Ursula on hellittelymuoto latinankielisestä "naaraskarhua" tarkoittavasta sanasta ursa.
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Olisiko kesäleiripaikkasi Enäjärven rannalla sijaitseva leiri- ja kurssikeskus Enä-Seppä, joka on alkujaan jo ainakin 1500-luvulta peräisin oleva Sepän tila. Vuonna 1953 Keski-Helsingin Diakoniasäätiö osti Enä-Sepän kesäsiirtolaksi ja leirikeskukseksi, ja oli sen omistaja 50 vuotta. Alla linkit Enä-Sepästä ja sen historiasta kertovaan sivustoon:
http://enaseppa.fi/ena-sepan-historiallinen-ymparisto
http://enaseppa.fi/
Maini Palosuon käännöksessä tuo kohta on käännetty näin: "niin laki on aasimainen - aivan pöllö. Jos laki on sitä mieltä, niin se on vanhapoika, ja pahinta mitä sille voin toivoa on, että senkin silmät avautuisivat koettelemuksissa. " (1954, s. 361)
En saanut käsiini teosta Leo Tolstoin elämä ja teokset. I nidos : lapsuudesta ensi miehuuden ikään : autobiografisia muistelmia, kirjeitä ja elämäkerrallisia aineksia / koonnut Paul Birykov ; tarkastanut Leo Tolstoi ; venäläisestä käsikirjoituksesta suomentanut Arvid Järnefelt. Porvoo 1906, joten en voinut tarkistaa, olisiko kirje löytynyt sieltä, mutta teksti löytyy suomennettuna Henry Troyat, Tolstoi -elämäkerrasta sivulta 131: Maailmassa voi elää ihmeellisen ihanaa elämää, jos vain osaa tehdä työtä ja rakastaa, tehdä työtä sen puolesta mitä rakastaa, ja rakastaa sitä mitä tekee. Henri Troyat, Tolstoi 2. painos, 1995 (suomennettu ranskankielisen alkuteoksen saksankielisestä lyhennetystä laitoksesta)....
Varhaisin tunnettu nenän kautta käytetty päihde oli jauhemainen tupakka eli nuuska. Sitä, kuten myös poltettavaa tupakkaa, käyttivät tiettävästi ensimmäisenä Etelä-Amerikan alkuperäiskansat. Kumpikin käyttötapa tuli Eurooppaan 1400-luvulla ensimmäisten löytöretkeilijöiden mukana.1600-1700-luvuilla nuuskaaminen oli muodikasta ylemmissä yhteiskuntaluokissa, ja sillä uskottiin olevan myös suotuisia terveysvaikutuksia. Nykyään ainakin Suomessa tunnetumpi tuote on kostea, suun limakalvojen kautta vaikuttava nuuska, mutta nenänuuskaakin käytetään edelleen.
Lähteet:
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/topic/snuff
Wired.com: https://www.wired.com/2009/06/snuff/
Vaikuttaa siltä, että käytössä ovat sekä post-alakulttuuriteoria että jälkialakulttuuriteoria. Molemmista löytyy joitakin viitteitä akateemisesta teksteistä. Ilmeisesti kumpikaan ei ole täysin vakiintunut käyttöön. Alakulttuurikäsitettä on pyritty korvaamaan käsitteellä osakulttuuri, mutta siihen en löydä tässä yhteydessä viittauksia.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/18252/gradu_pkomonen_0910.pdf?sequence=3&isAllowed=y
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/40571/978-951-39-4923-5.pdf?sequence=3
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/99602/gradu07323.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kari Litmasen ja Kalevi Puonnin kappale Vain taivas tietää sisältyy nuottijulkaisuun Marita Taavitsainen & Taina Kokkonen (2000).
Nuottijulkaisu kuuluu Kainet-kirjastojen kokoelmiin:
https://finna.fi/Record/kainet.701063
Vakavan koronavirusinfektion vaaraa voivat lisätä ne perussairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä. Näitä ovat esimerkiksi vaikea-asteinen sydänsairaus, huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus, diabetes johon liittyy elinvaurioita, krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta ja vastustuskykyä heikentävät taudit kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva syöpätauti. Riskiä lisää myös vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys, kuten esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito. Muita tekijöitä, jotka yleisesti ottaen heikentävät keuhkojen toimintaa ja saattavat lisätä koronavirusinfektion riskiä terveydelle, ovat sairaalloinen ylipaino ja...
Arvo Turtiaisen teoksessa Minä paljasjalkainen on ainakin yksi runo, joka liittyy myös Katajanokkaan; ”Arska Stadista”.
Ilpo Tiihosen kirjassa Ei-Kaj Plumps: Hyppyjä Helsinkiin on Katajanokka mainittu parissa runossa muiden kaupunginosien lisäksi.
Matti Paavilaisen teos Muistoja Pohjolasta sisältää Helsinki-aiheisia runoja, Katajanokkakin selvästi mainittiin ainakin parissa runossa.
Juha Saarisen teoksessa Niin minäkin sinua on yksi runo, jossa on aiheena ratikkamatka välillä Katajanokka – Munkkiniemi.
Heikki Niskan lastenrunoteoksesta löytyy runo 'Jäänmurtajan uni', jossa ollaan Katajanokalla.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://www.helmet.fi/fi-FI
Sitaatti on teoksesta: Nuori Johannes.
"Mitä on onni", hän sanoi ja haukotteli nautinnollisesti. "Seitsemänkymmenen vuoden ikään olen ehtinyt, mutta ei onnea kirjoista löydä ja tiedon tuska on ruttoakin pahempi koska se myrkyttää ihmiseltä kaiken onnen. Katso sen sijaan tuota pientä koiraa miten autuaan kylläisenä se makaa antaen auringon kuumasti paistaa kylkeään. Viisas joutilaisuus on ihmisen paras onni, ja jos pahansuovat moittivat minua ahneeksi, niin tietty varallisuus on suloisen laiskuuden välttämätön edellytys. On vain muistettava että ruumiin miellyttävään laiskuuteen on liityttävä myös hengen hedelmällinen laiskuus. Kaikki ponnistelu, niin ruumiin kuin hengen vaivaaminen, on vain omiaan kuluttamaan voimia ja suistamaan ihmisen...
Englannin kielellä pärjää varmastikin pääsääntöisesti perusarjessa ja matkustaessa, vaikka väärinymmärryksiä ja hankalia tilanteita voi syntyä.
En tiedä koskeeko mainitsemasi Liikasen toteamus Eurooppaa yleisesti vai Euroopan unionissa työskentelyä, mutta myös Euroopan unionin toimielimissä pärjää englannilla. Euroopan unionissa on 24 virallista kieltä, joista kolmea (englanti, ranska ja saksa) käytetään sisäisessä neuvottelussa ja viestinnässä. Toki monipuolinen kielitaito on suuri etu ja monessa tehtävässä toimiminen jopa vaatii sitä.
Ranskan kielellä on EU:ssa pitkät perinteet ja toimitilat sijaitsevat suurilta osin ranskankielisillä alueilla. Kuitenkin myös englannin kielellä on ollut...
Teoksessa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsinki : Otava, 2000) kerrotaan:
KURTTIO (137) [Isoilla kirjaimilla painetun hakunimen jälkeen sulkuihin merkitty luku ilmoittaa nimeä kantavien Suomessa asuvien henkilöiden määrän 1998]
Peräpohjalainen sukunimi Alatorniolta ja Kemistä. Sana kurttio palautuu 'pystysuoraa vesiputousta' merkitsevään lapin sanaan.
Voisiko kyseessä olla Skye Watersin "Taikakoirat"-sarja. Ainakin sarjassa on maaginen vetokoira.
Tässä lisätietoa sarjan ensimmäisestä osasta "Jääkarhun apuna" (2012):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Kirjan saatavuustiedot Helmetissä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2054334?lang=fin
Hei, onpa ikävää kun kun sait muistutuksen myöhässä. Meille on tärkeää saada tietää kirjastojärjestelmämme teknisistä ongelmista. Laitathan vielä palautetta osoitteeseen https://helmet.fi/fi-FI/helmetpalaute(92767)
Yle Areenan sivuilla kerrotaan, että Paul Temple ja Spencerin juttu -kuunnelmassa Paul Templen vaimon Steven roolissa on Rauha Rentola:
https://areena.yle.fi/audio/1-3172099
Kielitoimiston sanakirjan mukaan lakka viittaa toisinaan erilaisiin katettuihin tiloihin, katoksiin tai laavuihin. Esimerkiksi kyyhkyslakka on kesyjen kyyhkysten pesä-, lepo- ja turvapaikaksi rakennettu laatikkomainen suoja tai pieni rakennus. Kysyjän tulkinta kuulostaa oikealta, Ahon teoksessa lakka vaikuttaisi viittaavan juurikin räystääseen tai muuhun katokseen.
Lähde:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/lakka
Geologimme kanta kysymykseen on että ennallistamisesta voidaan tässä tapauksessa puhua. Soiden ennallistamisesta voidaan puhua kaikissa tapauksissa riippumatta siitä, mikä on ollut ihmisen suolle suuntaama maankäyttömuoto, kuten esim. kasvu- tai energiaturvetuotanto, suopelto, tekoallas tai metsätalous. Soiden ennallistamisen tavoitteena on palauttaa suo mahdollisimman luonnontilaiseksi ja hiiltä (turvetta) sitovaksi ekosysteemiksi. Ennallistamisella ei välttämättä päästä 100%:sti takaisin juuri siihen tilaan, mikä oli vallitsevana ennen ojitusta, mutta suon vesitalouden parantaminen esim. ojia tukkimalla tai patoamalla nopeuttaa suon elpymistä kohti luonnontilaa. Ennallistamisella saadaan aikaan myös muitakin hyötyjä, puhutaan...
Tätä asiaa kannattaa kysyä suoraan asiantuntijoilta. Kokeile shakkifoorumia https://foorumi.shakkiliitto.fi/
Jyväskylässä on myös shakkiyhdistys: https://jyvas-shakki.weebly.com/
Jean Cocteaun tuotannosta on suomennettu vain muutama runo. Teokseen Tulisen järjen aika : kymmenen modernia ranskalaista lyyrikkoa (WSOY, 1962, ss. 77 - 80) sisältyy yhdeksän runoa sarjasta Enkeli Heurtebise (L’Ange Heurtebise) Aale Tynnin suomentamina. Runosta Les cheveux gris on kaksi suomennosta. Lauri Viljasen käännöksen Harmaahiuksinen nuoruus voi lukea teoksesta Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia (WSOY, 1961, s. 17). Arja Samoojan suomennos Harmaat hiukset sisältyy antologiaan Runon suku : valikoma suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava, 1991, s, 192).
Edellä mainitut teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tilata ne lainattaviksi omaan lähikirjastoosi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi...
Enni Mustosen Järjen ja tunteen tarinoita -sarja sijoittuu ajallisesti 1800-luvun lopulta 2000-luvulle. Sarjan osat Nimettömät, Mustasukkaiset, Lipunkantajat, Sidotut ja Parittomat ovat saatavilla cd-äänikirjoina. Marja Hiltusen Koivikon Agatha -sarja kuvaa 1900-luvun alun maaseutuympäristöä. Sarja on saatavilla e-äänikirjana https://www.ellibslibrary.com/collection/0/hiltunen%20marja
