Helmet-kirjastojen toimipaikat, joissa on mahdollista käyttää levykeasemaa, löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjaston tiloissa käytettävä levykeasema näyttää olevan käytettävissä Malmin, Malminkartanon ja Pasilan kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malmin_kirjasto/Palve…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malminkartanon_kirjas…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palv…
Artikkelissa varmaankin viitataan Berkleyn yliopiston matematiikkojen laskelmiin, että joissakin Mustissa aukoissa niihin joutunut voisi selviytyä, mutta hänen menneisyytensä tapahtumat häviäisivät ja hänellä voisi olla loputon määrä tulevaisuuksia. https://news.berkeley.edu/2018/02/20/some-black-holes-erase-your-past/ Artikkelissa ei siis viitata olemassaoloon tai muistiin, vaan menneisyyden ja tulevaisuuden determitismin katoamiseen. Menneet syyt eivät enää määrittäisi tulevaisuuden seurauksia.
Leena Tähtisen mielenkiintoinen artikkeli tiedelehdessä kuvaa tällaista mustaan aukkoon syöksymistä. Katsojan milestä aukkoon syöksyjä ei koskaan putoa ja syöksyjän mielestä aikaa kuluu vain hetkinen. Aika siis ikään kuin...
Kyseessä voisi olla "Pyörykkä - Venäläisiä lasten satuja, runoja, loruja" (Edistys, 1970) teokseen pohjautuva kuunnelma. Laulu voisi löytyä Marjatta Meritähden nuottikirjasta "Pyörykkälauluja" (Kansan sivistyön liitto, 1981) ja levyltä "Kissa Kehrääväinen - venäläisiä lasten satuja, runoja, loruja" (Love, 1977).
Kirkes-kirjastosta kirjoja ei näyttänyt löytyvän, mutta Helmetistä löytyy:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1084144?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1406495?lang=fin
Kirkes-kirjastosta löytyy "Kissa Kehrääväinen" cd-levy:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1406089?lang=fin
Kelan tilastoista selviää lääkekorvauksien saajat vuosittain
https://www.kela.fi/tilastot-aiheittain/korvatut-reseptit .
Tämän perusteella voi arvioida reseptilääkkeitä saavien henkilöiden määrän vuositasolla.
Alueellisesta sairastavuudesta Suomessa on tilastotietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella
http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/index.html .
Turun kaupunginkirjastossa mikrofilmien ja -korttien lukeminen ja digitointi on tavallisesti mahdollista pääkirjaston tieto-osaston mikrofilmilaitteella. Laitteella lukemansa filmin tai kortin sisältöjä voi tallentaa PDF-muotoon. Laitevarauksen voi tavallisesti tehdä Varaamo-palvelussa, soittamalla tieto-osastolle (p. 02 262 0630) tai käymällä osaston neuvonnassa (Linnankatu 2, uuden puolen toinen kerros).
HUOM: Koronarajoitusten vuoksi kokoelmatilat ja kirjaston useimmat palvelut – myös mikrofilmilaite – eivät ole käytettävissä. Digitointi on mahdollista vasta rajoitusten poistuttua. Tämän hetken tiedon mukaan rajoitukset ovat voimassa ainakin 28.2.2021 saakka.
Vastausta Veikkauksen verkkosivuilta ei löytynyt. Kannattaa olla yhteydessä Veikkaukseen, yhteystiedot sivulla https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/yhteystiedot/yhteystiedot
Voisikohan kyseessä olla Laila Kohosen kirja Linnavuoren Joho? Lisätietoa esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audba11602-a9bf-4d5b-8fe5-3….
Kirsi Vainio-Korhonen on käsitellyt Jacobina Charlotta Munsterhjelmin päiväkirjaa teoksessa Suomen herttuattaren arvoitus: suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta (Edita, 2009). Siihen sisältyy luku Nuoren tytön maailma - Jacobina Charlotta Munsterhjelmin (1786-1842) päiväkirja. 1800-luvun aatelistyttöjen elämää tarkastelee myös Vainio-Korhosen tutkimus Sofie Munsterhjelmin aika: aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa (SKS, 2012).
Suomalaisnaisten päiväkirjoista kertovia teoksia on useita, mutta ne eivät välttämättä kohdennu 1800-luvulle tai säätyläistyttöihin:
Anna Makkonen: Sinulle: romaani joka ei uskalla sanoa nimeään tai nainen, kapina, kirjoitus ja historia, eli mitä tapahtui kun tämän kirjan tekijä sai käsiinsä erään...
Kirja on norjalaisen kirjailijan Erna Oslandin Punaisen huoneen tyttö (Tammi 1994).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa teosta kuvaillaan näin:
"Rikkan elämää varjostaa raskas salaisuus. Rikkan isä käy yötöissä. Hän on aina kotona iltapäivisin, kun Rikka tulee koulusta. Rikka ei puhu asiasta edes parhaalle ystävälleen Rigmorille. Mutta Rigmor aavistaa asioita ja antaa Rikkan äidille vinkin."
Keinänen - Panu, Rakennusopin tietokirja näyttäisi teokselta, johon kannattaisi tutustua, https://finna.fi/Record/3amk.104210. Sen kuvauksessa sanotaan, että se opastaa niin perustustöiden, kivi- ja puurakenteiden, muurauksen ja rappauksen kuin katon kattauksen tekniikoihin. Teos on alunperin vuonna 1925 ilmestyneen Puumiehen rakennusopin laajennettu laitos.
Muita tutkimisen arvoisia voisivat olla oppikirjat, joissa mainitaan erikseen kivilajit sisällönkuvailussa:
Kivitekniikka. 1-2, Opetushallitus 2007-2010 näyttäisi ohjaavan kivitekniikkaan myös omatoimisesti opiskeleville, osa 1. Kivituotteiden valmistus ja materiaalioppi löytyy Keski-kirjastoistakin, osa 2. Ympäristö- ja rakennuskivien asentaminen pitäisi tilata...
Tässä Hesarin aikakoneesta muutama satunnaisotos Music tv:n ohjelmatarjonnasta vuosilta 1995-96.
Sunnuntai 18.8.1996
22.00 Sandblast
22.30 Stylissimo
23.00 Chere MTV
24.00 Beavis & Butt-head
Sunnuntai 29.10.1995 ja sunnuntai 28.1.1996
22.30 The State
23.00 MTV Oddities featuring the Maxx
23.30 Alternative Nation
Kolmen päivän otannalla MTV Oddities featuring the Maxx tuntuisi sopivan selvästi parhaiten antamiisi vihjeisiin...
HS Aikakone
Tietoa elokuvasuunnitelmista ei ole ainakaan tänne Lieksan kirjastoon vuotanut, mutta kyllä tuosta Lieksan (Pielisjärven) pojasta ainakin kirjallisen verran juttua on riittänyt: Antti Heikkisen kirjoittama Turjailija : Heikki Turusen elämä ja teot -elämäkerta on ilmestynyt vuonna 2015.
Kuvassa on Helsingin yliopiston Metsätalo, joka sijaitsee Unioninkadun ja Fabianinkadun välissä. Kuva on otettu Metsätalon Unioninkadun puoleiselta sisäänkäynniltä (Unioninkatu 40), sisäpihalta.
https://vaantaja.wordpress.com/2013/08/18/metsatalokierros-kerros-kerro…
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003tyf
https://finna.fi/Record/lusto.knp-144029
Varmasti voi, mutta se vaatii tietosia muutoksia asenteessa. Ainakin jos on uskomista amerikkalaisiin deittisivustoihin, joilla moni näyttää kyselevän samaa. Esim. theadultman.com tai Datingmetrics.com
Löysin Musasto-sivustolta kattavan listauksen. https://musasto.wordpress.com/2014/07/24/pianonsoiton-oppaita-aikuisille/
Listassa mainitusita ainakin Varpama, Jasse: Musiikki kuuluu sinulle (2008),
Jääskeläinen, Kristiina: Anna soida. Aikuispianokoulu : pianoskola för vuxna = Spela på (1992)
Kuoppamäki, Ritva: Kiehtovat koskettimet. Pianokoulu aikuisille ( 1985) sekä Iisit biisit: piano (2012) löytyvät Vaski-kirjastojen haulla. https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi on etiketöidä https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/etiket%C3%B6id%C3%A4
Uudelleenetiketöidä-verbiä ei löydy sieltä.
"Tuote etiketöidään uudelleen" voisi olla sopiva lause.
Vuoden 1921 ikäluokkaa ei ehditty kutsua palvelukseen talvisodan aikana. Varusmiehet astuivat 1930-luvun lopulla palvelukseen suhteellisen vanhoina, n. 21-vuotiaina. Tammikuun puolivälissä 1940 palvelukseen astui ensimmäinen osa vuoden 1919 ikäluokasta, ja helmikuun puolivälissä 1940 toinen osa. Vuoden 1920 ikäluokka astui palvelukseen välittömästi talvisodan päätyttyä, ja se sai tulikasteensa vasta jatkosodassa. Nuorempia nähtiin toki talvisodan rintamilla, esimerkiksi vapaaehtoisina.
Lähteitä:
Nurminen, T. (2008). Muuttuva armeija. Teoksessa Jukka Kulomaa ja Jarmo Nieminen (toim.), Teloitettu totuus: kesä 1944, s. 47-75.
Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Pro gradu, Maanpuolustuskorkeakoulu.
Kyse voisi olla Edward Ballin teoksesta Vereen kirjoitettu: plantaasin orjat ja isännät (Otava, 1998). Ballin suku omisti kaikkiaan noin 4000 orjaa. Kirjavinkit-sivulla on hyvä kuvaus kirjan sisällöstä.
