Lauluun "Där näckrosen blommar", jonka on säveltänyt Sven Du Rietz ja sanoittanut Sven-Olof Sandberg, on olemassa kaksi suomenkielistä sanoitusta.
Kerttu Mustonen on sanoittanut laulun nimellä "Kukkiva ulpukka" (joissakin julkaisuissa myös nimellä "Kun ulpukka kukkii"). Laulu alkaa: "Kaukana koivikko huojuu helmassa kuutamoyön". Näillä sanoilla laulun ovat levyttäneet Henry Theel ja Heikki Hovi.
Orvokki Itä, joka sanoittajana on Reino Helismaan salanimi, on sanoittanut laulun nimellä "Kun ulpukka kukkii". Laulu alkaa: "Kaukana metsässä siellä missä on hiljainen maa". Näillä sanoilla laulun on levyttänyt Erkki Junkkarinen.
Lähde:
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Valitettavasti ovat. Maksut ovat kaupunkikohtaisia ja niistä päättää kaupunginvaltuusto.
Helmet kirjastot ovat yhtenäistäneet maksujaan mahdollisimman paljon, mutta tässä tulostusasiassa olemme vielä erilaisia.
Kenties asiakaspalaute kaupungin päättäjille auttaisi tässä?
Espoossa ja Vantaalla saa tosiaan tulostaa/kopioda 20 sivua ilmaiseksi. Rajoitus on päiväkohtainen, sillä muuten sen valvonta olisi mahdotonta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Pähkinärinteen kirjaston asiakaspalvelu on syksyllä avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 14-20, ja omatoimiaika on tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 7-12.
Perjantaisin kirjasto on suljettu. Kirjastolla on yhteinen sisäänkäynti nuorisotilan kanssa, joten perjantaisin kirjastotilan kautta voi kulkea nuorisotilaan, mutta kirjaston palvelut ovat käytössä vain kirjaston aukioloaikoina.
Noudettavissa tai matkalla olevien varausten noutopaikkaa ei voi vaihtaa. Vielä jonossa olevien varausten noutopaikan voi vaihtaa Helmetin omissa tiedoissa tai vaikka soittamalla kirjastoon.
Etelä-Euroopan oliivinviljelijöillä oli jo antiikin aikaan monta syytä kivimuurien rakentamiseen. Muureilla eroteltiin eri perheille tai suvuille kuuluvat puut toisistaan, ja samalla määriteltiin mitkä puut vanhemmat tulisivat luovuttamaan lapsilleen näiden aikuistuttua. Lisäksi muurit suojasivat puita vähentämällä eroosiota eli etupäässä sateiden aiheuttamaa maan kulumista. Tämän ohella muurit estävät liekkien leviämistä tulipalon syttyessä. Alueella laiduntava karja ei myöskään pääse muurien rajaamalle alueelle.
Nykyään vanhat kivimuurit ovat usein osa suojeltua perinnemaisemaa. Niiden monituhatvuotinen käyttö on luonut alueiden kasveille ja eläimille omanlaisensa elinympäristön, jota suojellaan myös biodiversiteetin takia.
Lähteet:...
Kirkes-kirjastoissa PIN-koodin saa paikan päällä kirjastossa todistamalla henkilöllisyyden. Ota siis kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan seuraavalla kirjastokäynnillä.
Valtiokonttorin sivuilta löytyy tietoa valtion vastuuseen perustuvasta vahingonkorvauksesta:
https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/korvaus-ja-vahinkopalvelut/valti…
Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävistä löytyy tietoa oikeusasiamiehen sivustolta:
https://www.oikeusasiamies.fi/fi
Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Ota opiksi. Runo sisältyy muun muassa teoksiin Ester Ahokainen: Kissankäpälä ja muita lastenrunoja (1978, s. 27) ja Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille (1985).
Kyseessä voisi olla petomittarin toukka, mutta aivan varmaa lajitunnistusta en valitettavasti kuvan perusteella pysty tekemään. Kuvia petomittarista ja sen toukista löytyy Suomen lajitietokeskuksen sivuilta https://laji.fi/taxon/MX.61704/identification. Sivustolta löytyy myös foorumi, jossa voi kysellä tunnistusapua.
Kappale on nimeltään "Tuo uusi riehakas neitonen", ja sen on levyttänyt Olavi Virta yhdessä Kipparikvartetin kanssa vuonna 1955. Sen alkuperäinen nimi on "The naughty lady of shady lane". Fono-tietokannan mukaan sen ovat säveltäneet ja sanoittaneet yhdessä Sid Tepper ja Roy C. Bennett. Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Laulu alkaa: "Nyt uusi riehakas neitonen on saapunut kaupunkiin". Miekkoset, joiden päät neito sekoittaa, tarjoavat hänelle virvoitusjuomaa, mutta sitä "neito koskaan ei juo". Laulun lopussa neidosta paljastuu jymyuutinen.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Olavi Virta ja Kipparikvartetti: Tuo uusi riehakas neitonen YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=3FSSel4HfuQ...
Voidaksesi luoda kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampoon kirjahyllyjä, sinun pitää ensin rekisteröityä ja luoda tili palveluun.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjahyllyt
Lomake käyttäjätilin luomiseen aukeaa alla olevasta linkistä.
https://www.kirjasampo.fi/user/register
Kun olet kirjautuneena palveluun, mene sivulle Kirjahyllyt ja kirjoita hakulaatikkoon sana, jolla haluat etsiä teoksia kirjahyllyysi. Avaa kunkin teoksen tiedot erikseen. Teosten esittelysivulla on painike Lisää kirjahyllyyn. Lopuksi sinun pitää vielä tallentaa hyllysi sisältö.
Nikotiinipurukumille saati tavalliselle purukumille ei näyttäisi löytyvän verkkohauilla valmista ympäristö- tai hiilijalanjälkilaskelmaa.
Ympäristölle ikävää jätettä siitä kuitenkin syntyy. Purukumin perusmassa koostuu mm. luonnon- ja synteettisistä kumeista, pehmittimistä ja hartseista. Maatuminen on hidasta. Käytetyn purukumin voi laittaa sekajätteeseen. Purukumin voi hävittää myös polttamalla, joten sen voi lajitella myös polttokelpoiseen jätteeseen.
https://get-green-now.com/environmental-impact-chewing-gum-infographic/
https://ecofreek.com/biodegradable/is-gum-biodegradable/
https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateopas/jatteet/purukumi/
Laulu löytyy kokonaisuudessaan Youtubesta
https://www.youtube.com/watch?v=MaEfxUkz_YM
nimellä Komppanian kokki, esittäjinä Matti Jurva ja Heinz Munsoniuksen Kristalliorkesteri.
Kappale on Funkykarkurit-yhtyeen esittämä "Minä lupaan" vuodelta 1997. Yleisradion Fono-tietokannassa yhtye on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajaksi. Kappale alkaa: "Meidän elämä se tulee muuttumaan mä lupaan sulle huomenna".
Funkykarkurit: Minä lupaan:
https://www.facebook.com/Funkykarkurit/videos/niin-min%C3%A4-lupaan/101…
Kyseessä on Taimi Ahon (1927 - 2015) runo Siivooja saa paikan, joka sisältyy kokoelmaan Rakentava rakkaus (2003).
https://finna.fi/Record/piki.639471
Lisää runosta ja runoilijasta voit lukea täältä:
https://www.nokiankaupunki.fi/vapaa-aika/kirjasto/nokialaiskirjailijat/…
Kyseessä on Lassi Nummen runo Trubaduurin kujelaulu kokoelmasta Intohimo olemassaoloon (Otava, 1949). Runon voi lukea myös teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947 - 1977 (Otava, 1978, s. 13).
Runo alkaa riveillä "Oh, suokaa anteeksi - sieppasin / vain pari pienoista oksaa, / kun talonne ohitse kuljin, arvoisa pormestari".
https://finna.fi/
Toisen maailmansodan sodanjulistuksia päivineen on listattu tässä Wikipedia-artikkelissa.
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta: 6.12.1941
Australia: 7.12.1941
Kanada: 7.12.1941
Tsekkoslovakia: 16.12.1941
Uusi-Seelanti: 7.12.1941
Etelä-Afrikan Unioni: 8.12.1941
Intia, Ukraina ja Valko-Venäjä eivät olleet tuolloin itsenäisiä valtioita (vaikka olivatkin YK:n perustajajäseniä 1945), eivätkä julistaneet sotaa Suomelle. Valtioiden rooli allekirjoittajamaina lienee ollut lähinnä diplomaattinen kompromissi ja muodollisuus.
Wilden toteamusta pitäisi kaiketi tarkastella alkuperäisessä yhteydessään eikä vain kontekstistaan irrotettuna heittona. Lausahdus esiintyy näytelmässä Lady Windermere's fan käydyssä keskustelussa juorun ja ilkeämielisen huhun välisestä erosta. Lordi Windermere syyttää Cecil Grahamia siitä, että tämä levittää häväistysjuttuja neiti Erlynnestä, vaikkei tätä edes tunne. Graham puolustautuu: "Parahin Arthur, minä en koskaan levitä huhuja – minä vain juoruilen." Kun Windermere sitten tiedustelee, mitä eroa on juorulla (gossip) ja huhulla (scandal), Graham vastaa: "Juoruilu on ihastuttavaa! Historia on pelkkää juoruilua. Huhupuhe on moraalisten käsitystemme tylsäksi tekemää juoruilua. Minä en koskaan moralisoi. Mies, joka...
Hei!
Kannattaa soittaa omaan lähkirjastoon tai käydä paikan päällä selvittämässä tilannetta. Kirjastossa voidaan tarkistaa, olisiko kirja päätynyt palauttamatta hyllyyn. Kirjan tiedot löytyvät tyttären kirjastokortin tiedoilla. Oman lähikirjaston yhteystiedot voi tarkistaa osoitteesta Helmet.fi.
Postimerkkiasioissa paras asiantuntija on Posti itse, jota voi lähestyä esimerkiksi heidän verkkosivujensa kautta osoitteessa https://www.posti.fi.
Tähän kyseiseen kysymykseen löytyi vastaus asiakastuesta, josta kerrottiin että kyllä, 2. luokan postimerkin arvo on sama kuin kotimaan ikimerkin arvo. Eli voit käyttää vuoden 2011 merkkiä joulukorttiin.
Postimerkkien käyttöiästä on kysytty tässä palvelussa ennenkin.