Kyseessä voisi olla britti Gerald Durrellin omaelämäkerrallinen kirja Eläimet ja muu kotiväkeni tai sen jatko-osa Eläimellistä menoa Korfussa. Molemmat teokset on käännetty suomeksi ensi kertaa 1970-luvulla. Yleisissä kirjastoissa ne ovat yleensä aikuisten osastolla eläintieteen luokassa, mutta ovat hyvinkin voineet olla koulukirjastossa saatavilla. Kuvauksesi täsmää näihin teoksiin ja ensimmäisestä löytyy ainakin kohtaus, jossa tavataan kultakuoriaisia kasvattava mies.
Nykyisin Keskustorina tunnetun torin hahmotteli vuonna 1775 maanmittari Daniel Hall. Hänen tekemäänsä suunnitelmaan perustui Tampereen kaupungin ensimmäinen asemakaava ja nykyinen torimiljöö. Vanhan kirkon valmistuttua vuonna 1824 torista tuli kansan suussa Kirkkotori. Arkkitehti C. L. Engelin 1838 laatimassa asemakaavassa virallisesti Toriksi nimetylle alueelle annettiin nimi Suurtori. Suuren tulipalon jälkeen 1865 laaditussa uudessa asemakaavassa toria kutsuttiin Salutorget-nimellä. Kauppatorina alue tunnettiin aina vuoteen 1936 saakka, jolloin se sai nykyisen nimensä.
Nimenmuutoksen taustalla oli yhtäältä se, että kaupunkiin oli perustettu monia muita toreja (Tammelan, Pyynikin, Heinä- ja Laukontori), toisaalta se, että jo vuonna 1930...
Kokeiluun voisi ottaa esimerkiksi jotakin seuraavista:
Olli Jalonen
Abdulrazak Gurnah
John le Carré (uusin teos vuodelta 2018)
Ilja Leonard Pfeijffer: Grand Hotel Europa
Ian McEwan: Opetukset
Esa Helasvuon säveltämästä ja Pertti Reposen sanoittamasta kappaleesta "Kesän maku" löytyy sovitus pianolle ainakin kokoelmista Suuri toivelaulukirja 19 (F-Kustannus, 2008) ja Suuri toivelaulukirja: musikaali, TV ja elokuva (F-Kustannus, 2015 tai Otava, 2020). Molemmat löytyvät Keski-kirjastojen kokoelmista.
Monet taidehuutokaupat antavat arvioita maalausten arvosta, usein myös maksutta. Tässä linkkejä muutamiin:
Hagelstam: https://www.hagelstam.fi/
Bukowski: https://www.bukowskis.com/fi
Helander: https://www.helander.com/fi
Sisäministeriön nettisivuilla kerrotaan, että lippuluonnoksen vuodelta 1918 laativat taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen.Suomen lipun historia - Sisäministeriö (intermin.fi)
Toistaiseksi kukaan kirjastokollega ei ole tunnistanut kyseistä runoa. Yritän vielä selvittää asiaa, joten palaan asiaan myöhemmin.
Helmet-kirjavarastosta löytyvät Maila Pylkkösen runokokoelmat ovat varattavissa verkkokirjastosta: helmet.fi
Maila Pylkkösen tuotanto: Klassilliset tunteet. 1957; Jeesuksen kylä. 1958; Arvo : vanhaäiti puhuu runonsa. 1959; Ilmaa - Kaikuu. 1960; Valta. 1962; Virheitä. 1965; Tarina tappelusta. 1970; Muistista. 1972; Marjamiesnaisen muistiinpanoja. 1975; Monologit. 1976; On kesä vain. 1977; Kootut : runot ja proosarunot 1957 - 1977. 1983; Varhaiset runot // Parnasso 2/2001. Lähde: Kansallisbiografia
Löysin Finna haulla pari uutta pro gradu opasta. Halutessasi voit laajentaa haun aikaväliä, jolloin löydät enemmän oppaita.
Kananen Jorma: Opinnäytetyön ja pro gradun pikaopas : avain opinnäytetyön ja pro gradun kirjoittamiseen. 2019
sekä Seppola Rauni: Liiketalous- ja yhteiskuntatieteen tutkimusstrategiat ja -menetelmät : opas pro gradu -tutkielmalle. 2023 Linkki Finnaan
Varsinaista listaa ei näytä löytyvän. Tähän ranskankielisen keskustelufoorumin ketjuun on kerätty melko kattavasti Lucky Lukessa nähtyjä julkkiskarikatyyrejä kuvien kanssa:
https://www.bdgest.com/forum/les-caricatures-dans-les-albums-de-lucky-l…
Code Lyokon suomalaisilta fanisivuilla kerrotaan, että sarjaa on esitetty Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2007. Sarjaa näytti MTV Juniori -kanava vuosian 2007-2009. Myöhemmin sarjaa on näytetty uusintoina mm. Subilla ja MTV3-kanavalla.
Ikävä kyllä, emme onnistuneet selvittämään säkeiden kirjoittajaa. Sisällön ja sanomansa puolesta se muistuttaa vähän tällä verkkosivulla olevaa vanhan aapisen Seimen lapsi -joulurunoa: https://www.tiedonportailla.fi/adventtikalenteri/luukku6.htm
Tuntisikohan joku lukijoistamme kysyjän etsimää tekstiä?
Saatat sittenkin muistaa kirjan nimen oikein, sillä Maria Jotunin Huojuva talo on ilmestynyt ensimmäisen kerran Otavalta jo 1936 ja toisen kerran postuumisti 1963. Uusintapainos kirjasta on julkaistu myös 1954. Linkki Finna.fi
Jos nimi epäilyttää, voisit tutkailla Kirjasammon listausta 1940-luvun kirjailijoista ja kirjoista. Mukana myös myöhemmät teokset, jotka käsittelevät 1940-lukua. Linkki Kirjasampo.fi
Verkosta löytyvien vahvistamattomien tietojen perusteella Nuutajärven maljakon nimi/numero on 4901 ja suunnitteluvuosi 1952, tekijää ei tunneta.https://kirppisrakkautta.blogspot.com/2021/10/kirppisloytoja-turusta.htmlAsian voisi tarkistaa tuoteluettelosta, mutta sellaista en onnistunut löytämään 1950-luvulta. Nuutajärven lasi kuuluu ilmeisesti nykyään Fiskars Oyj:lle, heiltä voisi tiedustella vanhoja tuoteluetteloita.
Löysin Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta asiantuntija Raimo Jussilan artikkelin suvaitsevaisuus-sanasta. Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 29.9.1998 Linkki artikkeliin.Artikkelin lopussa Jussila summaa: "Suvaitsevaisuutta tai sen eri vivahteita voidaan nykysuomessa ilmaista monilla muillakin tavoilla. Tämmöisiä sanoja ovat esimerkiksi avarakatseisuus, avaramielisyys, laajakatseisuus, ennakkoluulottomuus, vapaamielisyys ja maltillisuus sekä myös lainasanat humaanisuus, liberaalisuus ja toleranssi.Suomalaisen suvaitsevuuden taustalla on kuitenkin tulkinnallista avaruutta: kun suomalaiset suvaitsevat, he vähimmilläänkin vastahakoisesti sietävät mutta enimmillään rakastavat, jopa kiihkeästi...
Valitettavasti käytettävissämme olevista lähteistä ei löydy tietoa HOK:n tarjoiluista jatkosodan aikana. Kehoitankin olemaan yhteydessä Hotelli- ja ravintolamuseon tietopalveluun, joka vastaa ruoka- ja juomakulttuuria sekä niihin liittyviä palveluita koskeviin tiedusteluihin. Tietopalvelu löytyy seuraavasta osoitteesta: https://hotellijaravintolamuseo.fi/tietopalvelu/
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan ulvoa alkuperästä: "ulvoa (Agr; yl.) ’jaulen, heulen’, johd. ulvaista, ulvonta, ulvottaa ~ ink ulvoa ’ulvoa, ulista’, ulvottā | ka ulvuo ’ulvoa’ | ly ulvada | va ulvoa id. | vi uluda ’ulvoa, parkua’, murt. ulvuda (mahd. < sm) ’ulvoa’ | li uʾllə (prs. ulūb) id.= lpN holˈvot (Pi Lu In Ko Kld T) ’ulvoa, parkua’ (voi olla vanha laina < ims).Onomat. sanoja, samaa alkuperää kuin ulista (ks. tätä); vrt. lisäksi ve ulaida ’ulvoa’, vi ulguda ’ulvoa, parkua’ (myös Agr wlgocat ’ulvokaa’)." Linkki KainoKotus.fiSana on siis kehittynyt ulvonnan ääntä mukaellen.
Roope on kansanomainen asu nimestä Robert. Vanhojen nimien puhuttelumuodot löydettiin virallisiksi etunimiksi 1980-luvulla, niin myös Roope. Nimi otettiin uudelleen almanakkaan vuonna 2000; nimipäivä on 7.6.
Robert on englantilainen muoto germaanisesta nimestä Hrodebert (muinaissaksan hrothi, maineikas + berhta, loistava). Ruotsiin nimi Robert tuli 1600-luvulla eräiden skotlantilaisten mukana. Sieltä se saatiin myös Suomen almanakkaan.
Tietoja nimestä löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Uusi suomalainen nimikirja, Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet
Suomen kirjallisuuden tietokeskuksen FILIn ylläpitämästä käännöstietokannasta voi helposti hakea ruotsiksi käännettyjä teoksia. Tietokanta löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran internetsivuilta, osoitteesta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Riittää kun hakulomakkeeseen kirjoittaa kirjailijan nimen ja käännöskielen.
