Kirja kannattaa palauttaa. Kun se on palautettu, kirjastokortilla voi taas lainata. Jos kirja on kadonnut, se täytyy korvata. Kannattaa käydä omassa lähikirjastossa keskustelemassa asiasta. Kirjan voi korvata joko ostamalla samanlaisen kirjan tilalle tai maksamalla kirjan korvaushinta. Jos haluat maksaa kirjan, kirjastossa laitetaan kirja korvattavaksi. Silloin kirjan hinta näkyy kirjastokortin maksuissa.
Kirjastokortilla olevat maksut voi maksaa verkossa. Verkkomaksamiseen kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Maksut voi maksaa maksukortin tiedoilla tai verkkopankin kautta.
Finna-aineistohakuun tehty "Lappeenrannan lastenkoti" -haku johdatti Lappeenrannan kaupungin kuva-arkiston valokuvaan Pienen Lamposaaren lastenkodista 1930-luvulla. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä löytyi Koditon lapsi -lehden artikkeli, jossa mainitaan Lappeenrannan Lamposaaressa olleen lastenkodin vuosina 1932-1937. Sen jälkeen lastenkoti muutti Myllymäelle.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/895303?term=lastenk…
Lappeenrannan kaupunginarkiston asiakirjaluettelossa ei näyttäisi olevan mainintaa lastenkodin aineistoista. https://www.lappeenranta.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/tietopalvelu/k…
Ehkä aluksi voisi kuitenkin lähestyä Lappeenrannan kaupunkia ja kysyä ovatko asiakirjat kaupungin arkistossa...
Toivomasi lehti ei ole luettavana Kallion kirjaston lehtialueella. Ainoa kirjasto Helsingissä, jossa lehteä voi lukea on Pasilan kirjasto. Kallion lehtikokoelmaa on käytännön syistä täytynyt pienentää. Lehtikokoelmaa mietitään taas syksyllä uudelleen. Otamme palautteet huomioon. Pasilasta lehteä ei lainata, tämän ja kahden edellisen vuoden lehdet ovat siellä pysyvästi luettavana. Jos haluat lehden ehdottomasti Kallion kirjastoon, voit varata Espoon kaupunginkirjastoon tulevan lehden ja valita varauksen noutopaikaksi Kallion.
Lehden numerot näet Helmetistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1608246?lang=fin
Klikkaa varaa, kirjaudu kirjastokortin tunnuksessa ja pin-koodilla ja valitse haluamasi numero.
Maallikkoja olemme mekin, joten voimme vain suositella kirjallisuutta aiheesta. Tällaisia teoksia löytyy esimerkiksi helmet-kirjastojen kokoelmista:
Evoluutio : miten lajit kehittyvät? / Juha Valste ; piirrokset: Kauko Kyöstiö (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2018)
Evoluutio : miten elämä kehittyy / Pasi Laihonen, Jukka Salo, Timo Vuorisalo (Otava, 1986)
Evoluutio / Ernst Mayr (WSOY, 2003)
Evoluutio ja populaatiot / Juhani Lokki, Anssi Saura, P. M. A. Tigerstedt (WSOY, 1986)
Kaikki evoluutiosta / toimittaneet Ilkka Hanski, Ilkka Niiniluoto & Ilari Hetemäki (Gaudeamus Helsinki University Press, 2009)
Kelpoisimman synty : evoluution suurimman arvoituksen ratkaisu / Andreas Wagner (Terra Cognita...
Vastaajillamme ei ole tämän alan asiantuntemusta ja tiedonlähteitä aiheesta on vaikea löytää. Jos tuo latinankielinen fraasi on yleisemmin käytetty ja tunnettu, voisiko asiaa yrittää tiedustella Hautaustoimistojen liitosta? https://hautajaiset.fi/ohjeita-hautajaisiin/ensiohje-vainajan-omaisille/
Google Kääntäjällä voisi tietysti kokeilla, millaisen suuntaa antavan käännöksen saa tulokseksi. Sen avulla voisi päästä oikean version jäljille.
Kyseessä saattaisi olla Mihail Vasiljevin ja Sergei Guštševin Maailma vuonna 2007 : tiedemiesten tulevaisuudennäkymä (Tammi, 1960).
Vasiljev ja Guštšev olivat Komsomolskaja Pravda -lehden toimittajia, jotka vuonna 1957 haastattelivat Moskovassa eri tieteenalojen tutkimuslaitosten johtajia ja kokoamansa aineiston pohjalta kirjoittivat kuvauksen siitä, miltä maailma näyttäisi 50 vuotta myöhemmin.
"Tulevaisuudenkuva 21. vuosisadalta on kaikessa utopistisuudessaan vaikuttava ja mieltä kiehtova: kuu on oman planeettamme seitsemäs maanosa, siellä on ensimmäinen lasista rakennettu kaupunki, suuret ja nopeat laivat kulkevat veden alla, lentokoneet ujeltavat 6 000 km tuntinopeudella, syöpä on jo voitettu, ihminen tarvitsee...
En onnistunut löytämään kirjallista lähdettä, jossa sanontaa olisi selitetty. Se on kuitenkin tuttu monelle kirjastomme työntekijälle. Etenkin vanhempina aikoina sitä on käytetty niissä tilanteissa, kun vaatimattomissa hautajaisissa ruokaa ei ole ollut tarjolla koko saattoväelle. Arkunkantajat on kuitenkin ruokittu aina.
Nykyäänkin samaa periaatetta on noudatettu hiljaisissa hautajaisissa, joissa muistotilaisuus on järjestetty vain lähipiirille. Perussääntönä on pidetty, että arkunkantajille on aina ruokatarjoilu.
Taustalla on varmaankin se, että perinteisesti vainajan muistoa on Suomessa kunnioitettu runsaalla ruoalla ja juomalla. Hautauksen jälkeistä muistojuhlaa on kutsutukin sanalla peijaiset, joka viittaa uhrijuhlaan. (Lähde:...
Tuotteen säilymiseen vaikuttaa alkoholipitoisuuden lisäksi mm. tuotteen happamuus, kuinka paljon sokeria siinä on, säilytysastian steriiliys ja tiiviys, ympäröivä lämpötila ja se, kuinka kauan tuotetta olisi tarkoitus säilyttää. Votkan tapainen viina, jossa on 40 tilavuusprosenttia alkoholia, säilyy huoneenlämmössäkin periaatteessa ikuisesti (tai ainakin siihen asti, että se haihtuu pois). Jos tuotteessa on alle 20 tilavuusprosenttia alkoholia, se ei säily. Kuitenkin runsaastikin alkoholia sisältävä juoma voi menettää makuaan pitkässä säilytyksessä, jolloin sen juominen ei ole miellyttävää. Yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei siis voi antaa.
Jorvaksentie kulki alun perin Lauttasaaresta Jorvakseen. Myöhemmin Jorvaksentietä ryhdyttiin kuitenkin korvaamaan uudemmalla moottoritiellä, ja nykyään virallisesti Jorvaksentieksi kutsutaan enää kantatien 51 Kirkkonummen puoleista osuutta.Tiiviin kuvauksen Jorvaksentien historiasta voi lukea muun muassa Matti Grönroosin Suomen tiehistoriaa käsittelevältä verkkosivulta: https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Kantatie_51Painetuista lähteistä Jorvaksentien vaiheista voi lukea esimerkiksi Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin vuonna 1987 julkaisemasta "Tienpitoa Uudellamaalla : tienpitoa vuoteen 1920 : Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiiri 1920-1985".
Verkosta löytyvien vahvistamattomien tietojen perusteella Nuutajärven maljakon nimi/numero on 4901 ja suunnitteluvuosi 1952, tekijää ei tunneta.https://kirppisrakkautta.blogspot.com/2021/10/kirppisloytoja-turusta.htmlAsian voisi tarkistaa tuoteluettelosta, mutta sellaista en onnistunut löytämään 1950-luvulta. Nuutajärven lasi kuuluu ilmeisesti nykyään Fiskars Oyj:lle, heiltä voisi tiedustella vanhoja tuoteluetteloita.
Kyseessä voisi olla eteläafrikkalaisen Martin Pistoriuksen Mykkä huuto: poika, joka jäi oman kehonsa vangiksi.Kun Martin oli 12-vuotias, hänen kurkkunsa tuli kipeäksi. Mystiset oireet valtasivat hänen kehonsa ja veivät häneltä vähitellen puhe- ja liikuntakyvyn kokonaan. Lopulta hän vaipui kooman kaltaiseen tilaan, mutta viiden vuoden kuluttua hänen mielensä heräsi eloon vaikka hän ei pystynyt puhumaan tai liikkumaan. Lopulta hän saa tietokoneen välityksellä yhteyden ulkomaailmaan, ja löytää netistä lopulta myös rakkauden.
Helmet- tai Heilikirjastoista en löytänyt san marinolaisten kirjailijoiden kirjoja. Eduskunnan kirjastosta sekä Kansallis- että Varastokirjastoista löytyy Marino Fattorin Ricordi storici della Repubblica di S. Marino, vapaasti suomennettuna: "Historiallisia muistoja S. Marinon tasavallasta".Yhtäkään suomennettua tai englanniksi käännettyä san marinolaisen kirjailijan kirjaa en löytänyt Suomen kirjastoista.https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Ricordi+storici+della+Repubblica+di+S.+Marino&type=AllFields&lng=fihttps://www.treccani.it/enciclopedia/marino-fattori_(Dizionario-Biografico)/#google_vignette
Ainoat Säkkijärven sukat, jotka löysimme, ovat Instagramissa käyttäjän finnish_sock_fairy -tilillä julkaistut kirjoneulesukat. Julkaisujen teksteistä päätellen kuvio pohjautuu ryijyyn. Kuva sukista: https://www.instagram.com/p/CCESJWCl3AO/?utm_source=ig_web_copy_link&ig…Samalla tilillä on julkaistu myös kaaviokuva kirjoneuleesta: https://www.instagram.com/p/CCEp_HcFS-e/?utm_source=ig_web_button_share…
Pilpuslehtonen on neulotun kuvion nimi. Kuvio tunnetaan monella nimellä, ja se on joko melkein tai täysin samanlainen kuin tunnettu norjalainen kuvio selburose. Sanan kirjaimellinen merkitys jää hieman arvailun varaan, mutta luultavasti kyseessä on pilpus -> pilpunen -> pilppu, joka on ilmeisesti murteellinen nimitys pinnalle tai välipuulle. Kuviomallissahan on ruusuke, joka on ikään kuin jaettu pienillä välipuilla osiin. Lehtonen puolestaan tarkoittaa Suomen murteiden sanakirjan mukaan esimerkiksi lehdykkää. Pilpuslehtonen olisi siis pienillä välipuilla jaettu lehdykkä, miltä kuvio tosiaan jonkin verran näyttääkin.
Kristiina Vuori ei vaikuta työskennelleen kirjastossa. Ylen ja Maaseudun tulevaisuuden haastatteluissa hän on kertonut työskennelleensä yritysmaailmassa. Kirjasammossa Vuoren ammattitiedoiksi on listattu copywriterit, merkonomit ja tiedottajat.
Valitettavasti suoraa kanavaa, yhteistä osoitetta tai postituslistaa, jossa kirjoja voisi tarjota kaikkiin kirjastoihin, ei ole. Paras keino on tarjota eri kirjastojen hankintaosastolle kirjaa suoraan.
Kirjastot.fi-sivustosta löytyvät kaikkien yleisten kirjastojen yhteystiedot (Kirjastot-kanava). Myös erikoiskirjastojen ja yliopistokirjastojen tiedot löytyvät Kirjastot.fi:n Kirjastot-kanavalta.
Kirjastot.fi-sivustossa on myös Kirjastoala-kanava. Sieltä löytyvät Keskustelut, joita alan ammattilaiset seuraavat suhteellisen aktiivisesti. Keskustelut-osaan on perustettu Kustantajien tiedotteita kirjastoille -niminen foorumi, jossa voi tarjota kirjallisuutta kirjastoille.
Hei!
Elokuva on tällä hetkellä paikalla Riihimäen pääkirjastossa. Jos et voi noutaa sitä sieltä, voit tehdä kaukolainatilauksen siitä (maksaa 6 €)Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kaukolainalomakkeella, joka löytyy kirjaston sivulta. Tilatun aineiston voi noutaa Hämeenlinnan kirjastosta.
Meillä ei ole säästetty pysyvästi kuin oman alueen eli Pohjanmaan sanomalehtiä. Etelä-Suomen sanomat täytyy kaukolainata mikrofilmeinä. Mikrofilminlukulaitetta voitte käyttää sitten pääkirjaston Uutisalueella. Voitte jättää kaukolainapyynnön kirjaston mihin tahansa toimipisteeseen tai netissä tällä lomakkeella https://kirjasto.vaasa.fi/kaukolainat
Valtaosa Wikipedian artikkeleista pitää paikkansa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/03/voiko-wikipediaan-luottaa-tark…
https://www.savonsanomat.fi/teemat/tiede/Voiko-Wikipedian-artikkeleihin…
