Enid Blytonin Seikkailujen saari ei ihan vastaa etsimääsi kirjaa, mutta siinä on kuitenkin joitakin yhteneväisyyksiä. Kirja on kirjoitettu jo vuonna 1944, ja suomennoksesta on useita eri painoksia. Yhden suomennoksen kansikuvassa kolme lasta on kaivoskuilun pohjalla ja he tutkivat löytämäänsä aarretta.
Lasten nimet ovat Jack, Filip, Dinah ja Anne sekä heidän ystävänsä Bill. Mukana seikkailuissa on lisäksi papukaija Kiki.
Seikkailujen Saaressa lapset löytävät luolan, joka vie heidät yksinäiselle kalliosaarelle. Maanalaisissa tunneleissa on mm hylätyn kuparikaivoksen kaivoskuilu, joka hiukan muistuttaa kaivoa. Kirjassa on jonkin verran mustavalkoisia piirroskuvia.
Valtettavasti meidän kokoelmista ei kuvaa löytynyt. Jos et ole vielä yrittänyt niin on olemassa Säkkijärvi-säätiö, jonka sivuilta löytyy yhteystiedot Säkkijärvi-lehden toimittajaan. Sittenhän Lappeenrannassa on Carelica-tietokanta, josta voisi myös kuvaa hakea. Facebookista löytyy myös useita Säkkijärvi-ryhmiä, joista voisi kuvaa kysellä. Itse en vastausta saanut ainakaan näin lyhyellä kyselyllä. Valitan etten pystynyt enempää auttamaan.
"Let It Go" löytyy pianosovituksena muun muassa näistä nuottijulkaisuista:
Frozen: music from the motion picture soundtrack (Hal Leonard, 2013): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2150443
The Frozen Collection (Hal Leonard, 2020): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2432710
Chart Hits Now!: Let It Go (Wise, 2014): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2170168
(helppo sovitus) Disney Songs for Easy Classical Piano (Hal Leonard, 2015): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2226306
Kuvan perusteella on vaikea päätellä, mikä hyönteinen on kyseessä, ja hyönteisten lajinmääritys pelkän ulkonäön perusteella on usein mahdotonta. Mielestäni kuvassa kuitenkin on jokin leppäkerttu. Sami Karjalaisen Suomen leppäkertut -kirjan perusteella kyseeseen voisi tulla joko lehtopirkko, kanervapirkko, ruutupirkko tai kosteikkopirkko.
Sami Karjalainen: Suomen leppäkertut (Docendo, 2020) https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.1230305
Karjalaisella on myös verkkosivu leppikset.fi, jossa esitellään kaikki Suomen leppäkerttu- eli leppäpirkkolajit ja niiden värimuotoja. Laajempi valikoima kuvia esitellään kirjassa, joka kertoo myös sanalliset tunnistusohjeet ja jossa ovat mukana myös toukat ja kotelot.
Finna-hakupalvelun kautta löytyy joitakin historiallisia ilmakuvia, kun hakukenttään kirjoittaa sanat Sortavala ja ilmakuvat:
Sortavala ilmakuvat | Hakutulokset | Finna.fi
Kuvat ovat ladattavissa, mutta aineiston käyttöoikeudet vaihtelevat kuvakohtaisesti.
Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi
Pentti Haanpää kirjoitti useassa teoksesta pasifistissävyisesti sodasta ja vaikutuksesta ihmisiin, novellikokoelmia Nykyaikaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_16977 tai Eräs avioliitto ja muita kadonneita jtuttuja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f… voisi tutkia.
Veikko Huovisen Sinisilmäinen ohjus ja muita sotaisia kertomuksia kannattaisi myös tutkia, https://www.finna.fi/Record/anders.195011. Pirunkalan leuat : Ajatuksia sodasta ja loistavista voitoista, https://www.finna.fi/Record/anders.36879, sisältää Huovisen kirjoituksia sodasta ja rauhasta.
Marjatta Nevalan Kun rauha oli tullut : novelleja, kertoo elämästä rauhan tulon...
En löytänyt nuottia tähän lauluun kirjastojen tietokannoista. Lehtitietojen perusteella nuotin on julkaissut IKL:n kannatusyhdistys. Lehtitietojen perusteella Tapio Ilomäki (1904-1955) on sekä säveltänyt että sanoittanut laulun. Laulu mainitaan ilmoituksissa ja jutuissa, joissa kerrotaan laulun laulamisesta eri tilaisuuksissa. Laulun nimi vaihtelee: ”Suora kurssissaan”, ”Suora kurssissa” tai ”Suora kurssi”.
Nuotti voi löytyä jostain arkistosta. Suomalaiset musiikkiarkistot -julkaisun mukaan Tapio Ilomäen sovitukset ja sävellyskäsikirjoitukset ovat Helsingin yliopiston kirjastossa (eli Kansalliskirjastossa) ja Suomen elokuva-arkistossa. Kansallisarkistossa on Isänmaalliseen kansanliikkeeseen liittyvää aineistoa.
Lähteitä:...
Suomen maaseudulla 1600- ja 1700-lukujen taitteessa eläneiden ihmisten arkielämään löytyy monia erilaisia tulokulmia, mutta aineistoa pitäisi kyllä löytyä suhteellisen runsaasti. Vinkkaan tässä tietokirjallisuutta, mutta toki myös kaunokirjallisuudesta löytyy varmasti paljon 1600- ja 1700-lukujen maaseutukuvauksia. Tiedonlähteenä tietokirjallisuus on kuitenkin yleensä kaunokirjallisuutta luotettavampaa.
Voit lähteä etsimään tietoa maaseutuväestön arjesta ja kulttuurista esimerkiksi erilaisista Suomen historian yleisteoksista. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi Suomalaisen arjen historia -teossarjan ensimmäinen osa (2006) tai Suomen kulttuurihistoria -teossarjan ensimmäinen ja toinen osa (2002). Saattaa olla myös hyödyllistä tutustua...
Etsimäsi kirja on varmaankin Maria Peuran On rakkautes ääretön (Tammi, 2001).
Voit lukea teoksesta esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50654
https://lukki.finna.fi/Record/lukki.121962?imgid=1
Hei!
Suoraan en saanut tietoa mistään, mutta Väylävirastosta vinkattiin tekemään tiedonsaantipyyntö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kirjaamoon. Kirjaamon osoite on kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi
Turun pääkirjaston hyllystä löytyy vuoden 2020 painos, jossa on vaaleanpunainen, kankainen selkä. ISBN 978-951-0-45055-0. Voisikohan se kuitenkin olla tämä?
Kyseessä on vain rutiiniluonteinen ilmoitus. Windows-käyttöjärjestelmä lähettää Microsoftille diagnostiikkatietoja, jolla varmistetaan järjestelmän toiminta ja päivitystilanne. Required eli pakolliset on diagnostiikan vähimmäistaso ja se on asetettu kaikille kirjaston asiakastietokoneille. Asiakastietokoneen käyttäjä ei voi muuttaa asetusta eikä hänen tarvitse välittää ilmoituksesta.
Hei!
Kiva kuulla, että lapsesi on löytänyt lukemisen ilon ja on lähes suorittanut jo lukuhaasteenkin loppuun!
Kohtaan 18. suosittelen koiramiesten tapaan jotakin humoristista luettavaa. Sopiva voisi olla vaikkapa Noora Kunnas, kuvitus Teemu Juhani: Salmanterin Terttu ja minimerirosvot (Otava) -teos, joka oli v. 2020 ehdolla Lasten LukuVarkaus -kirjallisuuspalkinnon saajaksi.
Kohtaan 19. tämä kirjastonhoitaja suosittelee Lukupalat-sarjan kirjoja, kuten Anna Hallavan teosta 2 A:n kamut kykykilpailussa.
Tilastokeskuksen tutkintorekisteri sisältää tietoja tutkinnon suorittaneista. Tutkintorekisterin perustana on vuoden 1970 väestölaskennassa kerätyt tutkintotiedot, joita päivitetään vuosittain. Henkilöiden nimiä ei tietosuojasyistä paljasteta, ja ennätysten tekijöiden suorittamien tutkintojen kappalemäärätkään eivät valitettavasti ole yksiselitteisesti laskettavissa rekisterin pohjalta. Samalle henkilölle on esimerkiksi voitu aikoinaan merkitä tutkinnoksi myös erillisten osaamisalojen suorittaminen. Lisäksi rekisterin varhaisimmat tiedot suoritetuista tutkinnoista eivät ole yksiselitteisesti tulkittavissa.
Erään tuoreen tutkimuksen mukaan kattotuuletin todennäköisesti vähentää merkittävästi hyttysten esiintyvyyttä. Tutkimus toteutettiin rakentamalla Gambian maaseudulle kaksi taloa (4.2 m x 4.2 m, korkeus 2.2 m), joista toisen katossa oli kattotuuletin, kun taas toisen katossa ei ollut. Kattotuuletin vähensi horkkahyttysten (tarkemmin Anopheles gambiae sensu lato) esiintyvyyttä 91 prosenttia.
https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rsif.2022.0794#d1e2663
Ilmavirtaus hankaloittaa hyttysten lentämistä ja laskeutumista, mutta se myös hajottaa tehokkaasti ihmisen hengityksessään erittämää hiilidioksidia. Hyttyset pystyvät haistamaan hiilidioksidin kymmenien metrien päästä.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/14596273/
https://pubmed....
Kaivattu kirja on Lukutunnin kirja. 2 : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (Valistus, 1963), jonka ovat toimittaneet Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä ja Pentti Merenkylä, kuvitus on Heljä Lahtisen. Se sisältää kaikki muistellut tarinat ja runon, useimmat näistä alkuperäisistä mukailtuina versioina: Satu hammaspeikoista (Thorbjörn Egnerin mukaan), Oma tupa (J. H. Erkon mukaan), Eukko Pikkurilli (Alf Pröysenin mukaan), Miten peippo sai värinsä (flaamilainen kansansatu), Aija-Kaijan syntymäpäivä (Brita af Geijerstam, lyhennelmä) ja Kesäpäivän säilöminen (Pirkko Karpin mukaan).
Numerointi vastaa tiettyä aihetta ja auttaa löytämään aineiston hyllystä. Yleiset kirjastot käyttävät pääasiassa Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL). YKL on hierarkkinen kymmenluokitus, jossa tiedon alue jaetaan kymmeneen pääluokkaan. Kukin näistä voidaan edelleen jakaa kymmeneen luokkaan, nämä edelleen kymmeneen alaluokkaan ja niin edelleen tarpeen mukaan. YKL:n pääluokat saa näkyviin ainakin tietokoneella, kun klikkaa linkistä aukeavan sivun kohtaa "Hierarkia".
Kirjastot käyttävät muitakin luokitusjärjestelmiä. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjasto käyttää omaa HKLJ-luokitusta ja tieteelliset kirjastot käyttävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Vanhimman kirkkolain (1686) mukaan naisella tuli olla naimisiin mennessään holhooja, joka antoi suostumuksensa liitolle. Tästä tehtiin merkintä vihittyjen ja kuulutettujen luetteloon. Holhooja oli yleensä morsiamen isä. Mikäli hän ei enää ollut elossa, tulivat seuraavana vuoroon vanhin veli, velipuoli isän puolelta, velipuoli äidin puolelta, isänisä jne.
Prosessi kohti avioliittoa alkoi sillä, että tuleva aviomies kertoi toiveensa avioliitosta naisen naittomiehelle. Vasta vuonna 1864 säädettiin täysivaltaisen 21-vuotiaan naisen, joka ei ollut holhouksen alaisena, oikeudesta avioitua ilman naittajaa ja hänen suostumustaan.
Kuulutus tapahtui yleensä morsiamen kotikirkossa kolmena peräkkäisenä sunnuntaina. Kuulutuksen otti...
Strömsö-sarjan ohjeista on julkaistu kaksi kirjaa. Kirjassa Strömsö : Parhaat palat (2006) on monenlaisia ohjelmassa esitettyjä ohjeita. Villasukkia Strömsöstä (2019) puolestaan keskittyy ainoastaan villasukkaohjeisiin. Villapaidan ohje voi siis olla kirjassa Strömsö : Parhaat palat, mutta pelkästään neuleohjeisiin keskittynyt kirja on tehty vain villasukista. Strömsö-villapaidan ohje löytyy myös verkosta ohjelman sivuilta.
Linkit
Sandin, Rodas & Donner: Strömsö : Parhaat palat https://finna.fi/Record/helmet.1784252?sid=3990148583
Esselström ym.: Villasukkia Strömsöstä https://finna.fi/Record/anders.1743345?sid=3990151076
Strömsö-villapaidan ohje: https://yle.fi/aihe/a/20-307604
