Hei!
Olen etsinyt vastausta kysymykseenne, mutta valitettavasti ole löytänyt vielä mitään. Jos arvailemaan ryhdyn, niin mahdollisesti kyseiset kaiuttimet voisivat liittyä jollain lailla hälytysjärjestelmään. Timo Rekusen opinnäytetyössä käydään pintapuolisesti läpi Helsingin kiinteiden ulkohälyttimien kehityshistoriaa (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/61838/Rekunen_Timo.pdf?sequence=1&isAllowed=y), mutta nähdäkseni siinäkin käsitellään enemmän sireenejä, joita asennettiin talojen katoille, ks. https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006384352.html
Skruuvin säännöt löytyvät esim. KorttiPelit.net-sivustolta ja tietoa pelin pelaamisen perinteistä esim. Elävä perintö -sivulta. Ainakaan näiltä sivuilta ei mainitsemaasi sääntöä löytynyt.
http://www.korttipelit.net/skruuvi1
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Skruuvin_pelaaminen
'Kuppanaa' on käytetty merkitsemään etenkin vanhaa, kokoon kutistunutta ihmistä, eli käytännössä se on sitä tavallisemman 'käppänä'-sanan synonyymi. Toisaalta sanaa on voitu käyttää myös jostakin kevyestä tai kuohkeasta ("Pehmeetä kuppanata on tuo vòe.") (Kahvi)kuppostakin on saatettu nimittää kuppanaksi.
Lähde: Suomen murteiden sanakirja
Kysyin asiaa Helsingin yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen oppiaineesta. Heidän käsityksensä on, että valitsijamiehellä on oikeus äänestää, miten hyväksi näkee. Näin ei kuitenkaan tapahdu, koska siinä ei olisi järkeä valitsijamiehen oman poliittisen tulevaisuuden vuoksi.
Reimar on muunnelma alkuperältään germaanisesta Reinmar-etunimestä. Nimen alkuperäksi on esitetty sana ragin/regin (neuvoja) sekä muinaisyläsaksan sana mari (tunnettu). Muita nimen muunnoksia ovat Raimar ja Reimer sekä espanjalainen Ramiro.
https://de.wikipedia.org/wiki/Reinmar
https://de.wikipedia.org/wiki/Liste_deutscher_Vornamen_germanischer_Herkunft#R
https://de.wikipedia.org/wiki/Germanische_Sprachen#Historische_Klassifikation
Kirkes-kirjastoissa PIN-koodin saa paikan päällä kirjastossa todistamalla henkilöllisyyden. Ota siis kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan seuraavalla kirjastokäynnillä.
Hei,
Etelä-Saimaa-sanomalehdet (Lappeenranta) löytyvät mikrofilmattuina Lappeenrannan pääkirjastosta vuodesta 1914 lähtien jatkuvasti. Lehdet mikrofilmataan muutaman kuukauden viiveellä. Vanhoja vuosikertoja löytyy myös paperisidoksina, mutta suosittelemme mikrofilmien käyttöä. Opastamme mikrofilmilaitteen käytössä, ja mikrofilmihuoneen saa varattua pääkirjaston neuvonnasta p. 05 6162341 tai neuvonta.kirjasto@lappeenranta.fi. Käyttö on maksutonta.
Myös Carelica-kotiseutukokoelmasta voi lisätietoa aiheesta kysellä.
Myanmarilaisen (ent.Burma) tietolähteeni mukaan kyseessä on gongi. Tämä kyseinen gongi on kertomasi mukaisesti ns. "ruokagongi" (dinner gong). Käytännössä siis lyömäsoitin, vaikkakaan tätä yksilöä ei varsinaisesti musisointiin käytettykään. Kyseisen kaltaisia gongeja valmistettiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.
Valmistusmateriaaliin on pelkän kuvan perusteella hankala ottaa kantaa, mutta on näitä valmistettu mm. messingistä.
Hengellisen laulun Vihreänä seisoo metsä tuuhea (joissain yhteyksissä sen nimeksi on merkitty Sydämeni rukoilee) tekstittäjästä ei tosiaan tietoa löydy. Yhdessäkään tutkimistani lähteistä ei kirjoittajaa mainita tai tämä on kuitattu huomautuksella "Tekijä tuntematon".
Aale Tynnin suomennos William Wordsworthin runosta The Rainbow (tunnetaan myös nimellä My Heart Leaps Up) vuodelta 1802 sisältyy kokoelmaan Runoja (toim. Tellervo Tapionlinna, WSOY, 1949). Runo on teoksen sivulla 23.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Huomattava osa kaupunki-ilmassa olevista hengitettävistä hiukkasista on peräisin autojen renkaiden alla jauhautuneesta asfaltista ja hiekoitussepelistä. Erityisesti nastarenkaat kuluttavat voimakkaasti asfaltin pintaa.
Muita katupölyn lähteitä ovat mm. teiden suolaus, rengas- ja jarrupöly, raitiovaunujen jarruhiekka, rakennustyömailta ja luonnonympäristöistä kulkeutuva maa-aines sekä kaduilla jauhautuvat kasvintähteet ja siitepöly. Tosin vain osa katupölystä on varsinaisesti pienhiukkasia (alle 2,5 mikrometrin kokoisia ilmakehässä leijuvia kiinteitä hiukkasia). Merkittävä osa katupölystä on kooltaan 2,5-10 mikrometriä. Pienhiukkasia kulkeutuu kaupunkiin myös kaukokulkeumien mukana.
YTV teki pienhiukkastutkimuksia...
Listaan tähän sinulle mahdollisia vaihtoehtoja fantasiakirjoista. Lista on pitkähkö, kun en tiedä mitä olet lukenut jo ennemmin.
Cressida Cowell (Näin koulutat lohikäärmeesi -sarjan luoja): Noitakuningas herää, Pako Karminkarista, Torakidan kirous.
Christopher Paolinin Perillinen -kirjasarja (Eragon, Esikoinen, Brisingr ja Perillinen). Häneltä löytyy myös Kulkuri, noita ja lohikäärme -kirja, joka on itsenäinen osa, mutta sijoittuu samaan maailmaan.
R.A. Salvatoren kirjat, esim. Ikikesä-sarjassa on haltijoita, Keihäänkantajan taru -sarjassa taikaesineitä ja Murroskaudet-sarjassa kääpiöitä, haltijoita ja lohikäärmeitä.
Diana Wynne Jones: esim. Chrestomancin maailmat -sarja (noitia, magiaa, tietäjiä)
Anne McCaffrey: Pernin...
Voisi olla jokin lahkon Staphylinidae kuoriainen. http://insecta.pro/gallery/51844 Englanniksi Rove Beetles. Ne syövät puutarhassa muita hyönteisiä kuten punkkeja ja kirvoja eli ovat siten melko hyödyllisiä otuksia. https://www.gardeningknowhow.com/garden-how-to/beneficial/rove-beetles-in-gardens.htm
Luontoportissa on suomenkielinen kuvaus samasta ötökästä. https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/mika-otokka-10
Lastenkirjallisuuden klassikoita voi aina suositella. Esimerkiksi Astrid Lindgrenin Ronja ryövärintytär ja Veljeni Leijonamieli, Marjatta Kureniemen Onneli ja Anneli -kirjat, Michael Enden Tarina vailla loppua.
Uudemmasta lastenkirjallisuudesta Tomi Kontion palkittu Keväällä isä sai siivet sekä Koira nimeltään Kissa -kirjat ovat sellaisia, joita voi lämpimästi suositella. Tuore Finlandia Junior voittaja Anja Portin Radio Popov on myös edellisten lailla lämminhenkinen ja jännittävä seikkailu.
Kirjasammon Sivupiiri-sivustolta voi etsiä lisää sopivaa lastenkirjallisuutta https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri
Todennäköisesti katu on saanut nimensä Johan Abraham Logrenin mukaan. Hän oli mm. Helsingin uudelleenrakentamiskomitean pöytäkirjurina 1811-1825 ja kunnallispormestarina 1829-1848. Kadun aiempi nimi oli Östra Sandviks Gatan. Abrahaminkatu vahvistettiin suomenkieliseksi nimeksi v. 1909.
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
Kirja on Louis Sacharin Takapulpetin poika (Otava 2003) Kirjan juonesta löytyy tarkka selostus Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Takapulpetin_poika
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston Vanajan paikannimikokoelmasta löytyy vuonna 1925 kirjattuna seuraava tieto: Pajamäki (Vanaja, Idänpää) tila, erotettu Heikkilästä (1900-luvulla syntynyt nimi). Heikkilä oli yksi Idänpään ja viereisen Tyllilän kylien vanhoista kantatiloista. 1900-luvun alussa Idänpäässä oli neljä maakirjataloa, Äijälä, Heikkilä, Anttila ja Honkala. Vaikka talot siirrettiin myöhemmin kauemmas kaupungistuvalta alueelta, niiden nimet ovat edelleen edustettuina alueen katunimistössä.
Varsinaisesta pajasta, jonka voisi olettaa olevan tilankin nimen taustalla, en löytänyt tietoa, mutta Idänpäässä nykyisten Papinniityntien, Anttilankadun ja Viipurintien rajaamalla alueella asui 1900-luvun alkupuolella ...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi on etiketöidä https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/etiket%C3%B6id%C3%A4
Uudelleenetiketöidä-verbiä ei löydy sieltä.
"Tuote etiketöidään uudelleen" voisi olla sopiva lause.
Martoilta löytyy hyvät ohjeet sängyn petaukseen ja lakanoiden vaihtoon, https://www.martat.fi/marttakoulu/junnukokki/kodintoissa/siivous/sangyn…. Niissä suositellaan vaihtamaan tyynyliinat, aluslakanat ja pussilakanat noin parin viikon välein.
