Molemmat urheilijat mainitaan kirjassa Urheilumme kasvot: osa 3: palloilu (1973). Kirjan mukaan he ovat syntyneet ja eläneet eri paikkakunnilla, eikä mitään mainintaa sukulaisuudesta löytynyt. Kirjasta löytyi myös useita muita urheilija-Salmisia.
Tällaiseen kysymykseen ei yleensä mitään yksiselitteistä vastausta ole, koska kirjojen kääntäminen ja julkaiseminen on kaupallista toimintaa, jonka ratkaisut ovat ns. liikesalaisuuksia. Eräänä syynä saattaa olla se, että Karin Fossum on vuoden 2014 jälkeen, jolloin viimeinen suomennos julkaistiin, julkaissut runo- ja esseekokoelman lisäksi vain kaksi rikosromaania: Helvetesilden (2014) ja Hviskeren (2016). Ainakaan norjankielisen Wikipedian artikkelin mukaan vuoden 2016 jälkeen ei Fossumilta ole julkaistu mitään. Fossumin suomalaisina kustantajina ovat toimineet Johnny Kniga, Like ja WSOY. Jos Fossumia vielä julkaistaan suomeksi, todennäköisesti sen tekee joku näistä.
Heikki Poroila
Mikäli tarkoitat Kotiliesi-lehteä, ohessa ne Sylvi Kekkosta koskevat artikkelit, jotka löytyvät tällä hetkellä Arto-artikkeliviitetietokannasta
https://finna.fi
Kotilieden digiversion mukaan löytyy lisäksi nämä artikkelit https://kotiliesi.fi/haku/?fq=topic%3Aissue_page&q=sylvi+kekkonen
Nämä kaksi Sami Sykön "Tervetuloa takaisin" -artikkelia käsittelevät tiettyä teemaa, jossa Sylvi Kekkonen lähinnä kuvittaa aihetta. "Palautamme mieliin menneiden aikojen ihanuuksia, joilla oli jälleen tilausta". Näissä artikkeleissa aiheina kattaus (8/2016 s. 82) ja veistokset (20/2017 s. 90).
Eros, Thanatos ja Typho ovat kreikkalaisen jumaltaruston hahmoja, joiden avulla on kautta aikojen pyritty kuvailemaan ihmisten viettejä, hyvän ja pahan välistä taistelua, valoisaa ja varjoisaa. Platonin filosofiassa eroksella, rakkaudella, on keskeinen merkitys. Thanatos ja Libido, kuoleman- ja elämänvietit, ovat tuttuja Sigmund Freudin töistä. Thanatos on kreikkalaisessa tarustossa kuoleman henkilöitymä. Typho on kreikkalainen vastine egyptiläisen taruston Sebille, pahuuden henkilöitymälle.
Epäilemättä näistä hyvän ja pahan ilmiöistä, Nietzschen "viimeiseen ihmiseen" liittyvät mukaan lukien, on kirjoitettu artikkeleita, joissa eri näkemyksiä verrataan toisiinsa. Aivan tietyn artikkelin etsinnässä Suomalaisen Kirjallisuuden...
Jukka ja Annasara Toivasen toimittama teos Joulusatuja (2017) löytyy joistakin Suomen kirjastoista. Voitte siis tilata teoksen kaukolainaan oman kirjastonne kautta.
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.1739373
Täältä voit lukea alueesi kirjastojen kaukopalvelusta.
https://vaara.finna.fi/Content/asiakkaana
Teosta näyttää olevan myytävänä ainakin joissakin verkkokirjakaupoissa, joita löydät helposti esimerkiksi googlettamalla teoksen nimellä.
Varhaisin tunnettu nenän kautta käytetty päihde oli jauhemainen tupakka eli nuuska. Sitä, kuten myös poltettavaa tupakkaa, käyttivät tiettävästi ensimmäisenä Etelä-Amerikan alkuperäiskansat. Kumpikin käyttötapa tuli Eurooppaan 1400-luvulla ensimmäisten löytöretkeilijöiden mukana.1600-1700-luvuilla nuuskaaminen oli muodikasta ylemmissä yhteiskuntaluokissa, ja sillä uskottiin olevan myös suotuisia terveysvaikutuksia. Nykyään ainakin Suomessa tunnetumpi tuote on kostea, suun limakalvojen kautta vaikuttava nuuska, mutta nenänuuskaakin käytetään edelleen.
Lähteet:
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/topic/snuff
Wired.com: https://www.wired.com/2009/06/snuff/
Eräpäiviä on automaattisesti jatkettu sulkuajan yli siten, että lainat alkavat erääntyä vasta kesäkuussa. Lisätietoa kirjojen palauttamisesta Helmet-kirjastojen osalta löydät osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Palautuksia_aletaan_vastaanottaa_Helmetk(210346).
Flashforwardia ei ole suomennettu, niin kuin ei muitakaan Sawyerin teoksia. Englanninkielisinä niitä on jonkin verran saatavissa kotimaisten kirjastojen kautta - suomeksi ei.
Tuuli Sirkku Kananojan satukirjassa Voi vonkale! (Otava, 1968) on Vesihiisi Vonkale -niminen luku. Osa kirjan tekstistä on runomitassa. Sadussa seikkailevat mm. Nuppu-tyttö, Unipupu ja Mörö. Pikaisella silmäilyllä en löytänyt tarinasta Miska-kissaa, mutta olisiko kirja silti etsimäsi. Kirja on varattavissa Helmet-kirjavarastosta https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2214015 .
Pitkä numerosarja ja kirjain sen edessä on ompelukoneen sarjanumero. P (huom. ei sis. R) 360 859 viittaa Singerin malliin 48K, jota valmistettiin vuonna 1900 yhteensä 49 500 kappaletta. PR-alkuisia sarjanumeroita ei löytynyt tietokannasta.
Ompelukoneen arvoon vaikuttaa mm. koneen kunto, ja lopullinen hinta muodostuu myyjän ja ostajan kohdatessa.
Lisätietoja Singer-ompelukoneista:
Lista sarjanumeroista: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Lista malleista: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/model-list/
Lisätietoa mallista 48K: http://needlebar.org/nbwiki/index.php/Singer_48K
Rudolf Åkerblomin Kuvia Suomen lasten elämästä -kirjasta löytyy runo nimellä Veikkoa tuudittaissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985864?term=Visertelen%…
Ilmari Hannikaisen Kuvia lasten elämästä, op32, sisältää samannimisen kappaleen, https://finna.fi/Record/fikka.5351817 (ja https://finna.fi/Record/fikka.5351763). Se löytyy Kansalliskirjastosta vain erikoislukusalilainaan tilattavaksi sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastosta, https://finna.fi/Record/janet.66399 sekä Musiikkitalon suljetussa varastossa.
Fono.fi:stä löytyy tietoa vanhasta äänikasetista, josta kappale löytyy, mutta kasettia on vaikea löytää, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=veikkoa+tuudittaissa&c…. Frank-...
Teoksessa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsinki : Otava, 2000) kerrotaan:
KURTTIO (137) [Isoilla kirjaimilla painetun hakunimen jälkeen sulkuihin merkitty luku ilmoittaa nimeä kantavien Suomessa asuvien henkilöiden määrän 1998]
Peräpohjalainen sukunimi Alatorniolta ja Kemistä. Sana kurttio palautuu 'pystysuoraa vesiputousta' merkitsevään lapin sanaan.
Kirjastoilla on yleensä sopimustoimittajat, joiden kautta suurin osa materiaalista hankitaan. Yksittäisiä ostoja voidaan tehdä muualtakin harkinnan mukaan mikäli sopimustoimittajat eivät pysty tarjoamaan kyseistä materiaalia.
Jos olet myymässä kirjoja, voit ottaa yhteyttä kunkin kirjaston hankintaosastoon.
Lahjoituskirjoista voi sopia myös suoraan sen osaston kautta, jolle kirjat lahjoitetaan.
Molemmissa tapauksissa kannattaa kirjoista ilmoittaa mahdollisimman tarkat tiedot, kirjoja myytäessä tarvitaan tietoa myös myyjästä (mm. tilinumero, arvonlisäverovelvollisuus yms.)
Yhteystietoja löydät kirjastojen omilta nettisivuilta ja Kirjastohakemistosta https://hakemisto.kirjastot.fi/
Mikäli esim. hankintaosastojen yhteystietoja ei...
Helmet-kirjaston varausjärjestelmä ei kykene tällä hetkellä kohdistamaan varausta mahdollisesti noutokirjastossa olevaan kappaleeseen. Siksi nettivaraus voi lähteä tulemaan jostain toisesta kirjastosta, vaikka tulevaisuuden tavoitteena luonnollisesti on varauksen kohdistaminen ensisijaisesti noutokirjaston kokoelmaan. Toivottavasti järjestelmämme mahdollistaa asian lähitulevaisuudessa.
Jos teoksen haluaa esim. aikataulullisista, ekologisista tai loogisista syistä noutokirjaston kokoelmasta, kannattaa kysyä apua henkilökunnalta tai soittaa kirjastoon.
Voit etsiä kiinan kielestä suomennetun kirjallisuuden Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Avaa perushaku klikkaamalla suurennuslasin kuvaa ja ryhdy sen jälkeen rajoittamaan teoslistaa sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla. Haku kannattaa rajata esimerkiksi tässä tapauksessa aineistotyypin (kirja), aikavälin (2010 – 2020), kielen (suomi) ja alkukielen (kiina) mukaan. Tuloslistaan tulee nyt 69 nimekettä, mutta osa näistä on uusintapainoksia. Voit rajata tulokset myös vain kaunokirjallisuuteen päägenre-rajoittimilla, jolloin teosten määrä on tällä hetkellä 35.
Ikävä kyllä emme onnistuneet selvittämään kirjan nimeä. Kirjasammon kautta voit tehdä hakuja myös lasten kirjoista. Myös kansikuvaan liittyvät haut ovat mahdollisia:
https://www.kirjasampo.fi/fi
Näitä koululaulukirjoja on tuohon aikaan (1949-1955) käytetty:
Kansakoulun laulukirjan (Halme – Paavola)
Laulukirja (Wilho Siukonen)
Koulun laulukirja (Aksel Törnlund)
Koulun laulukirja (Parviainen)
Niistä ei löytynyt mitään tuohon suuntaan viittaavaa.
Otto Kotilaisen toimittamasta Koululauluja -kirjasta löytyi s. 155 Kotilaisen säveltämä ja Alpo Noposen sanoittama laulu ”Koululaisten laulu”, jonka toinen säe liippaa jotenkin läheltä:
Tuolla koulu kohoaa, valot loistaa sieltä
nuorten ääntä eloisaa
kuuluvi jo tieltä”
Koronajäljittäjänä pärjää myös ilman hoitoalan tutkintoa, vaikka siinä ammattiosaamista tarvitaankin. THL:n sivuilla oli lokakuussa uutinen yhteistyölistasta, jolle koronan jäljitystyöstä kiinnostunut voi ilmoittautua. Sivuilla on myös linkki Tampereen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja THL:n yhdessä toteuttamalle Koronavirustartuntojen jäljitys -kurssille, joka kannattaa suorittaa ennen ilmoittatumista.
https://thl.fi/fi/-/thl-keraa-listaa-jaljitystyosta-kiinnostuneista-tar…
Yle uutisoi (6.10.2020) Kolarin kunnan näytteenottajien ja jäljittäjien työstä. Uutisessa kerrotaan jäljittäjien työhön kuuluvan puhelinsoittoja, mahdollisten oireiden ja kontaktien kyselyjä sekä puhelinnumeroiden ja yhteistietojen selvittämistä:
https...
Vahingollisen gammapurkausken osuminen maapallolle aivan yllättäin on hyvin epätodennäköistä. "The good news is that Earth being blasted by a GRB is a pretty unlikely event. That's because these bursts occur so far away that the chances of being harmed by one are quite small. Still, they are fascinating events that grab the attention of astronomers whenever they occur. " https://www.thoughtco.com/gamma-ray-burst-destroy-life-earth-3072521
Purkaukset kyllä tulevat yllättäin, mutta ne saapuvat niin kaukaa, etteivät enää ole kovin vahingollisia maapallolle. Ilmakehä suojaa meitä jonkin verran.
Lähilinnunradan tähtiä olemme tutkineet jo niin kauan, ettei aivan äkillinen yllätys varmaankaan osu kohdalla. Toki yllätyksiä voi aika...
