Televisiomainontaa on mahdollista sijoittaa tietyn tyyppisten ohjelmien yhteyteen. Kaupallisen television ohjelmatarjonta mahdollistaa kohdentamisen kontekstin, alueen, kellonajan ja kohderyhmän mukaan. Yritykset voivat ostaa televisiomainontaa kaupallisilta televisiokanavilta ohjelmakohtaisesti, jolloin mainostaja valitsee minkä ohjelmien katkoilla mainosta näytetään. Toinen vaihtoehto on ostaa mainosaikaa kohderyhmäkohtaisesti, jolloin televisio‐ohjelmat valitaan ohjelmien katsojakunnan perusteella.
Yrityksille on tärkeää varmistaa mainostettavan tuotteen tai brändin yhteensopivuus ohjelmaympäristöön. Yritykset tekevät itse päätöksensä mainonnan sijoittelusta televisiokanavan kanssa. Ne voivat vain jättää mainostamatta tuotteitaan...
Voit pyytää uuden tunnusluvun Vanamo-verkkokirjaston kirjautumisikkunan Uusi tunnusluku -linkistä. Täytä kenttiin kirjastokortin numero ja valintasi mukaan joko sähköpostiosoite tai puhelinnumero. Sähköpostiosoitteen tai puhelinnumeron tulee olla sama, joka on tallennettu asiakkaalle kirjaston asiakastietoihin. Saat viestin muutaman minuutin kuluttua. Kun olet saanut uuden tunnusluvun, kirjaudu palveluun ja käy vaihtamassa se haluamaksesi tunnusluvuksi.
Lisää ohjeita Vanamo-verkkokirjastossa:
https://www.vanamokirjastot.fi/fi/news/unohtuiko-tunnusluku-pyyd%C3%A4-uusi-verkkokirjastossa
'Kuppanaa' on käytetty merkitsemään etenkin vanhaa, kokoon kutistunutta ihmistä, eli käytännössä se on sitä tavallisemman 'käppänä'-sanan synonyymi. Toisaalta sanaa on voitu käyttää myös jostakin kevyestä tai kuohkeasta ("Pehmeetä kuppanata on tuo vòe.") (Kahvi)kuppostakin on saatettu nimittää kuppanaksi.
Lähde: Suomen murteiden sanakirja
Erich Spörliä ei tosiaan mainita missään taiteilijaluetteloissa verkossa eikä häntä löydy painetuista teoksistakaan. Tutkiskelin saksalaisen taiteen ja historian teoksia tuolta ajalta, siis 1940 eteenpäin signeerausten perusteella, mutta mitään ei löytynyt. Myöskään esim. Leni Riefenstahlin muistelmissa vuosilta 1902-1945 ei tätä henkilöä löydy. Riefensthal kertoo melko paljon kansallissosialistisen ajan taide- ja kulttuurielämästä. Ainoat tiedot ovat nuo, joita taulun signeerauksista on löytynyt eli hän olisi müncheniläinen ja professori. Toinen samaan aikaan Münchenissä toiminut professori on tunnetumpi historian tutkija Johannes Spörl, mutta ei ole mitään tietoa, onko näillä henkilöillä mitään yhteyttä. En löytänyt hänestä tietoja...
Finnan kautta löysin kaksi LP-levyä, jotka sopivat kuvaukseesi: "Marches and waltzes", esittäjänä USSR Defence Ministry Brass (1980, tuotetunnus C60-13745-6) ja "Old marches and waltzes for brass band", esittäjänä USSR Defence Ministry Brass Band, johtajina Nikolai Nazarov ja Nikolai Sergejev ([197?], tuotetunnus Melodija CM03211-12). "Marches and waltzes" -levyn sisältötietoja ei ole Finnassa. "Old marches and waltzes for brass band" -levyn sisältötiedot löytyvät Discogs-tietokannasta: https://urly.fi/1KcH. Sama LP-levy on kuvailtu Yleisradion Fono-tietokannassa näin: https://urly.fi/1KcU.
"Marches and waltzes" -levy on lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastossa ja "Old marches and waltzes for brass band" -levy...
TEKIJÄ Hamre, Leif, kirjoittaja
TEOS Lentokone kadoksissa / Leif Hamre ; [suomentanut Pentti Huovinen]
PAINOS 3. painos
Julkaisutiedot Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1984
ULKOASU 155, [1] sivua ; 21 cm
Kysymäsi teos lienee ylläoleva. Siitä on ollut olemassa c-kasetille luettu versio.
Voisiko kyseessä olla Anna König, Anna und Reza : eine deutsch-iranische Liebe https://www.worldcat.org/title/anna-und-reza-eine-deutsch-iranische-lie… on kuvausta saksan kielellä Hallo Münchenin artikkelissa, https://www.hallo-muenchen.de/muenchen/ramersdorf-perlach-berg-am-laim/…
Lisäys 28.9.2020: Kirjailija löytyi, hän on Hera Lind.
Hei,pyysin asiantuntija-apua Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutista. Kimmo Saarinen tunnisti lajin.Kyseessä on heloviherikäs, Anthocomus rufus.Lajitietokeskuksessa perustiedot lajista: https://laji.fi/taxon/MX.193420Kimmo mainitsee myös, että lajin ensisijainen elinympäristö on ruovikot, joten laji ei varmasti ole minkään sortin tuholainen sisätiloissa.
Ikävä kyllä emme onnistuneet selvittämään mikä runo tämä voisi olla. Asiaa selvitettiin kaikkien suomalaisten kirjastojen yhteisellä tieto-listallakin, mutta kukaan ei muistanut tätä runoa.
Olisivatkohan kyseessä ehkä Ian Robinsonin kirjoittaman Taikamaan tarinoita -sarjan kirjat Taikalinna, Taikametsä, Taikajärvi ja Taikavuori (Kirjalito, 1978)? Kuvitus on Gillian ja Ronald Embletonin. Näiden saatavuus näyttää kyllä vapaakappalekirjastoja lukuunottamatta aika heikolta.
Finna | Taikamaan tarinoita
Onnet | Taikamaan tarinoita
Soturin tie on Yrjö Jylhän runo kokoelmasta Risti lumessa (1937). Runon voi lukea myös vuonna 1943 ilmestyneestä Yrjö Jylhän runojen valikoimasta (Runoja : valikoima eri kokoelmista).
Teokset kuuluvat kirjastoverkkoalueenne kokoelmiin.
https://helle.finna.fi/
Ikävä kyllä tämä lehti ei enää ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Lehti on aikaisemmin tullut Pasilan kirjastossa sijaitsevaan Monikieliseen kirjastoon, ja sen tiedot näkyvät vielä Helmet-haussa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1017941__SPhu%20nu%20dien…
Helmet-kirjastojen asiakkaiden on mahdollista lukea kahta vietnaminkielistä lehteä PressReader-palvelussa. Palvelussa on luettavissa mobiililaitteilla ja tietokoneilla sanoma- ja aikakauslehtiä noin 120 maasta 60 kielellä. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Muistelemasi kirjasarja on Olov Svedelidin Korttelijengi (ruotsiksi Betongrosorna) -sarja.
Nuortenkirjasarjan tapahtumat sijoittuvat Tukholmaan ja yksi jengiläisistä söi jatkuvasti vadelmaveneitä.
Kahdeksanosainen sarja ilmestyi suomeksi 1986-1994:
Korttelijengi ja asuntomurrot
Korttelijengi ja konnien kätkö
Korttelijengi tuhopolttajien jäljillä
Korttelijengi ja kadonnut nainen
Korttelijengi ja postiryöstö
Korttelijengi ja suuri kaappaus
Korttelijengi ja uhkauskirjeet
Korttelijengi ja petkuttaja
Normaalia nivelten jäykkyyttä ja ns. aamukankeutta voivat aiheuttaa monet asiat. Liikkumattomina olevat nivelet kuivuvat ja varsinkin vanhemmiten nivelessä oleva nivelvuori erittää vähemmän voitelevaa nestettä kuin nuorempana. Jänteet ja lihakset kiristyvät yleensä unen ja levon aikana, ja vetristymisessä voi mennä jonkin aikaa. Yleensä terveet nivelet ja lihakset vetristyvät 10-15 minuutin jälkeen.
Anna-lehden artikkelissa käsitellään erilaisia nivelten ja lihasten sairauksia, jotka voivat aiheuttaa vakavampia pitkäkestoisia jäykkyyksiä raajoissa:
https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/jaykat-nivelet-ja-lihakset-aamuisin…
Lähde:
https://www.health.harvard.edu/pain/what-makes-my-joints-stiff-in-the-m…
Kysymykseesi ei voi antaa varmaa vastausta. Joidenkin mielestä on mahdollista, että ihminen juo elämänsä aikana saman vesimolekyylin. Esimerkiksi ekonomisti Chris Blattmanin mukaan tämä on hyvin todennäköistä:
https://chrisblattman.com/2016/06/09/whats-the-chance-of-having-drunk-the-same-water-molecule-twice/
Tarinan todenperäisyydestä ei ole mitään varmuutta, mutta kyseessä saattoi olla Robert Schumann, josta kerrotaan tuollaista tarinaa:
”Schumannin tie pianistiksi katkesi kuitenkin äkisti. Yleisesti tunnetun näkemyksen mukaan syynä tähän oli laite, jonka Schumann oli itse kehittänyt venyttääkseen sormenvälejä. Laitteen käyttö johti oikean käden tilapäiseen halvaantumiseen, jonka jälkeen keskisormi ei enää toiminut soittamisen kannalta riittävän hyvin. Tämä on tunnetuin versio tapahtumista, mutta myöhemmin tutkijat ovat myös esittäneet näkemyksen, jonka mukaan käden halvaus olisi johtunut syfiliksestä. Ainoa Schumannille annettu hoito-ohje hänen loukattuaan kätensä oli liottaa sitä vasta teurastetun eläimen sisälmyksissä.”
https://fi....
Kaivattu kirja on Marita Hauhian Se eka (Kirjayhtymä, 1989). Tarinan "onnettomuus mopon kanssa" ei tosin tapahdu kirjan toiselle päähenkilölle Timpalle, vaan tämän kaverille Sakulle, joka ottaa luvatta Timpan kevarin ja kuolee risteyskolarissa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au69971f2a-4da1-4838-ac30-0f4ca6c48f34
Kyseinen kirja on lukuisten Helsingin ja naapurikuntien kirjastojen kokoelmissa, mutta vastaushetkellä lainassa kaikista pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Tarkemmat saatavuustiedot (eräpäivät ym.) voit tarkastaa
Plussa-tietokannasta (osoitteessa http://www.libplussa.fi/). Saatavuustilannehan voi vaihdella nopeastikin.
Tampereen teknillisen korkeakoulun kirjastossa on sekä Lasirakentajalehti vuodesta 1991 alkaen että Lasirakentajan käsikirja (kustantaja Tampere Enterpress). Kirjastot eivät yleensä lainaa lehtiä kokoelmastaan. Kannattaa ottaa yhteyttä teknillisen korkeakoulun kirjastoon. Verkkosivut löytyvät osoitteesta http://www.tut.fi/library/ Sieltä löytyy yhteystietoja ja aukioloaikoja.
Kyllä meiltä löytyy mikrofilien lukulaite. Lukulaite on käytössä käsikirjasto/lukusalissa kirjaston kolmannessa kerroksessa. Ajan voi varata puhelimitse numerosta 08-558 47321 tai sähköpostitse kasikirjasto@ouka.fi
