Molempien maiden ajantasainen lainsäädäntö on luettavissa verkossa.
Suomi http://www.finlex.fi
Valitkaa lainsäädäntö ja kirjoittakaa hakuruutuun kirjanpitolaki.
Viro http://www.riigiteataja.ee
Valitkaa otsing ja kirjoittakaa ylimpään ruutuun raamatupidamise seadus
(Teksti on valitettavasti vironkielinen)
Virolainen kirjanpito portaali: http://www.neti.ee/cgi-bin/teema/ARI/Raamatupidamine/
Liiketoiminnan aloittaminen Virossa
Julkaistu: Helsinki : Tuokko Tilintarkastus, 2003
Tämä "Tattarisuon murhiksi" kutsuttu tapaus sattui vuonna 1930, kun eräs autonkuljettaja pysähtyi juomaan suolla sijainneesta lähteestä ja löysi samalla sieltä ihmisruumiin osia. Poliisi ryhtyi tutkimaan asiaa ja selvitti sen seuraavana vuonna.
Ehkäpä paras lähde olisivat aikalaiskirjoitukset tuon ajan sanomalehdistä. Esim. Helsingin Sanomien vanhoja vuosikertoja löytyy pääkirjastosta Pasilasta mikrofilmeinä.
Helsingin Sanomien verkkoversion arkistosta löysin myös seuraavat jutut, joissa kerrotaan lyhyesti tapauksesta:
2.9.2001: Tattarisuon hurja maine alkoi ruumiinryöstöstä.
27.8.1998: Tattarisuolta poliisisurmiin.
27.8.1998: Matkamuistona murha. (tässä on mukana kuva vuodelta 1931)
Lisäksi löysin Kansalliskirjaston (os. Unioninkatu 36,...
Tarinat kuuluvat nk. 'arvoituskertomuksiin', jotka ovat sukua lyhyemmille arvoitusvitseille. Näitä arvoituskertomuksia löytyy mm. teoksista:
- Kilon toinen poliisi : vanhoja ja uusia koululaisjuttuja / toimittanut Ulla Lipponen
(s. 123 alkaen)
- Ota mamma mato : kompatehtäviä / toimittanut Ulla Lipponen
(s. 127 alkaen)
Arvoituskertomusten lisäksi samantyyppisiä ns. 'kompatarinoita' löytyy yllämainitsemistani teoksista. Arvoituskertomuksista on kerrottu tarkemmin kirjassa 'Ota mamma mato : kompatehtäviä' (sivuilla 198-199).
Tarinat kulkevat usein eteenpäin henkilöltä toiselle nimenomaan suullisena kansanperinteenä, nykytarinoina.
Sanasta "sirmakka" löytyy seuraavanlaisia tietoja kirjasta Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. 3, R-Ö: "Sirmakka" on Kaakkois-Suomen murteen sanoja. Karjalankannaksella sana esiintyi myös muodossa "sermakka". Karjalan kielellä sana on "širmankka". Sana tulee alkujaan venäjän kielen sanasta "šarmanka", joka ei tosin tarkoita harmonikkaa, vaan posetiivia. Venäjän kielen sana taas johtuu suositusta posetiivikappaleesta Charmante Katharine.
Runo on nimeltään Eriskummalinen kantele ja se kuuluu Elias Lönnrotin kokoamaan Kantelettareen.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamasta teoksesta Kanteletar, elikkä, Suomen kansan vanhoja lauluja ja virsiä (toim. Elias Lönnrot) on ilmestynyt useita painoksia, viimeisin eli 16. painos vuonna 2005.
markasta löytyy kuva mm. allaolevalta sivulta:
http://koti.mbnet.fi/jm78/1markka/1mk1865/1mk1865k.html
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -teoksen mukaan rahan arvo on 20-500 euroa mm. sen kunnon mukaan.
Teksti "94 48 kappaletta naulasta selwää hopeata" kertoo rahan sisältämästä puhtaan hopean määrästä. Tietoa tästä löytyy mm. Oulun Numismaattisen Kerhon sivulta:
http://www.oulunnumismaatikot.fi/onk50v/nayttely/04.pdf
Wikipediasta löytyy hänestä aika paljon tietoa. Tässä linkki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Florence_Foster_Jenkins Lisää löydät esim tästä linkistä: http://vanha.hum.utu.fi/historia/kh/Arkisto/tapahtumat/juhlakirja/
Googlaamalla löytyy paljon englanninkielisiä linkkejä hänestä.
Olemme käyneet läpi useita oopperaa käsittelevää kirjoja mutta niistä ei valitettavasti ole löytynyt tietoja hänestä. Myöskään Sibelius-Akatemian kirjastosta ei tekemäni haun mukaan löydy tietoja hänestä. Musiikkilehdistäkään ei löytynyt artikkeleita hänestä. Ilmeisesti hänen työnsä erikoislaatuisuuden vuoksi maininnat rajoittuvat lähinnä Internetiin. Hänen levynsä The Glory (????)of the human voice sisältyy kirjaston kokoelmiin, halutessasi voit tarkistaa sen...
Ruotsin rajat ovat historian kuluessa vaihdelleet. Valtio muodostui keskiajalla. 1300-luvulla Tanskan kuningas Valdemar Atterdag valloitti Skånen, Hallandin, Öölannin ja Gotlannin - alueet, jotka nykyään kuuluvat Ruotsiin. 1397–1523 Ruotsi oli valtioliitossa Tanskan ja Norjan kanssa yhden yhteisen kuninkaan alla, Kalmarin unioni. Kun Kalmarin unioni hajosi, Kustaa Vaasa nousi Ruotsin kuninkaaksi. Ruotsi nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla ja hallitsi suuria osia Tanskasta, nykyistä Suomea, Inkerinmaata, Viroa, Latviaa ja Pohjois-Saksan tärkeitä kaupunkeja. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet 1700- ja 1800-luvuilla, ja lopulta Suomen vuonna 1809.
Ks. esim. Pohjola-Norden sivustolta...
Lauri Pohjanpään runo "Kalajuttu" on alkuruno 10-osaisesta sikermästä "Eriskummainen uni merikäärmeestä" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Sininen hämärä" vuonna 1933.
"Kalajuttu" löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi teoksista "Lausuntarunoja nuorelle väelle" (toim. Eero Salola, 1949) ja "Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955).
Lähteet:
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola, 1949)
Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955)
Jonni-sanasta on kysytty myös Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa.
Sanan alkuperälle on useita selityksiä. On arveltu muun muassa, että jonni voisi olla genetiivimuoto sanasta jonkin. Sen on esitetty olleen konjunktio tai deskriptiivinen sana. Suomen murteiden sanakirjan mukaan jonni on viitannut myös suutarin käyttämään alasimeen.
Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-joku-jonninjoutava-niin-mika-se-jonni
Sanat löytyvät Mikko Alatalo: Kaikki sitä tekevät mielellään!: kantri 2 -CD-levyn tekstilipukkeesta. Levyä ei valitettavasti löydy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta kaukolainana sen saa tilattua myös tänne.
Japanissa on 1600-luvulta peräisin oleva hautamuistomerkki Nikko Toshogu, joka on kuuluisa puuveistoksistaan, joihin kuuluu myös kyselemäsi kolmen apinan ryhmä. Erinomainen ja vapaasti käytettävä kuva löytyy sivulta http://sakamoto.jfpi.or.jp/20/image/nikko_6.jpg
Nikko Toshogu -muistomerkki esitellään englanniksi sivulla http://jin.jcic.or.jp/atlas/architecture/arc04.html
Tikkuri- sana tarkoittaa kudottua villapaitaa t. -takkia, käytetään K.- ja P.-Pohjanmaalla, Kainuussa, Peräpohjolassa, Länsip.,paikoin P.-Savossa P.-Karjalassa.
Tieto on kirjasta: SUOMEN kielen etymologinen sanakirja. -Helsinki:Suomalais-ugrilainen seura osa 5 /kirj.Erkki Itkonen, Aulis J.Joki,Reino Peltola. -1975. ISBN 951-9019-12-X
Perä-Pohjolan ja Lapin rajoilla tikkuri sana on käytössä ainakin Sodankylässä.
Sinikka ja Tiina Nopola ovat suosittuja ja tuotteliaita kirjailijoita, jotka kirjoittavat sekä yhdessä että erikseen. He kirjoittavat sekä lapsille että aikuisille hyväntuulisia, humoristisia, tapahtumarikkaita kertomuksia, jotka sijoittuvat yleensä nykyaikaan ja "tavalliseen elämään". Kertomukset perustuvat suurelta osin henkilöiden väliseen vuoropuheluun. Risto Räppääjä sekä Heinähattu ja Vilttitossu ovat heidän suosituimpia lastenkirjasarjojaan. Näistä on tehty myös elokuvia ja näytelmiä.
Suomen nuorisokirjailijoiden nettisivulla http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=83 Nopolat kertovat työstään. Heistä molemmista on olemassa myös artikkeli Wikipediassa. Myös Risto Räppääjästä on tehty oma laaja Wikipedia-juttu....
Ihmisellä, jolla on auditiivinen hahmotushäiriö, on vaikeuksia hahmottaa kuulemaansa siitä huolimatta, että hänen kuulonsa on normaali. Se liittyy usein oppimisvaikeuksiin. Seinäjoen kaupunginkirjaston Seitti-aineistohausta voit etsiä tietoa aiheesta ainakin asiasanalla oppimisvaikeudet. Se tuottaa paljon myös sinulle tarpeetonta aineistoa, mutta tarkempaakaan asiasanaa ei oikein ole. Oppimisvaikeuksista kärsiville on myös yhdistyksiä, joista saa tietoa. Internetosoitteesta http://www.lukihero.fi/index2.html löydät yhdistysten nimet ja muuta tietoa. Suomen puheopisto järjestää myös kursseja mm. hahmotushäiriöisille. Puheopiston kotisivun löydät osoitteesta http://www.puheopisto.fi/ Ehkä kannattaa kysyä myös kaupungin terveyskeskuksen...
Laita tämän palvelun arkistooon sivulla hakulauseelsi nopola sinikka niin saat myös elämäkertatietoa. Toinen sivu:
Etsi myös kirjastosta artikkeli:Tekijä Ala-Risku, Päivi
Nimeke Sinikka Nopola : rytmiä, runoja ja liian paksuja kirjoja. Aikakauslehti Anna ISSN 0355-3035
Vu/vsk/nro/s 2004 ; (42) ; 20 ; 136-138.
Toinen artikkeli: Harjula, Kristiina
Nimeke "Joko sää oot pakastanu persiljas?"
Aikakauslehti Anna
ISSN 0355-3035
Vu/vsk/nro/s 2005 ; (43) ; 46 ; 22-26
Huomautus Haastateltavina lastenkirjailijat Sinikka ja Tiina Nopola
Aiasana lastenkirjallisuus; lastenkirjailijat: henkilöhistoria.
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset tarjoaa sanonnan taustaksi kielellistä väärinkäsitystä: "joku ruotsinkielinen on kehottanut vierasta istumaan ja polttamaan savukkeen mutta vahingossa onkin kehottanut häntä istumaan ja palamaan".
