessa määritellään tekniikan synty niin, että tiettyjen merkittävien tarpeiden - ravinnon saannin, asumusten ja vaatetuksen tuottamisen - tyydyttämiseen tarvittiin välineitä ja tarve synnytti teknisiä keksintöjä. Myös sodankäyntiin ja liikkumiseen lliittyi tarpeita (kuljetus, piiritystekniikka, muurinmurskaus), jotka inspiroivat...
Enter ry:n tarjoamaa opastusta tietokoneiden ja puhelimien käytössä on tarjolla useissa Helsingin kirjastoissa. Kyseiset kirjastot ja opastusten aikataulut löytyvät Helmet-palvelusivustolta. Opastusta on tällä hetkellä esimerkiksi Itäkeskuksen, Vuosaaren ja Malmin kirjastoissa.
Lisätietoa löydät Helmet-palvelusivustolta kunkin kirjaston sivulta. Tarkemmat tiedot saa ko. kirjastosa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?es=8.9.2020…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat
Pohjois-Haagan kirjasto on avoinna tänään perjantaina 22.1.21 klo 9 - 16.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/PohjoisHaagan_kirjast…
Kirjastojen aukioloajat voitte tarkistaa Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot kunkin kirjasto kohdalta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Modernismi isminä, aatesuuntana, tarkoittaa 1800-luvun lopulla ja1900-luvun alkupuolella alkaneita eri suuntauksia kuvataiteessa, arkkitehtuurissa, muotoilussa, musiikissa, kirjallisuudessa, tanssissa ja teatterissa.
Modernismin vaikutusalueena voidaan pitää seuraavia alueita: Euroopan katoliset ja protestanttiset maat, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Eteläfrikka, Australia ja Uusi Seelanti sekä Itä-Euroopan ortodoksiset maat, alkuperäisväestöä lukuun ottamatta. Modernismi ajatussuuntana oli lähtöisin Euroopasta ja Venäjältä/Neuvostoliitosta. Muualla maailmassa voi olla uudistusmielisiä suuntauksia, mutta niitä kutsutaan eri nimellä.
Modernismin aallot saapuivat Suomeen vähän myöhemmin, mutta...
Runo on Friedrich Hölderlinin "Kuolema" ja sen on suomentanut Elina Vaara (1903-1980). Runo alkaa: "Meitä hän kauhistaa". Muistit aivan oikein, runo sisältyy kirjaan "Lukiolaisen äidinkieli. 3, Kirjallisuus aikansa ilmentäjänä" (Weilin + Göös, 1996, s. 91). Tosin tällä sivulla runon tekijäksi on merkitty virheellisesti "Heinrich Hölderlin" ja suomentajan nimen yhteydessä on vuosiluku 1967, mutta Elina Vaaran käännös sisältyy jo vuonna 1945 ilmestyneeseen Hölderlinin runokokoelmaan "Vaeltaja" (WSOY). Vuosiluku 1967 viittaa mahdollisesti Maunu Niinistön toimittamaan kirjaan "Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa" (WSOY, 1967), johon runo myös sisältyy.
Voitte palauttaa kirjat mihin tahansa Turun kirjastoon. Palautus onnistuu myös kaikkiin Vaski-kirjastoihin, joista on lista alla olevassa linkissä:
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#vaskilibraries
