Kielitoimiston sanakirjan mukaan https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/peruskoulunopettaja?searchMode…
peruskoulunopettaja tarkoittaa sekä peruskoulun luokan- että aineenopettajaa.
Päivi Heikinheimo ja Eero Erkkilä ovat levyttäneet suomeksi dueton "Ai nostri monti" Verdin oopperasta "Il trovatore" nimellä "Vuorille kauas vaeltakaamme". Duetto alkaa: "Oi kuule mua". Suomenkielisen sanoituksen tekijä on tuntematon. En löytänyt suomenkielistä sanoitusta kirjoitettuna enkä muita suomenkielisiä versioita tästä duetosta. Suomenkielinen versio tästä duetosta on harvinainen.
Leena Vallisaari on suomentanut oopperan libreton. Tämä suomennos ei ole tarkoitettu laulettavaksi. Siinä tuo kohta on käännetty: "Me palaamme vuorillemme."
Yleensä oopperat esitetään nykyään alkukielellä ja tekstitettyinä. Oopperan tekstittäminen on yksi kääntämisen muoto. Se on eri asia kuin laulettava käännös.
Lähteitä:
Fenno :...
Kirja kannattaa palauttaa. Kun se on palautettu, kirjastokortilla voi taas lainata. Jos kirja on kadonnut, se täytyy korvata. Kannattaa käydä omassa lähikirjastossa keskustelemassa asiasta. Kirjan voi korvata joko ostamalla samanlaisen kirjan tilalle tai maksamalla kirjan korvaushinta. Jos haluat maksaa kirjan, kirjastossa laitetaan kirja korvattavaksi. Silloin kirjan hinta näkyy kirjastokortin maksuissa.
Kirjastokortilla olevat maksut voi maksaa verkossa. Verkkomaksamiseen kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Maksut voi maksaa maksukortin tiedoilla tai verkkopankin kautta.
Finna-aineistohakuun tehty "Lappeenrannan lastenkoti" -haku johdatti Lappeenrannan kaupungin kuva-arkiston valokuvaan Pienen Lamposaaren lastenkodista 1930-luvulla. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä löytyi Koditon lapsi -lehden artikkeli, jossa mainitaan Lappeenrannan Lamposaaressa olleen lastenkodin vuosina 1932-1937. Sen jälkeen lastenkoti muutti Myllymäelle.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/895303?term=lastenk…
Lappeenrannan kaupunginarkiston asiakirjaluettelossa ei näyttäisi olevan mainintaa lastenkodin aineistoista. https://www.lappeenranta.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/tietopalvelu/k…
Ehkä aluksi voisi kuitenkin lähestyä Lappeenrannan kaupunkia ja kysyä ovatko asiakirjat kaupungin arkistossa...
Toivomasi lehti ei ole luettavana Kallion kirjaston lehtialueella. Ainoa kirjasto Helsingissä, jossa lehteä voi lukea on Pasilan kirjasto. Kallion lehtikokoelmaa on käytännön syistä täytynyt pienentää. Lehtikokoelmaa mietitään taas syksyllä uudelleen. Otamme palautteet huomioon. Pasilasta lehteä ei lainata, tämän ja kahden edellisen vuoden lehdet ovat siellä pysyvästi luettavana. Jos haluat lehden ehdottomasti Kallion kirjastoon, voit varata Espoon kaupunginkirjastoon tulevan lehden ja valita varauksen noutopaikaksi Kallion.
Lehden numerot näet Helmetistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1608246?lang=fin
Klikkaa varaa, kirjaudu kirjastokortin tunnuksessa ja pin-koodilla ja valitse haluamasi numero.
Maallikkoja olemme mekin, joten voimme vain suositella kirjallisuutta aiheesta. Tällaisia teoksia löytyy esimerkiksi helmet-kirjastojen kokoelmista:
Evoluutio : miten lajit kehittyvät? / Juha Valste ; piirrokset: Kauko Kyöstiö (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2018)
Evoluutio : miten elämä kehittyy / Pasi Laihonen, Jukka Salo, Timo Vuorisalo (Otava, 1986)
Evoluutio / Ernst Mayr (WSOY, 2003)
Evoluutio ja populaatiot / Juhani Lokki, Anssi Saura, P. M. A. Tigerstedt (WSOY, 1986)
Kaikki evoluutiosta / toimittaneet Ilkka Hanski, Ilkka Niiniluoto & Ilari Hetemäki (Gaudeamus Helsinki University Press, 2009)
Kelpoisimman synty : evoluution suurimman arvoituksen ratkaisu / Andreas Wagner (Terra Cognita...
Vastaajillamme ei ole tämän alan asiantuntemusta ja tiedonlähteitä aiheesta on vaikea löytää. Jos tuo latinankielinen fraasi on yleisemmin käytetty ja tunnettu, voisiko asiaa yrittää tiedustella Hautaustoimistojen liitosta? https://hautajaiset.fi/ohjeita-hautajaisiin/ensiohje-vainajan-omaisille/
Google Kääntäjällä voisi tietysti kokeilla, millaisen suuntaa antavan käännöksen saa tulokseksi. Sen avulla voisi päästä oikean version jäljille.
Code Lyokon suomalaisilta fanisivuilla kerrotaan, että sarjaa on esitetty Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2007. Sarjaa näytti MTV Juniori -kanava vuosian 2007-2009. Myöhemmin sarjaa on näytetty uusintoina mm. Subilla ja MTV3-kanavalla.
Kyseessä saattaisi olla Mihail Vasiljevin ja Sergei Guštševin Maailma vuonna 2007 : tiedemiesten tulevaisuudennäkymä (Tammi, 1960).
Vasiljev ja Guštšev olivat Komsomolskaja Pravda -lehden toimittajia, jotka vuonna 1957 haastattelivat Moskovassa eri tieteenalojen tutkimuslaitosten johtajia ja kokoamansa aineiston pohjalta kirjoittivat kuvauksen siitä, miltä maailma näyttäisi 50 vuotta myöhemmin.
"Tulevaisuudenkuva 21. vuosisadalta on kaikessa utopistisuudessaan vaikuttava ja mieltä kiehtova: kuu on oman planeettamme seitsemäs maanosa, siellä on ensimmäinen lasista rakennettu kaupunki, suuret ja nopeat laivat kulkevat veden alla, lentokoneet ujeltavat 6 000 km tuntinopeudella, syöpä on jo voitettu, ihminen tarvitsee...
En onnistunut löytämään kirjallista lähdettä, jossa sanontaa olisi selitetty. Se on kuitenkin tuttu monelle kirjastomme työntekijälle. Etenkin vanhempina aikoina sitä on käytetty niissä tilanteissa, kun vaatimattomissa hautajaisissa ruokaa ei ole ollut tarjolla koko saattoväelle. Arkunkantajat on kuitenkin ruokittu aina.
Nykyäänkin samaa periaatetta on noudatettu hiljaisissa hautajaisissa, joissa muistotilaisuus on järjestetty vain lähipiirille. Perussääntönä on pidetty, että arkunkantajille on aina ruokatarjoilu.
Taustalla on varmaankin se, että perinteisesti vainajan muistoa on Suomessa kunnioitettu runsaalla ruoalla ja juomalla. Hautauksen jälkeistä muistojuhlaa on kutsutukin sanalla peijaiset, joka viittaa uhrijuhlaan. (Lähde:...
Jorvaksentie kulki alun perin Lauttasaaresta Jorvakseen. Myöhemmin Jorvaksentietä ryhdyttiin kuitenkin korvaamaan uudemmalla moottoritiellä, ja nykyään virallisesti Jorvaksentieksi kutsutaan enää kantatien 51 Kirkkonummen puoleista osuutta.Tiiviin kuvauksen Jorvaksentien historiasta voi lukea muun muassa Matti Grönroosin Suomen tiehistoriaa käsittelevältä verkkosivulta: https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Kantatie_51Painetuista lähteistä Jorvaksentien vaiheista voi lukea esimerkiksi Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin vuonna 1987 julkaisemasta "Tienpitoa Uudellamaalla : tienpitoa vuoteen 1920 : Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiiri 1920-1985".
Verkosta löytyvien vahvistamattomien tietojen perusteella Nuutajärven maljakon nimi/numero on 4901 ja suunnitteluvuosi 1952, tekijää ei tunneta.https://kirppisrakkautta.blogspot.com/2021/10/kirppisloytoja-turusta.htmlAsian voisi tarkistaa tuoteluettelosta, mutta sellaista en onnistunut löytämään 1950-luvulta. Nuutajärven lasi kuuluu ilmeisesti nykyään Fiskars Oyj:lle, heiltä voisi tiedustella vanhoja tuoteluetteloita.
Löysin Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta asiantuntija Raimo Jussilan artikkelin suvaitsevaisuus-sanasta. Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 29.9.1998 Linkki artikkeliin.Artikkelin lopussa Jussila summaa: "Suvaitsevaisuutta tai sen eri vivahteita voidaan nykysuomessa ilmaista monilla muillakin tavoilla. Tämmöisiä sanoja ovat esimerkiksi avarakatseisuus, avaramielisyys, laajakatseisuus, ennakkoluulottomuus, vapaamielisyys ja maltillisuus sekä myös lainasanat humaanisuus, liberaalisuus ja toleranssi.Suomalaisen suvaitsevuuden taustalla on kuitenkin tulkinnallista avaruutta: kun suomalaiset suvaitsevat, he vähimmilläänkin vastahakoisesti sietävät mutta enimmillään rakastavat, jopa kiihkeästi...
Ainoat Säkkijärven sukat, jotka löysimme, ovat Instagramissa käyttäjän finnish_sock_fairy -tilillä julkaistut kirjoneulesukat. Julkaisujen teksteistä päätellen kuvio pohjautuu ryijyyn. Kuva sukista: https://www.instagram.com/p/CCESJWCl3AO/?utm_source=ig_web_copy_link&ig…Samalla tilillä on julkaistu myös kaaviokuva kirjoneuleesta: https://www.instagram.com/p/CCEp_HcFS-e/?utm_source=ig_web_button_share…
Pilpuslehtonen on neulotun kuvion nimi. Kuvio tunnetaan monella nimellä, ja se on joko melkein tai täysin samanlainen kuin tunnettu norjalainen kuvio selburose. Sanan kirjaimellinen merkitys jää hieman arvailun varaan, mutta luultavasti kyseessä on pilpus -> pilpunen -> pilppu, joka on ilmeisesti murteellinen nimitys pinnalle tai välipuulle. Kuviomallissahan on ruusuke, joka on ikään kuin jaettu pienillä välipuilla osiin. Lehtonen puolestaan tarkoittaa Suomen murteiden sanakirjan mukaan esimerkiksi lehdykkää. Pilpuslehtonen olisi siis pienillä välipuilla jaettu lehdykkä, miltä kuvio tosiaan jonkin verran näyttääkin.
Kristiina Vuori ei vaikuta työskennelleen kirjastossa. Ylen ja Maaseudun tulevaisuuden haastatteluissa hän on kertonut työskennelleensä yritysmaailmassa. Kirjasammossa Vuoren ammattitiedoiksi on listattu copywriterit, merkonomit ja tiedottajat.
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan ulvoa alkuperästä: "ulvoa (Agr; yl.) ’jaulen, heulen’, johd. ulvaista, ulvonta, ulvottaa ~ ink ulvoa ’ulvoa, ulista’, ulvottā | ka ulvuo ’ulvoa’ | ly ulvada | va ulvoa id. | vi uluda ’ulvoa, parkua’, murt. ulvuda (mahd. < sm) ’ulvoa’ | li uʾllə (prs. ulūb) id.= lpN holˈvot (Pi Lu In Ko Kld T) ’ulvoa, parkua’ (voi olla vanha laina < ims).Onomat. sanoja, samaa alkuperää kuin ulista (ks. tätä); vrt. lisäksi ve ulaida ’ulvoa’, vi ulguda ’ulvoa, parkua’ (myös Agr wlgocat ’ulvokaa’)." Linkki KainoKotus.fiSana on siis kehittynyt ulvonnan ääntä mukaellen.
Sorsanmetsästys-pelissä on 99 tasoa + mahdoton taso 0.
Sorsia on 10 ammuttavana 10 per taso ja tasosta pitää selvitä tietyssä ajassa ja saada ammutuksi tietty määrä sorsia. Joka tasolla sorsat lentävät nopeammin. Jos saat kaikki 10 ammuttua, ansaitset täydellisen bonuksen.
Strategiaopas ei kerro, kuinka monta sorsaa voi päästä karkuun, jotta taso olisi suoritettu. (Ilmeisesti ainakin yksi voi jäädä eloon) https://strategywiki.org/wiki/Duck_Hunt
Samat ohjeet pätevät myös savikiekkoammunnassa.
Hei,
Kyseessä on Jyrki Heino. Hän on kirjoittanut aiheesta kolmekin dekkaria:
Kellari, eli kertomus poikkeuksellisista ja järkyttävistä tapahtumista, jotka aikoinaan herättivät suurta huomiota Ruotsin kuningaskunnan Turun kaupungissa (Schildts & Söderströms, 2012)
Kello, eli Selonteko tapahtumista, jotka käynnistyivät, kun luutnantti Carl Wennehielm alkoi tutkia Kustaa III:n sodassa taistelleen majurin katoamista (Schildts & Söderströms, 2014)
Kelmit, eli Tarina häikäilemättömästä juonittelusta ja ilkeämielisistä teoista, joiden selvittelyyn luutnantti Carl Wennehielm ryhtyy Turussa vuonna 1800 (Schildts & Söderströms, 2016).
