Lahden kaupunginkirjastossa voi lukea Etelä-Suomen Sanomia vuodelta 1986. Lehdet löytyvät mikrofilmimuodossa sekä sidottuna kirjana. Lehden löytyvät lehtisalista, 2. krs.
Rousseaulta peräisin oleva sitaatti esitetään ranskaksi muodossa "retour à l'état de nature" eli paluu luonnontilaan.
Jean-Jacques Rousseau (1712 - 1778) kehitti tätä ajatusta laajimmin v. 1755 julkaistussa esseessään Discours sur l’origine et les fondements de l’inégalité parmi les hommes. Sanatarkka sitaatin muoto on muiden tiivistämä, mutta fraasi "état de nature" esiintyy tekstissä useasti.
Essee löytyy kokonaisuudessaan ranskankielisenä Wikisourcesta.
Ville Keynäsin suomennos Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista (uusin painos 2016) on lainattavissa kirjastosta.
Helsingissä ei enää ole erillistä kaasulaitosta, mutta kysyjä viitannee vuonna 1910 valmistuneeseen Suvilahden kaasukellon pyöreään rakennukseen. Turussa on samantyyppinen, kauniisti verhoiltu kaasukello vuodelta 1912. Toiminnassa olevien tuotanto- ja teollisuusrakennusten ympärille rakennetaan normaalisti jonkinlainen vapaan liikkumisen estävä aitaus. Kun kaasukellot ovat teknisistä syistä aina pyöreitä, on todennäköisesti suojaksi rakennettu aitakin voinut saada pyöreän muodon, joka säästää tilaa aitaamalla vain samalla etäisyydellä kellosta olevan alueen, ei turhia neliön nurkkia. Jos ympyränmuotoisia verkkoaitoja on maailmalla paljonkin - ja Googlen kuvahaun "gas holder" perusteella ainakin jonkin verran tosiaan on, syynä lienee...
Voit pyytää uuden tunnusluvun Vanamo-verkkokirjaston kirjautumisikkunan Uusi tunnusluku -linkistä. Täytä kenttiin kirjastokortin numero ja valintasi mukaan joko sähköpostiosoite tai puhelinnumero. Sähköpostiosoitteen tai puhelinnumeron tulee olla sama, joka on tallennettu asiakkaalle kirjaston asiakastietoihin. Saat viestin muutaman minuutin kuluttua. Kun olet saanut uuden tunnusluvun, kirjaudu palveluun ja käy vaihtamassa se haluamaksesi tunnusluvuksi.
Lisää ohjeita Vanamo-verkkokirjastossa:
https://www.vanamokirjastot.fi/fi/news/unohtuiko-tunnusluku-pyyd%C3%A4-uusi-verkkokirjastossa
Ahlroth-suvun tietoja löydät esimerkiksi Tuomas Salsteen kokoamalta Sukunimi-info-sivustolta:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ahlroth.html
Salste on koonnut myös sukulinkkejä, joista voit hakea tietoa Ahlroth-sukunimen esiintymisestä esim. väestörekisterissä, sukukirjoissa, kirjonkirjoissa jne:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-Ahlroth~ahlroth
Geneanet-sivustolle on luetteloitu useita Ahlroth-nimisiä henkilöitä, ja sieltä löytyy myös maininta Säkylästä asuinpaikkana.
https://fi.geneanet.org/sukututkimus/ahlroth/AHLROTH
Löytyi myös yksi sukutukimus-keskustelupalsta, jossa käsitellään Ahlroth-sukunimeä:
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-39037.html
Toivottavasti pääset näiden lähteiden avulla alkuun...
Tuuli Sirkku Kananojan satukirjassa Voi vonkale! (Otava, 1968) on Vesihiisi Vonkale -niminen luku. Osa kirjan tekstistä on runomitassa. Sadussa seikkailevat mm. Nuppu-tyttö, Unipupu ja Mörö. Pikaisella silmäilyllä en löytänyt tarinasta Miska-kissaa, mutta olisiko kirja silti etsimäsi. Kirja on varattavissa Helmet-kirjavarastosta https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2214015 .
Angelique-elokuvat löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmasta. Tein haun sanoilla Angelique ja Golon (kirjojen kirjoittaja) ja valitsin aineistoksi DVD-levyn. Hakutulos löytyy tästä linkistä. Joitakin osia elokuvasarjasta on kahtena eri versiona, mutta kummassakin versiossa on myös suomenkieliset tekstit.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sangelique%20golon__Ff%3Afacetmediatype%3Ag%3Ag%3ADVD-levy%3A%3A__Otitle__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Tässä vielä Angelique elokuvien nimet ja järjestys.
Angélique. Vol. 1 (ranskankielinen nimi Angélique, marquise des anges)
Angélique. Vol. 2 : The road to Versailles (suomeksi Angelika - enkelten markiisitar, ranskaksi Merveilleuse Angélique)
Angélique. Vol. 3 : Angélique and the...
Kirjastot pystyvät ottamaan vastaan lahjoituksia vain valikoidusti. Lehtiä kirjastot eivät ota vastaan. Mutta voit jättää lehdet lähimmän kirjastosi kirjakierrätyspisteeseen. Sitä kautta lehdille löytyy uusia kiitollisia lukijoita.
Voit tarkistaa Helmetin kautta kirjastot, joissa on kirjakierrätyspiste. Pudotusvalikkoa painamalla pääset eteenpäin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut#/K
Soturin tie on Yrjö Jylhän runo kokoelmasta Risti lumessa (1937). Runon voi lukea myös vuonna 1943 ilmestyneestä Yrjö Jylhän runojen valikoimasta (Runoja : valikoima eri kokoelmista).
Teokset kuuluvat kirjastoverkkoalueenne kokoelmiin.
https://helle.finna.fi/
Näitä koululaulukirjoja on tuohon aikaan (1949-1955) käytetty:
Kansakoulun laulukirjan (Halme – Paavola)
Laulukirja (Wilho Siukonen)
Koulun laulukirja (Aksel Törnlund)
Koulun laulukirja (Parviainen)
Niistä ei löytynyt mitään tuohon suuntaan viittaavaa.
Otto Kotilaisen toimittamasta Koululauluja -kirjasta löytyi s. 155 Kotilaisen säveltämä ja Alpo Noposen sanoittama laulu ”Koululaisten laulu”, jonka toinen säe liippaa jotenkin läheltä:
Tuolla koulu kohoaa, valot loistaa sieltä
nuorten ääntä eloisaa
kuuluvi jo tieltä”
Alkalimetallit reagoivat veden kanssa ja tuottavat paloherkkää vetyä, joka voi aiheuttaa suurina määrinä räjähdyksen. Cesium varsinkin on hyvin reaktiivista. Maa-alkalimetalleista esimerkiksi strontium ja barium synnyttävät myös vetyä veden kanssa reagoidessaan. Beryllium taas synnyttää vetyä liuotessaan suola- tai rikkihappoon.
Lisätietoja näistä aineista ja niiden reaktioista löytyy linkeistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaksollinen_j%C3%A4rjestelm%C3%A4
https://fi.wikipedia.org/wiki/Barium
https://fi.wikipedia.org/wiki/Beryllium
https://fi.wikipedia.org/wiki/Cesium
https://en.wikipedia.org/wiki/Strontium
https://www.webelements.com/
https://koppa.jyu.fi/kurssit/jy-CUR-4984/luento/luento-13
https://www.ilo.org/dyn/icsc/...
Emme pysty neuvomaan yksityiskohtaisissa lakiasioissa, mutta Verohallinnon sivuilta ja oikeusaputoimistosta saa ohjeita perintöasioissa.
Perintöoikeutta säätelee perintökaari.
Kirjallisuutta aiheesta:
Juha Koponen: Kuolinpesän osakkaan opas (2020)
Matti Norri: Perintö ja testamentti (2017)
Näiden hyvien tuntomerkkien perusteella kyseessä lienee Jean Touranen vuonna 1956 ohjaama elokuva "Pekka ja taikasauva" (alkuperäinen ranskankielinen nimi "Une fée...pas comme les autres").
Suomenkielinen elokuva-arvostelu (elitisti.net)
Lisätietoja myös tässä blogikirjoituksessa (Pieni elokuvablogi)
Kyseessä lienee Otavan Signal-sarja, johon sisältyivät esimerkiksi sellaiset kirjat kuin kysymyksessä mainittuja aiheita käsittelevät Julia Bellin Ahmatti ja Melvin Burgessin Hepo.
Oravan ensimmäinen poikue syntyy huhti-toukokuussa, ja kantoaika on 35 vuorokautta. Ravinnon määrä ja sääolot vaikuttavat kosioleikkien aloitusajankohtaan. Veikkaanpa, että kisailussa oli kyse nimenomaan kosioleikeistä.
https://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/orava
Kyseessä voisi olla Guillaume Duprat'n Pannukakusta päärynäksi: kuinka maailma on ennen nähty (Nemo, 2009; suom. Kira Poutanen). Se on palkittu Bolognan lastenkirjamessujen parhaana tietokirjana ilmestymisvuonnaan 2009, ja siinä on juuri kuvaamasi kaltaisia avattavia luukkuja.
Kyseessä voisi olla petomittarin toukka, mutta aivan varmaa lajitunnistusta en valitettavasti kuvan perusteella pysty tekemään. Kuvia petomittarista ja sen toukista löytyy Suomen lajitietokeskuksen sivuilta https://laji.fi/taxon/MX.61704/identification. Sivustolta löytyy myös foorumi, jossa voi kysellä tunnistusapua.
Hei,
Kyseinen sitaatti on Senecan Suuttumuksesta-teoksesta. Se on Senecan veljelleen Novatukselle kirjoittama stoalaista tunneteoriaa käsittelevä teos, joka on kirjoitettu joskus vuosien 39-52 tienoilla. Teos sisältyy mm teoksen Stoalaisuus (Gaudeamus, 2004). Kyseinen kohta löytyy sivulta 182. Kohtaan liittyvä viite tosin mainitsee, että ajatus pohjautuu antiikin yleiseen ajatukseen suuttumuksen yhdistämisestä hulluuteen. Mm. Cato on viitteen mukaan sanonut "malttinsa menettäneiden eroavan mielettömistä vain hulluuden keston suhteen".
