Immi Helléniltä on Haltiattarien linnassa Pieni metsämies -niminen tarina. Kirja on koottu Valistuksen Joulupukki-lehdessä vuosina 1905-37 julkaistuista saduista.
Kysyjä viitannee tässä siihen aikaan, joka kuluu uutuuskirjan saapumisesta kirjastoon ja siihen, että uutuus saadaan lukijoiden käyttöön. "Niin kauan" on tietysti suhteellinen käsite, oletan tässä, että kärsimätön odottaja tarkoittaa sillä "liian kauan".
Yksittäisen kirjan käsittelyssä on useita sinänsä pieniä työvaiheita, jotka kaikki vaikuttavat toimitusnopeuteen. Kirjan saapuminen täytyy merkitä tilausjärjestelmään, sitten se luetteloidaan ja rekisteröidään yksittäisenä lainattavana niteenä teknisesti. Yleensä kirja myös suojataan kulutukselta muovilla ja leimoin merkitään tietyn kunnan tai kirjaston omaisuudeksi. Jos mitään yllättävää ei tapahdu, yksittäisen kirjan käsittely ei montaa kymmentä minuuttia kestä.
Siihen, miten nopeasti...
Hei,
Kyllikki Mäntylän lehtihaastattelun (Karjala 1969 : 2) mukaan Kellonsoittaja kertoo "Kitelästä, lapsuuteni parhaimmasta leikkipaikasta". Kyseessä ei ole siis Kitee vaan rajan taakse jääneen Impilahden kunnan Kitelän taajama. Kirjan henkilöt tulevat siis hänen lapsuudestaan ja niitä lienee mahdotonta jäljittää.
Väittäisin, että puhelinoperaattorit voivat kukin valita oman hälytysäänensä. (oman puhelimensa soittoäänet saa kukin valita itsen)
Suomessa tällaiseen virittelyyn ei ole vielä lähdetty.
Ainakin maailmalla (etenkin Intiassa ja yhdysvalloissa) hälytysäänten muokkaus tuntuu olevan kasvava trendi ja kuuluvan hyvään asiakaspalvelukokemukseen. https://www.quora.com/Is-ringback-tone-different-in-different-countries, https://www.hutch.lk/tune-services/
Liikenne- ja viestintäministeriö valvoo ja linjaa Suomen dataverkkoja ja viestintää. https://www.lvm.fi/etusivu
Kenties tämä trendi rantautuu pian Suomeenkin...?
valitettavasti nimenomaan Alppien kasvillisuutta käsittelevää kirjallisuutta ei tietokannoista löytynyt. Kasvien tunnistusoppaita ja kasvitietoutta kyllä löytyy kirjastoluokista 56.8 ja 57, mistä löytyy myös maailman kasvien tunnistusoppaita. Teoksesta Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa löytyy pieni pätkä eli kuutisen sivua alppikasvillisuudesta muutamilla kuvilla varustettuna, mutta ei tuota tunnistusoppaaksi voi varsinaisesti sanoa. Ehkäpä selailemalla noita aiemmin mainittuja kirjastoluokkia alppien kasvillisuudestakin löytyy tietoa, mutta tarkkaa teosta aiheesta ei löydy.
Suosittelen tekemään HelMet-haun, joka tuo 182 osumaa. Ne eivät aivan kaikki ole espanjalaisten kirjailijoiden käännöksiä, mutta aika moni. Näitä kannattaa tutkailla siten, että klikkaa kirjan tiedot esiin ja tutkii kohtaa, jossa lukee ASIASANAT. Tähän on koottu sanoja, joiden on arvioitu kuvaavan teosta ja sen aihepiiriä. Esimerkiksi Carlos Ruiz Zafónin kirjaa Henkien labyrintti kuvaillaan mm. sanoilla yhteiskuntakuvaus, aikuisuus, miehet, traumat, kuolema, äidit, menneisyys, vaikutukset, paluu, kotiseutu, kärsimys, rikkominen, perheet, totuus, valheet, kirjat, hautausmaat, kirjailijat, kirjakauppiaat, antikvariaatit, kaupungit, mysteerit, jännityskirjallisuus, maaginen realismi, Barcelona ja Espanja. Harvassa kirjassa on näin...
Selvitimme asiaa Suomalaisen kirjallisuuden seuran tietokannasta (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/) ja kysyimme asiaa seuran kirjastosta. Sieltä selvisi, että Tuuli ja tähkä- kokoelman runoja ei ole käännetty englanniksi. Seuraavat Uuno Kailaksen runot on käännetty englanniksi:
Runo
Alkusäe
Kokoelma
Vuosi
Teoksessa
Sanat
On olemassa hyvin paljon sanoja.
Purjehtijat
1925
Finnish Odyssey : poetry and folk songs of Finland in translation
Viulu
Koko pitkän päivän istui
Uni ja kuolema
1931
Finland
Valkoinen lintu
Se valkolintu povessain
Runoja
1932
Finland
Talo
Nous taloni yhdessä yössä -
Uni ja kuolema
1931
Modern Scandinavian...
Käännösohjelmat tarjoavat koulutuksen nimelle muototoa: University of Applied Sciences theater education.
Koulutusohjelmista voi valmistua joko Master's Degree ohjelmista tai Bachelor's Degree ohjelmista.
https://www.tinfo.fi/en/Theatre_Education
Käänökseksi voisi tulla myös: Professional Qualification in Theater tai pelkästään Qualification in Theater.
Yksiselitteistä nimitystä ei siis ole. Kenties nimityksen voi tarkistaa koulutusta tarjoavalta taholta?
Kysy kirjastonhoitajalta – palvelussa on aiemmin vastattu kysymykseen kahvipaahtimo Veekoo Tirrosen perustajasta Heikki Tirrosesta sekä kahvipaahtimon historiasta. Mikael Anderssonin kirjassa Kupillinen kahvia? (Wanhanajan Puoti -yhdistys ry, 2005) on sivulla 55 kuva Veekoo Tirrosen purkeista. Tekstin mukaan vanhoissa kahvipakkauksissa on usein kuvattu eksoottisia aiheita kuten maisemakuvia kahvin alkuperämaista. Anderssonin kirja samoin kuin aiemmassa vastauksessa mainittu Jorma Sipilän teos "Yhä jalompaa kahvijuomaa! : Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat" (Edita, 2007) on saatavissa Keskikirjastoista.
Vanhat suomalaiset peltipurkit-blogissa on kuvia ja tietoa muutamista Veekoo Tirrosen kahvipurkista.
Myös tekemällä...
Heimo Suntion säveltämää ja sanoittamaa kappaletta Kaupungin valot ei valitettavasti ole julkaistu missään nuottijulkaisussa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
David Kirschnerin kirjassa Sivujen valtias on hyvin samantapainen juonikuvio. Pelokas Richard-poika pakenee myrskyä kirjastoon ja kohtaa siellä Pagemasterin, Sivujen valtiaan. Hän joutuu mukaan seikkailuun, jossa kirjat ja niiden henkilöt muuttuvat eläviksi.
Olisikohan kyseessä siis tämä Tammen vuonna 1995 kustantama teos? Se perustuu elokuvan Riku Kirjamaassa (The Pagemaster) käsikirjoitukseen.
https://www.risingshadow.fi/library/book/3574-the-pagemaster--sivujen-v…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4eaf963a-80e8-42e2-a789-e…
Lauluun "Där näckrosen blommar", jonka on säveltänyt Sven Du Rietz ja sanoittanut Sven-Olof Sandberg, on olemassa kaksi suomenkielistä sanoitusta.
Kerttu Mustonen on sanoittanut laulun nimellä "Kukkiva ulpukka" (joissakin julkaisuissa myös nimellä "Kun ulpukka kukkii"). Laulu alkaa: "Kaukana koivikko huojuu helmassa kuutamoyön". Näillä sanoilla laulun ovat levyttäneet Henry Theel ja Heikki Hovi.
Orvokki Itä, joka sanoittajana on Reino Helismaan salanimi, on sanoittanut laulun nimellä "Kun ulpukka kukkii". Laulu alkaa: "Kaukana metsässä siellä missä on hiljainen maa". Näillä sanoilla laulun on levyttänyt Erkki Junkkarinen.
Lähde:
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Etsitty kirja lienee Asko Martinheimon Mestarilaukaus ja muita kertomuksia (WSOY, 1983). Sen henkilöitä ovat Pasi, Jurtse, Koljonen, Sipuli, Japi ja Tuulikadun jengi, Sari Jaana ja Elina.
Musiikkinäytelmää Sininen hetki esitettiin Rovaniemen kaupunginteatterissa joulukausina vuosina 1997 – 1998. Musiikkinäytelmän ensi-ilta oli 5.12.1997.
Musiikkinäytelmän on kirjoittanut Asko Martinheimo, säveltänyt Jukka Siikavire ja sanoitukset on tehnyt Pauli Hanhiniemi. Ohjauksesta vastasi Ilkka Laasonen ja koreografian teki Ari Numminen.
Rovaniemen pääkirjaston Lappi-osastolta löytyy musiikkinäytelmän käsikirjoitus (52 lehteä) ja se on lainattavissa. Lappi-osaston leikekokoelmasta löytyy myös useampia artikkeleita , joissa kerrotaan musiikkinäytelmän valmistelusta. Paljon on kirjoitettu myös esityksen koreografiasta. Kaiken kaikkiaan esitys oli hyvin suosittu, ja sen tähden tekstiselosteet oli tehty useilla eri kielillä. ...
Kansakoulu aloitti Kanavuoressa v. 1946. Koulu toimi ensin varikon alueella parakissa. Sieltä se siirtyi v. 1952 uuteen koulurakennukseen.
Lähde: A. Kolu, Vaajakosken vaiheita : 1940-luvulta 2000-luvulle (Vaajakosken kohinat ry, 2019)
Pohjois-Hämeen puhelinluetteloita ei hakupalvelu Finnan mukaan ole kirjastoissa. Tuon alueen ja ajan puhelinluetteloita on jonkin verran Pirkanmaan Piki-kirjastoissa ja Satakunnan Sata-kirjastoissa, alla linkit tietoihin:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
https://satakirjastot.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc&df…
Osa puhelinluetteloista on lainattavissa kaukolainaksi oman kirjaston kautta, mutta monet ovat vain kirjastossa käytettäviä. Tällä hetkellä kirjastoissa on vain rajoitetut palvelut, eikä lukusali yleensä ole käytössä.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat lapsille suunnatut tietokirjat, joiden avulla lapsi voi tutustua juutalaisuuteen.
Jane A., C. West: Juutalaisuus (Perhekirjat, 2013)
Atte ja Anna : meidän ja muiden uskonnot / Tytti Issakainen (Lasten keskus, 2019)
Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla.
Tiedot kirkollisveron ja sairausvakuutusmaksun sairaanhoitomaksun maksuperusteista löytyvät esim. vero.fi- ja veronmaksajat.fi-sivustoilta:
https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/esitys_ja_opetusm…
https://www.veronmaksajat.fi/Palkka-ja-elake/Sairausvakuutusmaksut/sair…;
Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Ota opiksi. Runo sisältyy muun muassa teoksiin Ester Ahokainen: Kissankäpälä ja muita lastenrunoja (1978, s. 27) ja Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille (1985).
