"Jos lakko alkaa, eräpäivät 3.–9.5.2022 siirretään keskitetysti eteenpäin niin, että lainat erääntyvät porrastetusti 10.–13.5.2022. Uuden eräpäivän voi tarkistaa Helmet-haun Omista tiedoista. Siirto koskee kaikkien Helmet-kirjastojen lainoja.
Eräpäivien siirto tehdään vasta ja vain lakon alkaessa 3.5., joten eräpäiväilmoitukset 3.–5.5. erääntyvistä lainoista voidaan lähettää vaikka lainojen eräpäivä siirtyisi. Jos lakon aikana erääntyvä laina on ehditty uusia ennen 3.5., ei eräpäivää siirretä.
Myöhässä olevien (ennen 3.5.2022 erääntyneiden) lainojen eräpäiviä ei siirretä ajolla." Helmet
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelussa on aikoinaan vastattu Missä mennään -visailun juontajia koskevaan kysymykseen seuraavasti:
"Ylen arkistosta kerrottiin, että Missä mennään -visailusarjan ensimmäistä kautta isännöi aluksi Ossi Wallius ja melko pian mukaan tuli toimittaja Eija Sarinko. Ensimmäinen kausi alkoi 2.1.1993. Sarjan toisen kauden juonsivat Eija Sarinko ja Esa Pakarinen jr. Toinen kausi esitettiin televisiossa 3.3.1994 - 12.2.1995."
http://www.kysy.fi/kysymys/kuka-juonsi-tv2n-visailua-missa-mennaan-josk…
Kysy kirjastonhoitajalta on kirjastojen palvelu ja vastaamme siis kysymyksiin, joihin kirjastoille saatavilla olevien lähteiden avulla ja kirjastoammattilaisen osaamisella on mahdollista vastata. Lisää tietoa vastaamisesta onpalvelun info-osassa, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta.
Valitettavasti meillä on ajoittain ollut paljon myös ruuhkaa, jolloin emme ole pystyneet vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Kysymysten määrä on noussut paljon, mutta vastaajien, ikävä kyllä, ei.
Kannattaa myös tarkistaa, ettei vastaus ole joutunut sähköpostin roskaposteihin.
Yleensä veitsen kahvan painavuus suhteessa veitsen terään johtuu näistä syistä:
kun kahva on painavampi, veistä on helpompi ja tarkempi käyttää
jos veitsi putoaa, se putoaa kahva edellä eikä satuta tai sotke.
Vanhojen voiveisten kahvat eivät sinänsä välttämättä ole sen painavampia kuin esimerkiksi muiden veisten tai uusien voiveisten. Veitsiähän on monen mallisia ja niitä on tehty monista eri materiaaleista, ja osassa on hyvinkin kevyt kahva.
Lisätietoa vanhoista ruokailuvälineistä: Marquardt, Klaus: Eight Centuries of European Knives, Forks and Spoons (1997)
Verkosta löytyy paljon kuvia erilaisista vanhoista voiveitsistä kun tekee google-kuvahaun sanoilla "antique butter knife".
Finna-aineistohakuun tehty "Lappeenrannan lastenkoti" -haku johdatti Lappeenrannan kaupungin kuva-arkiston valokuvaan Pienen Lamposaaren lastenkodista 1930-luvulla. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä löytyi Koditon lapsi -lehden artikkeli, jossa mainitaan Lappeenrannan Lamposaaressa olleen lastenkodin vuosina 1932-1937. Sen jälkeen lastenkoti muutti Myllymäelle.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/895303?term=lastenk…
Lappeenrannan kaupunginarkiston asiakirjaluettelossa ei näyttäisi olevan mainintaa lastenkodin aineistoista. https://www.lappeenranta.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/tietopalvelu/k…
Ehkä aluksi voisi kuitenkin lähestyä Lappeenrannan kaupunkia ja kysyä ovatko asiakirjat kaupungin arkistossa...
Esimerkiksi tällaisia runokokoelmia ja -valikoimia mainituista kielistä on suomeksi tarjolla:
Ukraina:
Ševtšenko, Taras, Ukraina : valitut runot
Liettua:
Rannalla päärynäpuu : Liettuan karaiimien runoutta
Rupikonnakultin jälkiä : uuden liettualaisen runouden antologia
Latvia:
Älä juo vesijohtovettä : nuoren latvialaisen runouden antologia
Aizpuriete, Amanda, Vihreäsilmäinen yö : valitut runot 1986-2004
Čaks, Aleksandrs, Sydän jalkakäytävällä
Kronbergs, Juris, Sillalla ja parvekkeella : maanalainen runoilija Itämeren yllä
Puola:
Herbert, Zbigniew, Kyynelten teknologiasta
Johannes Paavali II, paavi, Lähteelle on vielä matkaa ...
Fennica - Suomen kansallisbibliografia -tietokannasta löytyy kaikki suomeksi painettu kirjallisuus ja sen mukaan Kunniatta kadonnut on viimeisin sarjassa ilmestynyt teos:
Tim Weaver | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kustantajan Minervan kotisivuilta ei löydy ennakkotietoa mahdollisesti tulevasta teoksesta.
Jukka Kulomaa on käsitellyt aihetta väitöskirjassaan Käpykaartiin? 1941-1944: Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana (1995). Tutkimuksen mukaan sotatuomioistuimissa käsiteltyjä palvelukseen saapumatta jäämisiä oli vuosina 1941-1944 yhteensä 2325, jotka yli puolet vuoden 1941 liikekannallepanon yhteydessä. Tutkimuksessa on tarkasteltu tuomittujen kuulusteluissa kertomia perusteluja, ja 40% perusteli poisjääntiään sodan pelolla tai heikoilla hermoilla. Muita perusteluja olivat esimerkiksi tietämättömyys, heikko terveys, koti- tai muut siviiliasiat ja uskonnollinen tai poliittinen vakaumus.
Erillinen kokonaisuus ovat palveluksesta eri syistä vapautetut. Osviittaa erilaisita vapautusperusteista antavat esimerkiksi...
Hakemalla PIKI-verkkokirjastosta (https://piki.finna.fi/) esim. hakusanoilla "paksulehtiset valokuvat" löytyy valokuvin kuvitettuja pahvisia katselukirjoja. Näistä suurin osa tosin keskittyy erilaisiin eläimiin ja esineisiin, mutta selaamalla löytyy myös vauva- ja lapsiaiheisia kirjoja. Varauksen tekemällä saat kirjat lähikirjastoosi.
Tässä joitakin vinkkejä:
Ahtola, Nina: Nina's babies
Hurme, Vuokko: Maailman napa
Rudnert, Björn: Osaan itse sisällä; Osaan itse ulkona
Sirett, Dawn: Värit : kukkuu!; Vauvan päivä : kukkuu!; Vauva sanoo kukkuu!; Silmät, nenä suu : kukkuu!
Valitsee sielu seuransa on suomennos Emily Dickinsonin runosta, jonka ensimmäinen säe on englanniksi The soul selects her own society. Runon on suomentanut Helvi Juvonen ja se löytyy esimerkiksi kokoelmasta Valitsee sielu seuransa: Emily Dickinsonin runojen suomennoksia (1992). Samanniminen uudempi kokoelma julkaistiin tänä vuonna, Valitsee sielu seuransa: Emily Dickinsonin runoja 1861-1863 (Atrain & Nord, 2023). Tätä kyseistä runoa ei tosin löydy siitä, mutta siihen viitataan toisen runon yhteydessä. Englanniksi runo on esimerkiksi kokoelmassa Poems by Emily Dickinson (1948, edited by Martha Dickinson Bianchi and Alfred Leete Hampson).
Etsimäsi elokuva on nimeltään The War of the Roses, suomeksi Ruusujen sota, vuodelta 1989. Se kertoo avioparista, joka käy läpi katkeraa avioeroa ja riitelee omaisuudenjaosta.Kyseinen elokuvan kohtaus on katsottavissa Youtubessa, kun kelaat kohtaan 1:11.Suosittelen vastaavanlaisissa tiedonhaun tarpeissa Reddit-verkkosivustoa, jossa käydään keskustelua aiheesta kuin aiheesta. Sieltä löytyy esimerkiksi kanava nimeltä NameThatMovie, josta minäkin löysin etsimäsi elokuvaa käsittelevän keskustelun täältä.
Kirja on todennäköisesti Sandra Brownin Kylmän kosketus (Tammi 2007). Täältä löytyy lisätietoa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12526
Intiaanit lisäsivät ruokaan suolaa, tosin riippuu tietysti ruokavaliosta ja muista olosuhteista, paljonko sitä käytettiin. Teoksessa Salt in Eastern North America and the Caribbean kerrotaan joidenkin Amerikan alkuperäiskansojen suolan valmistuksesta ja käytöstä: https://www.google.fi/books/edition/Salt_in_Eastern_North_America_and_the_Ca/3gcPEAAAQBAJ?hl=fi&gbpv=1&dq=did+native+americans+use+salt+in+food&printsec=frontcover
Kortepohjan kirjastosta ei saa lainattua tekstiilipesuria, mutta Kortepohjan ylioppilaskylässä on lainatavara-automaatti, josta on saatavilla yhteensä kolmetoista erilaista hyödykettä aina työkaluista ja peleistä tekstiilipesuriin. Lisää tietoa saa täältä: Jyväskylän ensimmäinen lainatavara-automaatti Kortepohjaan - Soihtu
Puistolan torin ostoskeskuksen purusta ei löydy vireillä olevia suunnitelmia. Puistolan asemanseudun alueelle suunnitellaan parhaillaan asuinrakentamista, mutta suunnitelmista ei löydy mainintaa ostoskeskuksesta.Puistolan alueen suunnitelmista löytyy tietoa Helsingin karttapalvelusta ja kaupunkiympäristön julkaisuista:https://kartta.hel.fi/?link=dJuXND#https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2022_kaava/0742_46_lahtotietoraportti.pdfhttps://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-14-24.pdf https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkisuunnittelu-ja-rakentaminen/suunnitelmat-ja-rakennushankkeet
Kaivattu kirja lienee Christina Hägerströmin kirjoittama ja Hans Hägerströmin kuvittama Tirpukka löytää häntänsä (Kirjapaja, 1983). Suomennos on Eila Jaatisen.Kirjan takakannen teksti on seuraavanlainen:"Peikkotyttö Tirpukka nyt suuttuu kerrassaan: / ei hännästäni ole hyötyä ollenkaan. / Se näyttääkin vain hassulta ja aina tiellä on, / kamalan pitkä, typerä ja ihan kelvoton.""Saadakseen häntänsä tottelemaan Tirpukka kokeilee sekä hyviä neuvoja että ankaruutta. Mutta mikään ei auta. Eikä kukaan tunne hännän salaisuutta. Se täytyy Tirpukan itse löytää."Tirpukka löytää häntänsä | Kirjasampo
Oulun teatterin kotisivulla on lyhyesti https://oulunteatteri.fi/tietoa-meista/tata-on-oulun-teatteri/: 1931 Oulun Näyttämö perustetaan.1951 Nimi muuttuu Oulun Teatteriksi.1965 Syntyy kunnallinen Oulun kaupunginteatteri.1972 Valmistuu Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelema teatteritalo.2012 Teatterista Oulun kaupungin omistava osakeyhtiö ja nimeksi Oulun teatteri.Varsinaista historiikkia ei näytä olevan vaan Finnasta tulee viitteitä Oulun kaupungin historia kirjaan Valkean kaupungin vaiheet : Oulun historiaa (1987), jossa on luku Teatteri Oulussa / Pertti Juvani. Kirjaa on myös Lumme-kirjastossa.Puvut, Pirjo Valinen Hirvikoski, Reija Teatterimuseo 2009Näytä muut versiot (1)Oulun kaupunginteatterissa Pirjo...
Ilmeisesti Tony Curtisia esittävät kuvat ovat aitoja. Sen sijaan osa Roger Mooren kuvista on kollaaseja ja lapsuuden kuvassa on hänen poikansa Geoffrey Moore. Mooren mukaan hänestä ei ollut onnistunutta kuvaa lapsena. Sen sijaan jaksossa "Greensleeves" vilahtava perhekuva nuoresta Brett Sinclairista vanhempiensa kanssa on aito kuva Roger Mooresta, hänen vaimostaan Luisasta ja pariskunnan lapsista.Lähteet:The Persuaders! - WikipediaIMDbOfficial Persuaders appreciation society
