Hei,
Nisäkkäillä on paksu iho, jossa on enemmän tai vähemmän karvapeitettä lukuun ottamatta muurahaiskäpyä, mutta senkin suomumaiset levyt ovat alkujaan kehittyneet karvapeitteestä. Valailla ja delfiineillä on karvapeitettä sikiöaikana, mutta karvoitus kuitenkin häviää lähes kokonaan sikiö- ja poikasvaiheen jälkeen. Myös siilien ja piikkisikojen piikit ovat suuria ulomman karvapeitteen karvoja, joihin on muodostunut kova pintakerros.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karvoitus
Huomattava osa kaupunki-ilmassa olevista hengitettävistä hiukkasista on peräisin autojen renkaiden alla jauhautuneesta asfaltista ja hiekoitussepelistä. Erityisesti nastarenkaat kuluttavat voimakkaasti asfaltin pintaa.
Muita katupölyn lähteitä ovat mm. teiden suolaus, rengas- ja jarrupöly, raitiovaunujen jarruhiekka, rakennustyömailta ja luonnonympäristöistä kulkeutuva maa-aines sekä kaduilla jauhautuvat kasvintähteet ja siitepöly. Tosin vain osa katupölystä on varsinaisesti pienhiukkasia (alle 2,5 mikrometrin kokoisia ilmakehässä leijuvia kiinteitä hiukkasia). Merkittävä osa katupölystä on kooltaan 2,5-10 mikrometriä. Pienhiukkasia kulkeutuu kaupunkiin myös kaukokulkeumien mukana.
YTV teki pienhiukkastutkimuksia...
Äänitetietokanta Fonon mukaan Anna-Liisa Pyykkö on esittänyt kappaleen Viime valssi (Den sista valsen / Viimeinen valssi) ja häntä on säestänyt Olavi Virta yhtyeineen. Kappaleen levytystä vuodelta 1954 ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista, mutta kaupallisten musiikin suoratoistopalveluiden kokoelmasta sitä löytyy. Esimerkiksi Apple Musicin sivuilta pystyy kuuntelemaan lyhyen pätkän kappaletta ilman palveluun kirjautumistakin: https://music.apple.com/fi/album/olavi-virta-ja-anna-liisa-pyykk%C3%B6-…;
Listaan tähän sinulle mahdollisia vaihtoehtoja fantasiakirjoista. Lista on pitkähkö, kun en tiedä mitä olet lukenut jo ennemmin.
Cressida Cowell (Näin koulutat lohikäärmeesi -sarjan luoja): Noitakuningas herää, Pako Karminkarista, Torakidan kirous.
Christopher Paolinin Perillinen -kirjasarja (Eragon, Esikoinen, Brisingr ja Perillinen). Häneltä löytyy myös Kulkuri, noita ja lohikäärme -kirja, joka on itsenäinen osa, mutta sijoittuu samaan maailmaan.
R.A. Salvatoren kirjat, esim. Ikikesä-sarjassa on haltijoita, Keihäänkantajan taru -sarjassa taikaesineitä ja Murroskaudet-sarjassa kääpiöitä, haltijoita ja lohikäärmeitä.
Diana Wynne Jones: esim. Chrestomancin maailmat -sarja (noitia, magiaa, tietäjiä)
Anne McCaffrey: Pernin...
Voisi olla jokin lahkon Staphylinidae kuoriainen. http://insecta.pro/gallery/51844 Englanniksi Rove Beetles. Ne syövät puutarhassa muita hyönteisiä kuten punkkeja ja kirvoja eli ovat siten melko hyödyllisiä otuksia. https://www.gardeningknowhow.com/garden-how-to/beneficial/rove-beetles-in-gardens.htm
Luontoportissa on suomenkielinen kuvaus samasta ötökästä. https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/mika-otokka-10
Todennäköisesti katu on saanut nimensä Johan Abraham Logrenin mukaan. Hän oli mm. Helsingin uudelleenrakentamiskomitean pöytäkirjurina 1811-1825 ja kunnallispormestarina 1829-1848. Kadun aiempi nimi oli Östra Sandviks Gatan. Abrahaminkatu vahvistettiin suomenkieliseksi nimeksi v. 1909.
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
Kirja on Louis Sacharin Takapulpetin poika (Otava 2003) Kirjan juonesta löytyy tarkka selostus Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Takapulpetin_poika
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston Vanajan paikannimikokoelmasta löytyy vuonna 1925 kirjattuna seuraava tieto: Pajamäki (Vanaja, Idänpää) tila, erotettu Heikkilästä (1900-luvulla syntynyt nimi). Heikkilä oli yksi Idänpään ja viereisen Tyllilän kylien vanhoista kantatiloista. 1900-luvun alussa Idänpäässä oli neljä maakirjataloa, Äijälä, Heikkilä, Anttila ja Honkala. Vaikka talot siirrettiin myöhemmin kauemmas kaupungistuvalta alueelta, niiden nimet ovat edelleen edustettuina alueen katunimistössä.
Varsinaisesta pajasta, jonka voisi olettaa olevan tilankin nimen taustalla, en löytänyt tietoa, mutta Idänpäässä nykyisten Papinniityntien, Anttilankadun ja Viipurintien rajaamalla alueella asui 1900-luvun alkupuolella ...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi on etiketöidä https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/etiket%C3%B6id%C3%A4
Uudelleenetiketöidä-verbiä ei löydy sieltä.
"Tuote etiketöidään uudelleen" voisi olla sopiva lause.
Ministerin tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Tasavallan presidentti myöntää pyynnöstä eron valtioneuvostolle tai sen jäsenelle. Ministerille presidentti voi myöntää eron myös pääministerin aloitteesta. Jos ministeri valitaan tasavallan presidentiksi tai eduskunnan puhemieheksi, hänet katsotaan eronneeksi tehtävästään siitä päivästä, jolloin hänet on valittu (perustuslaki 64 §).
Pääministerin ero merkitsee samalla koko valtioneuvoston eroa. Presidentin on ilman esitettyä pyyntöäkin myönnettävä ero valtioneuvostolle tai ministerille, jos tämä ei enää nauti eduskunnan luottamusta. Hallitus- ja hallintovallan käytössä ei kuitenkaan voi syntyä tilannetta, jolloin toimivaltaista hallitusta ei olisi. Tämän vuoksi eronpyynnön jättänyt...
Martoilta löytyy hyvät ohjeet sängyn petaukseen ja lakanoiden vaihtoon, https://www.martat.fi/marttakoulu/junnukokki/kodintoissa/siivous/sangyn…. Niissä suositellaan vaihtamaan tyynyliinat, aluslakanat ja pussilakanat noin parin viikon välein.
Tässä muutama ehdotus:
Patrick "Pata" Degermanin elämäkerta. Pata on Suomen ainoa ammattimainen löytöretkeilijä.
Helmet -- Löytöretkeilijä Pata / [teksti ja muokkaus:] Tua Ranninen [ja Patrick Degerman] ; [suomennos: Erik Pöysti]
Espanjalaisen sotilaan, merirosvon ja seikkailijan Alonso De Contrerasin elämäkerta (1582-1641).
Helmet -- Elämäni vaiheet / Alonso de Contreras ; suomennos ja esipuhe: Aarno Saleva
Jon Krakauerin muistelmateos vuorikiipeilyonnettomuudesta Mount Everestillä.
Helmet -- Jäätäviin korkeuksiin : murhenäytelmä Mount Everestillä / Jon Krakauer ; suomentanut Liisa Paakkanen
1670-luvulle sijoittuva muistelma ja matkakertomus arktiselta alueelta.
Helmet -- Seikkailu jäämerellä / Pierre-Martin de La Martinière ;...
Fennica - Suomen kansallisbibliografia -tietokannasta löytyy kaikki suomeksi painettu kirjallisuus ja sen mukaan Kunniatta kadonnut on viimeisin sarjassa ilmestynyt teos:
Tim Weaver | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kustantajan Minervan kotisivuilta ei löydy ennakkotietoa mahdollisesti tulevasta teoksesta.
Orimattilassa oli 1900-luvun alussa useita virvoitusjuomatehtaita, joiden nimet, omistussuhteet ja sijainnit ovat osittain hämärän peitossa.
Orimattilan Limonaaditehdas. Vuonna 1900 johtaja Joh. Silfvenius, vuodesta 1901 L. M. (Maikki?) Silfvenius. Muutto vuonna 1901 "Alitaloon kestikievaria vastapäätä kirkon kylässä". Muutto vuonna 1902 "entiseen apteekkihuoneustoon". Myöhemmin vuonna 1902 tehdas oli myytävänä omistajan paikkakunnalta poismuuton takia.
Orimattilan vesitehdas. Toiminnassa ainakin 1901, jolloin haettiin lehti-ilmoituksella korkkaajia ja mainostettiin Suomen kansallismehua. Sijainti kirkonkylässä, omistaja Emil Vihreämäki 1926 ja 1933, toiminnassa myös 1935 ja 1939. Hämmentävästi vesitehdas ja...
Olisikohan kyse Ezra Poundin runostaa, josta seuraaavassa ote:
"And the days are not full enough
And the nights are not full enough
And life slips by like a field mouse
Not shaking the grass"
Suomeksi runo löytyy Tuomas Anhavan käätämänä kirjassa Pound, Ezra : Personae : valikoima runoja vuosilta 1908-1919 (1976), s. 58.
"Eivätkä päivät ole kyllin täydet
eivätkä yöt ole kyllin täydet
ja elämä luikahtaa ohi kuin peltohiiri
ruohon värähtämättä"
En onnistunut löytämään kirjallista lähdettä, jossa sanontaa olisi selitetty. Se on kuitenkin tuttu monelle kirjastomme työntekijälle. Etenkin vanhempina aikoina sitä on käytetty niissä tilanteissa, kun vaatimattomissa hautajaisissa ruokaa ei ole ollut tarjolla koko saattoväelle. Arkunkantajat on kuitenkin ruokittu aina.
Nykyäänkin samaa periaatetta on noudatettu hiljaisissa hautajaisissa, joissa muistotilaisuus on järjestetty vain lähipiirille. Perussääntönä on pidetty, että arkunkantajille on aina ruokatarjoilu.
Taustalla on varmaankin se, että perinteisesti vainajan muistoa on Suomessa kunnioitettu runsaalla ruoalla ja juomalla. Hautauksen jälkeistä muistojuhlaa on kutsutukin sanalla peijaiset, joka viittaa uhrijuhlaan. (Lähde:...
Kissaharrastajien puhuessa norjalaiskissasta he yleensä tarkoittavat norjalaista metsäkissaa, joka on oma rotunsa. Norjalainen metsäkissa ei ole ihmisten tarkoituksellisesti jalostama, vaan se on kehittynyt itsestään Norjan ankarassa ilmastossa. Suomeen ensimmäinen norjalainen metsäkissa tuotiin 1970-luvulla. Oikealla rekisteröidyllä norjalaisella metsäkissalla on aina rekisterikirja.
Lisää tietoa:
norjalalainenmetsakissa (norjalainenmetsakissa.fi)
Saatat sittenkin muistaa kirjan nimen oikein, sillä Maria Jotunin Huojuva talo on ilmestynyt ensimmäisen kerran Otavalta jo 1936 ja toisen kerran postuumisti 1963. Uusintapainos kirjasta on julkaistu myös 1954. Linkki Finna.fi
Jos nimi epäilyttää, voisit tutkailla Kirjasammon listausta 1940-luvun kirjailijoista ja kirjoista. Mukana myös myöhemmät teokset, jotka käsittelevät 1940-lukua. Linkki Kirjasampo.fi
