Virsikirja.fi-sivustolla kerrotaan, että virsi Joka aamu on armo uus olisi ensi kerran suomennettu Harpunsäveliä 1886 -julkaisuun. Kyseistä teosta en onnistunut löytämään mistään, mutta ilmeisesti sama suomennos on ollut myös Rauhansäveliä 1894 -teoksessa, joka on saatavissa ainakin varastokirjastosta.
Valitettavasti runoilija on jäänyt tuntemattomaksi. Runo löytyy Maarit Tyrkön toimittamasta Tätä runoa en unohda -teoksesta (1977), jossa julkisuudesta tutut henkilöt kertovat heille merkityksellisistä runoista. Geniusruno löytyy sivuilta 148-149. Kuvanveistäjä Essi Renvall kertoo valinneensa runon, sillä se on tuonut hänelle lohtua. Tätä runoa en unohda -teoksen hakemistossakin mainitaan, että runon kirjoittaja on tuntematon.
Helmet-kokoelmista löytyy sekä elokuvana että TV-sarjana. Tarkemmat tiedot löytyvät linkin
Peppi Pitkätossu kautta ja samalla pääset tekemään varauksia.
Helsingin kaupunginkirjaston mikrofilmatut lehdet ovat luettavissa Pasilan kirjastossa ja mikrofilmien lukulaitteelle täytyy etukäteen varata aika Varaamon kautta, tästä linkistä löytyvät ohjeet: Lehdet, mikrofilmit, tietokoneet | Helmet
En kuitenkaan löytänyt Savon Sanomia Pasilan mikrofilmattujen lehtien listasta, joka löytyy täältä: mikrofilmatut lehdet.pdf
Kansalliskirjastosta sen sijaan löytyy mikrofilmillä Savon Sanomat: savon sanomat | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Suosittelen siis vierailua Kansalliskirjastossa, yhteystiedot ja aukioloajat näet täältä: Etusivu | Kansalliskirjasto
Voit hoitaa kadonneen aineiston korvausasian missä vain Helmet-kirjaston toimipisteessä.
Sinun on korvattava kadonnut tai vahingoittunut aineisto maksamalla aineiston omistavan kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu. Voit vaihtoehtoisesti korvata aineiston toisella vastaavalla teoksella. Videokasettia, BD-levyä ja DVD-levyä ei voi korvata vastaavalla teoksella, vaan ne korvataan maksamalla korvausmaksu. Kirjasto ei palauta maksamaasi korvausmaksua, vaikka myöhemmin löytäisit korvaamasi aineiston. Maksut (ei koske perintää) voit maksaa Helmet-kirjastoon, jossa on kassa tai verkossa www.helmet.fi/verkkomaksu.
Laina-ajat ja maksut | Helmet
Täysin varmaa vastausta paavalinkukkien värin muutokseen ei löytynyt. Erilaisilla keskustelupalstoilla värinmuutoksen kuitenkin ajateltiin johtuvan esim. kasvin mullan pH-arvojen muutoksesta. Jos kukkaa pidetään samassa mullassa ilman lisäravinteita ja mullan vaihtoa hyvin pitkään, niin vaikuttaisi olevan mahdollista, että ainakin jotkin paavalinkukkien lajikkeet vaihtavat aikojen kuluessa väriä. Samoilla keskustelupalstoilla ehdotetaan myös ratkaisuja tähän värin vaihtumiseen, jos niin ei halua tapahtuvan.
https://puutarha.net/keskustelut/2190307/paavalinkukka_saintpaulia_sain…
https://keskustelu.suomi24.fi/t/3481994/saintpauliasta
Lapuan räjähdyksen jälkeen tehtaan johtoa syytettiin oikeudessa kuoleman ja vamman tuottamuksesta sekä työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Lapuan käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1979 räjähdystehtaan toimitujohtajan sakkoihin, koska räjähdystehtaan lataamon seinällä ei ollut kirjallisia ohjeita, joissa työntekijöitä olisi ohjeistettu ruudin käsittelyyn. Kyse oli siis turvallisuusmääräysten laiminöyönnistä. Päätöksestä valitettiin ja lopulta Vaasan hovioikeus antoi asiasta uuden tuomion vuonna 1982. Hovioikeus tuomitsi neljä tehtaan johtavaa työntekijää sakkoihin työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Tämän päätöksen korkein oikeus kumosi vuonna 1982. Kuoleman ja vamman tuottamuksesta ei mikään oikeusaste tehtaan johtoa tuominnunt....
Laulu on nimeltään Pumppuräppi ja sen esittää "soitin- ja keitinyhtye" Los Piratos (Olli Liimatainen ja Janne Jukarainen).
Laulu löytyy muutamalta eri tallenteelta Outi-kirjastojen kokoelmista. Myös Youtubessa laulusta on useita versioita.
Tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta. Kaukolainaksi tilataan kirjoja, levyjä, nuotteja, elokuvia ja mikrofilmejä. DVD:n tilaaminen on siis mahdollista, jos kyseistä teosta ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Olisikohan kirja Mahabad Namiqista kertova Mahabad : kuu, aamusumu ja rakkaus? Sen on kirjoittanut Heini Saraste 2007. Linkki Helmet hakuun
Helsingin Sanomissa on ollut kirjan arvostelu 23.9.2007. Siinä kerrotaan näin:" Harvan alle kolmikymppisen elämäntarinasta saa kiinnostavaa kirjaa. Sitten on poikkeuksia. Kuten Mahabad Namiq.
Hän on 27-vuotias kurdi, syntyjään Irakista, pakolainen ja Suomeen muuttaneiden kurdien ensimmäistä aaltoa. Lisäksi hän on MM-kultamitalisti. Viidettä kertaa naimisissa. Ja näkövammainen." Linkki artikkelin pätkään
Kirjastonhoitajalla ei ole tarvittavaa asiantuntemusta vastata metsän omistamiseen liittyviin asioihin ja vastuisiin. Metsänomistajan oikeuksista ja velvollisuuksista kerrotaan melko kattavasti Metsäkeskuksen sivuilla. Metsäkeskuksella on myös asiakaspalvelu, johon voi ottaa yhteyttä metsänomistajuuteen liittyvissä asioissa. Lainsäädännöllisesti metsänhoitoa säätelee metsälaki.
Metsäkeskus: Tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/oikeudet-ja-velv…
Metsäkeskuksen asiakaspalvelun yhteystiedot: https://www.metsakeskus.fi/fi/tietoa-meista/yhteystiedot-ja-toimipisteet
Metsälaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093
Etsimäsi kirja voisi olla Richard Raynerin Pilvien piirtäjä (suom. Erkki Jukarainen). Kirja tosin on ilmestynyt suomeksi vasta vuonna 2001, mutta sopii hyvin kuvaukseesi.
Pilvien piirtäjä Helmetissä
Pilvien piirtäjä Kirjasammossa
Koottua Rölli-laulukirjaa ei ole lukuun ottamatta Rölli ja metsänhenki -elokuvan tiimoilta julkaistua Uusia Rölli-lauluja -kirjaa. Nämä laulut on julkaistu nuottina vain tässä kirjassa, joten vaihtoehtoja ei valitettavasti näille ole.Vanhemmista kappaleista Tässä tulee Rölli löytyy useista laulukirjoista, esim. Suomen lasten laulukirjan tiedoissa lukee "sanat, melodia, kosketinsoitin ja sointumerkit". Laulu on myös Suuri toivelaulukirja 13:ssa. Muunlaisia nuotteja kappaleesta ei näytä olevan.Omituisten otusten kerho on Suuri toivelaulukirja 19:n lisäksi Pianohitit - lastenlauluja : helpot sovitukset, kivat kompit! -kirjassa.Robotti Ruttunen löytyy mm. Suuri toivelaulukirja 18:sta.
Oskar Merikannon Ukko Nooa -muunnelmat pianolle on julkaistu erillisenä nuottina ”Ukko Nooa muunnelmineen” (tai ”Ukko Nooa muunnelmin”) (Fazer, useita painoksia). Ne sisältyvät myös nuottiin Merikanto, Oskar: ”Suosittuja pianokappaleita” (Warner/Chappell Music Finland, 1996; Fennica Gehrman, 2006).Kirjastojen luetteloissa taidemusiikkisävellyksistä käytetään yhtenäistettyä nimekettä. Tämän teoksen yhtenäistetyn nimekkeen pitäisi ohjeluettelon mukaan olla ”Ukko Noak, OM293”, mutta monissa kirjastoissa on vielä käytössä vanha yhtenäistetty nimeke ”Muunnelmat, piano (Ukko Noak)”. Poroila, Heikki: Yhtenäistetty Oskar Merikanto : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2019):https://www....
Kyse on varmastikin tästä Pinterest-kuvasta: https://fi.pinterest.com/pin/4292562137186780/Valitettavasti kysymykseesi ei löytynyt vastausta. Kyselin apua kollegoiltani täällä Porvoossa ja myös valtakunnallisella kirjastonhoitajien palstalla, mutta tuloksetta. Osaisikohan joku tämän palstan lukijoista auttaa?
Tätä sitaattia tällaisenaan en löytänyt hakemalla enkä selaamalla Platonin Euthyfron-dialogista, The Internet Classics Archive | Euthyphro by Plato. Dialogi löytyy myös suomennettuna Platon Teokset. Ensimmäinen osa : Apologia ; Kriton ; Lakhes ; Hippias (lyhyempi dialogi) ; Ion ; Euthyfron ; Kharmides ; Lysis ; Protagoras.Tämä on ilmeisesti loppupäätelmä Euthyfronin dilemmassa. Dilemman kysymys on: Päättävätkö jumalat, mikä on hyvää, koska se on hyvää, vai onko se hyvää siksi että jumalat päättävät niin? Teksti on Platonin kirjoittamaa ja siinä keskustelevat Sokrates ja Euthyfron.LähteetVaasan yliopisto: Euthyfronin dilemma https://blogs.uwasa.fi/ajatusyhteys/2023/12/13/euthyfronin-dilemma/Wikipedia: Euthyphro dilemma https://en.wikipedia....
Lähetin kysymyksesi Suomenlinnaan. Jani Tihinen Ehrensvärd-seura ry:stä vastasi siihen näin:Lemmenlammen tarinasta on erilaisia versioita ja pääsääntöisesti niissä liikutaan 1700-luvulla, Ruotsin aikakaudella, jolloin linnoitus tunnettiin nimellä Sveaborg. Tämä variaatio venäläisestä upseerista, tunnelista ja sen etsinnästä on itselleni tuntematon, vaikka olenkin opastanut Suomenlinnassa 25 vuoden ajan.Tässä muistiin kirjattuna Pekka Väisäsen merkitsemänä versio, joka on se yleisin, jonka mukaan lampea on Lemmenlammeksi alettu kutsumaan:https://www.pekkavaisanen.fi/2022/11/08/suomenlinna-on-tarkea-osa-kulttuuriperintoamme/”Ehkä kuitenkin tragikoomisin – ja kuuluisin – kummitustarina liittyy 1700-luvun lopun tapahtumiin saarella....
