Löysin kolme eri tietokirjasarjaa, jotka ovat ilmestyneet 1980-luvun lopulla tai 1990 -luvulla, voisiko olla joku näistä:Giuseppe Zanini: Lasten tietokirjat 1-10 (Mestarikustannus oy)J.M. Parramón: Pikkuväen tietokirjasto (Lasten Keskus)Merkurius -kirjat (eri tekijöitä) (Helsinki Media)
Valitettavasti emme löytäneet tällaista Nalle Puh -satua. Kukaan vastaajistamme ei muistanut sitä, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sadun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Turnauksilla on omat sääntönsä liittyen mitaleiden jakamiseen tuomareille, mutta tyypillisesti turnaukset jakavat kunnianosoituksena ottelun tuomaristolle mitalit, jos kyseessä on mitaliottelu. Esimerkiksi FIFA:n edellisiä vuoden 2022 MM-kisoja koskevassa sääntödokumentissa sanotaan, että sekä loppuottelun että pronssiottelun tuomaristolle jaetaan mitalit. Sääntödokumentin palkintoja käsittelevän luvun 45 kohta 8 linjaa, että voittajajoukkueelle jaetaan kultamitalit, toiseksi tulleelle joukkueelle hopeamitalit, ja kolmanneksi tulleelle joukkueelle pronssimitalit. Saman luvun kohta 9 linjaa, että sekä loppuottelun että pronssiottelun tuomaristolle jaetaan mitalit. Tuomariston mitalit siis määritellään eri kohdassa ja jaetaan eri perustein,...
Vesa Volotisen kirjan Tietoliikenne : televerkot ja päätelaitteet (WSOY, 2000) osiosta Hakuverkot löytyy tiivis esitys henkilö- eli kaukohakupalveluiden vaiheista. Kysymyksessä mainitun kaltaisia palveluja tarjosivat 1980-luvun puolivälissä käyttöön otettu valtakunnallinen kaukohakujärjestelmä Kauha ja 90-luvulla toiminut koko Euroopan kattanut digitaalinen hakujärjestelmä ERMES.Ensimmäiset henkilöhakujärjestelmät olivat yritys- ja kiinteistökohtaisia langallisia järjestelmiä. Seuraavassa vaiheessa kehitettiin hakuperiaatteeltaan langattomia kiinteistöittäisiä henkilöhakujärjestelmiä. Kiinteistöittäisten hakujärjestelmien jälkeen otettiin käyttöön alueelliset ja valtakunnalliset kaukohakuverkot. HPY käynnisti 450 MHz:n taajuusalueella...
Laulu "Sankarilaki" alkaa: "Kynti merta hän vain tuota lainehtivaa". Laulusta käytetään myös nimeä "Viikinkilaulu". Laulun alkuperäinen nimi on "Vikingabalk". Laulun on säveltänyt Bernhard Henrik Crusell. Tämän suomenkielisen sanoituksen (neljä säkeistöä) on tehnyt Kyllikki Solanterä. Alkuperäinen sanoitus on Esaias Tegnérin teoksesta "Frithiofs saga". Runossa oli alun perin 24 säkeistöä. Anneli Asplundin mukaan laulun käänsi ensimmäisen kerran Carl Axel Gottlund.Laulu sisältyy Anneli Asplundin toimittamaan nuottiin "Lauluja Lönnrotin ajoilta" (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002; ruotsin- ja suomenkieliset sanat, melodianuotinnos). Nuotin lopussa on tietoja lauluista. Laulu sisältyy myös vanhoihin koululaulukirjoihin, esimerkiksi Lauri...
Hei!Valitettavasti emme löytäneet tähän vastausta. Tuntuu, että Varusmies-niminen radio-ohjelma on kadonnut täysin historian hämärään. Ylen Arkisto tai Ritva-tietokanta eivät kumpikaan ole arkistoineet siitä yhtikäs mitään eikä muukaan laaja haku tuottanut mitään todisteita ohjelman olemassaolosta. Jopa yritykset etsiä vastaavan nimisiä ohjelmia ei tuottanut mitään tuloksia. Asiaa voisi mahdollisesti vielä tiedustella Yleltä.Pahoittelemme suuresti!
Kirjoja kannattaa Google-haun sijasta hakea kirjasto-ja museoaineistojen tietokantahaulla. Niitä ovat mm. Finna (arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhdistetty haku), Melinda (kirjastojen kansallinen hakupalvelu) sekä Helmet (Pääkaupunkiseudun kirjastokimpan aineistohaku)
Finna-haku löytää parhaiten hakusanalla Muotkatunturi. Tuloksena kuusi tietokirjaa. Linkki hakutulokseen.
Kaunokirjallisuutta löytyy parhaiten tarkennetulla haulla ja kahdella asiasanalla Inari (paikannimenä) ja kaunokirjallisuus.
Melinda haku löytää 7 teosta. Linkki hakutulokseen
esim. Sisimmäinen/ MaijaHaavisto, Hitsaaja /Katja Kettu ja Kultarinta / Anni Kytömäki tai Koarvikoddsin noita / Matti Uurinmäki,
Helmet-haku löytää...
Kyseessä voisi olla Ilse Bergerin lastenkirja Brumm Brumm karhunpentu (Brumm Brumm, der kleine Bär, 1994, suom. Ilkka Rekiaro, Kirjalito, 1994).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjan sisältöä kuvaillaan näin: "Karhunpentu Brumm Brumm asuu perheensä kanssa salamyhkäisessä Satumetsässä, jossa kaikki eläimet asuvat sulassa sovussa toistensa kanssa. Brumm Brumm on viisivuotias ja ja aina valmis pieniin kepposiin. Karhuperheen elämää seurataan vuoden ajan syntymäpäivineen ja jouluineen."
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Voivat käyttää. Pinkin värisiä saappaita valmistetaan koosta 36 kokoon 46. Pinkki väri mielletään usein feminiiniseksi väriksi, mutta historiassa se on ollut päinvastoin maskuliininen väri.
Lähteet ja lisätietoa:
Hai-saappaat: https://www.nokianjalkineet.fi/tuote/hai-2/?color=pinkki
Savon Sanomat: Vaaleanpunainen oli ennen maskuliininen väri ja tytöt puettiin siniseen https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/2984401
Helsingin Sanomat: Tiesitkö tätä? Vaaleanpunainen on historiallisesti miehinen väri https://www.hs.fi/elama/art-2000005195320.html
Antro Blogi: Vaaleanpunaisen sukupuolittunut historia https://antroblogi.fi/2018/10/vaaleanpunaisen-sukupuolittunut-historia/
Finna-hakupalvelun kautta löytyy joitakin historiallisia ilmakuvia, kun hakukenttään kirjoittaa sanat Sortavala ja ilmakuvat:
Sortavala ilmakuvat | Hakutulokset | Finna.fi
Kuvat ovat ladattavissa, mutta aineiston käyttöoikeudet vaihtelevat kuvakohtaisesti.
Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi
Fransiskus Assisilaisen tarina täydellisestä ilosta sisältyy teokseen Pyhän Franciscuksen kukkaset (I fioretti di San Francesco, johdanto, suom., selitykset: Seppo A. Teinonen, Kirjapaja, 1986, s. 31). Tarina on teoksen VIII luku.
https://piki.finna.fi/Record/piki.218948
https://contemplativemeditation.weebly.com/uploads/4/3/5/7/4357357/flow…
https://archive.org/details/ifiorettidisanfr00franuoft/page/20/mode/2up
Tyyni Tuulion suomennoksen ko. tarinasta voi lukea Kansalliskirjaston digitoimasta Lotta Svärd -lehdestä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1103397?term=T%C3%8…
En löytänyt nuottia tähän lauluun kirjastojen tietokannoista. Lehtitietojen perusteella nuotin on julkaissut IKL:n kannatusyhdistys. Lehtitietojen perusteella Tapio Ilomäki (1904-1955) on sekä säveltänyt että sanoittanut laulun. Laulu mainitaan ilmoituksissa ja jutuissa, joissa kerrotaan laulun laulamisesta eri tilaisuuksissa. Laulun nimi vaihtelee: ”Suora kurssissaan”, ”Suora kurssissa” tai ”Suora kurssi”.
Nuotti voi löytyä jostain arkistosta. Suomalaiset musiikkiarkistot -julkaisun mukaan Tapio Ilomäen sovitukset ja sävellyskäsikirjoitukset ovat Helsingin yliopiston kirjastossa (eli Kansalliskirjastossa) ja Suomen elokuva-arkistossa. Kansallisarkistossa on Isänmaalliseen kansanliikkeeseen liittyvää aineistoa.
Lähteitä:...
Kirjastonhoitajan ammattitaito ei riitä vastaaman lääketieteellisiin kysymyksiin. Lähteiden mukaan kantasoluja voi kerätä kahdella tavalla: verenkierrosta ja luuytimestä. Luuydinsiirto siis kuuluu kantasoluhoitoihin. Leukemiapotilaalle tehtävistä hoidoista kannattaa kysyä veritautien erikoislääkäriltä eli hematologilta. Voit tutustua aiheeseen myös alla olevien lähteiden kautta.
Lähteet ja lisätietoja:
Leukemia (verisyöpä) - Terveyskirjasto
Kantasoluhoidot | Kantasoluportaali | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)
Kantasolusiirrot - soluterapia murroksessa (duodecimlehti.fi)
Kantasoluja voi luovuttaa kahdella eri tavalla - Veripalvelu
Kyseinen teksti on Platonin Valtio-teoksen seitsemännestä kirjasta (518a), jossa Sokrates esittelee Glaukonille niin sanotun luolavertauksen. Lainaamasi englanninkielinen käännös katkeaa ehkä hieman liian aikaisin alkuperäiseen kreikankieliseen tekstiin nähden. Marja Itkonen-Kaila (teoksessa Platon, Valtio, Otava 1999) on kääntänyt tekstikohdan seuraavalla tavalla:
"Järkevä ihminen muistaa, että silmien häiriötiloja on kahdenlaisia, kahdesta eri syystä johtuvia: joko siitä, että siirrytään valosta pimeyteen, tai päinvastoin. Hän ottaa huomioon, että sama koskee myös sielua, ja siksi hän ei rupea tyhmästi nauramaan nähdessään sielun, joka ei pysty hämmennyksissään näkemään jotakin asiaa."
Jørn Rielin trilogian nimi on ”Kertomuksia isien talosta”. Kirjassa kerrotaan Agojaraq pojan kasvutarinaa. Lapsen nuori eskimoäiti on aikoinaan lähtenyt tiehensä. Poika varttui omalaatuisten miesomaistensa huostassa hyvin etenkin sen jälkeen kun äitiä korvaamaan löydettiin eskimoperinteen mukaisesti omaehtoista kuolemaa harkitseva vanha nainen Aviaja, joka suostuteltiin pojan hoitajaksi: ”Hupaisa juttu koristaa kasvot”.
Sarjaan kuuluvat myös: ”Meidän herramme ketunloukku” ja ”Ensitapauksen juhla”.
Englanninkielisiä lukusuosituksia antavia verkkosivuja löytyy useitakin. Niiden avulla voi löytää ainakin sopivaa käännöskirjallisuutta. Nämä linkit tarjoavat osin samoja tuloksia:
https://bookriot.com/best-book-recommendation-sites/
https://www.makeuseof.com/tag/7-sites-decide-book-read/
https://www.makeuseof.com/sites-for-book-recommendations-find-your-next…
https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=best+book+recommenda…
https://thenerddaily.com/where-to-find-book-recommendations/
Suomalaisia vastaavia sivustoja ei oikein taida olla. Tässä kuitenkin vanhempi vastauksemme kirjasuosituksista:
https://www.kirjastot.fi/kysy/hyvien-kirjojen-loytaminen-aina-yhta?lang…
Kirjavinkit-sivustolta voi myös löytää...
Karusellia on esitetty Kouvolan teatterissa vuonna 2004. Pääosissa olivat Taina Kokkonen ja Sami Kosola ja ohjaajana Henrik Timonen. Muita esitystietoja en löytänyt.
Lähde:
"Taina Kokkonen Juliena musikaali Karusellissa". Kaleva 7.9.2004. https://www.kaleva.fi/taina-kokkonen-juliena-musikaali-karusellissa/197…
Poliisihallituksella on tietoja liikennerikkomuksista automerkin mukaan. Mm. Yle ja Iltalehti ovat pyytäneet Poliisihallitukselta näitä tietoja uutisjuttuihinsa:
IL selvitti: Näillä autoilla ajetaan eniten ylinopeutta (Iltalehti 8.10.2022)
Näille automerkeille peltipoliisi välähtää useimmin: BMW, Audi ja Mercedes-Benz kärjessä (Yle 21.3.2018)
ParkkiPate taas juuri uutisoi omista tilastoistaan, joita se kerää eri automerkkien saamista pysäköintimaksuista: Sama automerkki valvontamaksujen 1. – sähköauton kuljettajilla pysäköintimaksu useimmiten maksamatta (ParkkiPate 18.9.2023).
Laulusta ei ole julkaistu nuotinnosta. Verkosta löytyy kappaleeseen sointuehdotelmia:
https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/3272603
https://chordu.com/chords-tabs-kaija-koo-syd%C3%A4n-v%C3%A4h%C3%A4n-kal…
Turun kadunnimistä saa parhaiten tietoa Turun karttapalvelusta. Karttanäkymän vasemmasta ylänurkasta löytyvästä valikosta voi valita nimistön, jolloin kartalla näkyvät esimerkiksi tiedot kadunnimistä (huom. karttapalvelulla kestää jonkin aikaa ladata nimistötiedot). Tietoa kadunnimistä löytyy kuitenkin hieman vaihtelevassa määrin. Joistakin nimistä löytyy paljonkin etymologista tietoa, kun taas toisten kohdalla tiedot ovat melko suppeat. Karttapalvelun valikosta voi myös valita kaavoituksen alta löytyvät nimistöalueet, jotka näyttävät tietyn alueen nimistön taustalla olevat yleiset linjaukset. Näitä ei kuitenkaan löydy kaikista Turun alueista.
Munstenpellonkadusta karttapalvelussa on seuraava merkintä: "Munstenpelto on Muntion...