Näytelmänä Demoni löytyy Toivo Pekkasen Teokset osasta 6. Kirja löytyy muutamista pääkaupunkiseudun kirjastoista ja varastosta ja on tilattavissa mihin tahansa kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1450330__Spekkanen%20teoks…
Kyseessä on Toivo Laakson runo, joka alkaa "Ei veikkoset!" Jatko menee hiukan toisin, kun kysyjä muistaa, mutta samasta runosta on kyse.
Runo sisältyy Laakson runojen kokoelmaan Olen vieras sattumalta : valitut runot (Otava, 1986). Kyseinen kokoelma näyttää kuuluvan kirjastoalueesi kokoelmiin.
https://vaski.finna.fi/
Laakso, Toivo: Olen vieras sattumalta : valitut runot (Otava, 1986)
http://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto
Dagens nyheter -lehti vuodelta 1975 löytyy Suomesta vain Åbo Akademin kirjastosta.
Uppsalassa ilmestyi tuolloin Upsala nya tidning -lehti. Lehteä ei ole Suomen kirjastoissa, mutta se löytyy muutamasta Ruotsin yliopiston kirjastosta, ainakin Lingköpingin yliopiston kirjastosta.
Molemmat lehdet ovat mikrofilmimuodossa. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
Valitettavasti tätä laulua ei ole julkaistu nuottina. Laulun sävelmän alkuperä on tuntematon, sen venäjänkielisen tekstin Mama on tehnyt Ljuba Dobrenko, suomennos on Seppo J. Järvisen käsialaa.
Heikki Poroila
Vuoden 1934 ja 1938 kisoja lukuun ottamatta jalkapallon MM-kilpailuissa on pelattu aina joku lohkovaihe. Joinakin vuosina on pelattu kaksikin eri lohkovaihetta. Maita, jotka ovat jokaisissa kisoissaan selvittäneet lohkovaiheen (jos sellainen on pelattu), ovat Saksa/Länsi-Saksa (1954-2014; vuonna 1978 Saksa tosin jäi toiseen lohkovaiheeseen), Wales (1958), Itä-Saksa (1974), Hollanti (1974, 1978, 1990, 1994, 1998, 2006, 2010 ja 2014), Irlanti (1990, 1994 ja 2002), Senegal (2002), Ukraina (2006) ja Slovakia (2010).
Listaan tähän alle muutamia tänä vuonna ilmestyneitä kirjoja, jos sieltä löytyisi jotain mitä et ole vielä lukenut.
Jokinen, Seppo: Lyödyn laki
Hiekkapelto, Kati: Hiillos (ei ole vielä ilmestynyt)
Hämeen-Anttila, Virpi: Tiergartenin teurastaja
Koskinen, Juha-Pekka: Huhtikuun hiipuva rakkaus
Lehtiö, Jaana: Kalliolla kukkulalla kuolema
Nuotio, Eppu: Sakset tyynyn alla ja Anopinhammas
Rajaniemi, Hannu: Kesämaa (fiktiiviseen maahan sijoittuva vakoilukirja)
Saarto, Timo: Kevään varjo (kirjailijan viime vuonna ilmestynyt Kuoleman kuukausi sai Vuoden johtolanka 2018 -palkinnon)
Vala, Vera: Suden hetki
Lisää dekkareita löydät Dekkarinetin listauksista
Kevät 2018 http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=Kevat2018
Helmet-kirjastoissa on tehty lukudiplomeja, joihin on kerätty lukusuosituksia eri ikäisille ja eri luokkatasojen lapsille. Alla on linkit sekä S2-oppilaille (luokat 3-6) tarkoitettuihin että yläkoululaisten ja 5-6-luokkalaisten kirjasuosituksiin. Kirjat on myös lyhyesti esitelty. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista. Toivottavasti näistä löytyy sopivaa luettavaa:
http://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php?dipl=6
http://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php?dipl=4
http://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php?dipl=3
Euroopassa 70-luvun lopulta näihin päiviin saakka käytössä olleen kesäajan taustalla on vuosikymmenen alun öljykriisi ja sen myötä huomattavasti kohonnut energian hinta. Kellonajan siirtäminen tunnilla eteenpäin vuoden lämpimämmän puoliskon ajaksi nähtiin hyväksi keinoksi pienentää energiankulutusta. Tästä oli saatu lupaava ennakkotapaus Yhdysvalloista, missä vuonna 1973 oli otettu käyttöön ympärivuotinen kesäaika; öljykriisin mentyä siirryttiin "normaalimpaan" puolen vuoden mittaiseen jaksoon.
Richard Nixonin ja Yhdysvaltain kongressin jäljessä eurooppalainen edelläkävijä kesäajan uuden tulemisen takana oli Giscard d'Estaingin Ranska. Keväällä 1975 d'Estaing julisti, että seuraavasta vuodesta alkaen...
Tyttö ja villiintynyt koira päätyvät yhdessä laavulle Virpi Saarisen kirjassa Sudenkesyttäjä (Otava, 2004).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auff4b823f-867d-4a1d-bc96-886aad83548d
Lahden kaupunginkirjastossa voi lukea Etelä-Suomen Sanomia vuodelta 1986. Lehdet löytyvät mikrofilmimuodossa sekä sidottuna kirjana. Lehden löytyvät lehtisalista, 2. krs.
Rousseaulta peräisin oleva sitaatti esitetään ranskaksi muodossa "retour à l'état de nature" eli paluu luonnontilaan.
Jean-Jacques Rousseau (1712 - 1778) kehitti tätä ajatusta laajimmin v. 1755 julkaistussa esseessään Discours sur l’origine et les fondements de l’inégalité parmi les hommes. Sanatarkka sitaatin muoto on muiden tiivistämä, mutta fraasi "état de nature" esiintyy tekstissä useasti.
Essee löytyy kokonaisuudessaan ranskankielisenä Wikisourcesta.
Ville Keynäsin suomennos Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista (uusin painos 2016) on lainattavissa kirjastosta.
Kielitoimiston ohjeissa sanotaan vieraskielisten nimien taivutuksesta muun muassa näin:
Nimiä, jotka loppuvat sekä äännettäessä että kirjoitettaessa konsonanttiin, taivutetaan lisäämällä nimen ja päätteen väliin sidevokaali i. Sääntö pätee yleensä myös s-loppuisiin vieraskielisiin nimiin (esim. Memphis - Memphisin, Torres - Torresin). Jos vieraskielinen nimi toistuu kielenkäytössä usein tai se koetaan tutuksi, se saattaa kuitenkin mukautua suomen kielen -ks-taivutukseen (vertaa sana varis, variksen).
Saksalais-yhdysvaltalaisen arkkitehdin Ludwig Mies van der Rohen sukunimen ensimmäinen osa, joka äännetään saksalaisittain /mi:s/, muistuttaa suomen mies-sanaa, mutta taivutetaan suomen...
Helsingissä ei enää ole erillistä kaasulaitosta, mutta kysyjä viitannee vuonna 1910 valmistuneeseen Suvilahden kaasukellon pyöreään rakennukseen. Turussa on samantyyppinen, kauniisti verhoiltu kaasukello vuodelta 1912. Toiminnassa olevien tuotanto- ja teollisuusrakennusten ympärille rakennetaan normaalisti jonkinlainen vapaan liikkumisen estävä aitaus. Kun kaasukellot ovat teknisistä syistä aina pyöreitä, on todennäköisesti suojaksi rakennettu aitakin voinut saada pyöreän muodon, joka säästää tilaa aitaamalla vain samalla etäisyydellä kellosta olevan alueen, ei turhia neliön nurkkia. Jos ympyränmuotoisia verkkoaitoja on maailmalla paljonkin - ja Googlen kuvahaun "gas holder" perusteella ainakin jonkin verran tosiaan on, syynä lienee...
Pula-ajasta kertovia, kuvia sisältäviä teoksia käsittelevät esimerkiksi seuraavat:
Utrio: Pois pula, pois puute: kun kansa selviytyi /Meri ja Untamo Utrio
Jaatinen: Kortilla korviketta : säännöstelyä ja selviytymistä pula-ajan Suomessa
Myös teoksiin Kotimaamme kuva 2 ja Sodassa koettua sekä Sodassa koettua : arkea sodan varjossa, kannattaa tutustua.
Elämäni vuodet, vuosikerta 1936 -kirjassa on kuvia pula-ajasta 10 sivulla.
Finnasta,kirjastojen, arkistojen ja museoiden hakupalvelusta löytyy myös lukuisa joukko kuvia: https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext…
Voit pyytää uuden tunnusluvun Vanamo-verkkokirjaston kirjautumisikkunan Uusi tunnusluku -linkistä. Täytä kenttiin kirjastokortin numero ja valintasi mukaan joko sähköpostiosoite tai puhelinnumero. Sähköpostiosoitteen tai puhelinnumeron tulee olla sama, joka on tallennettu asiakkaalle kirjaston asiakastietoihin. Saat viestin muutaman minuutin kuluttua. Kun olet saanut uuden tunnusluvun, kirjaudu palveluun ja käy vaihtamassa se haluamaksesi tunnusluvuksi.
Lisää ohjeita Vanamo-verkkokirjastossa:
https://www.vanamokirjastot.fi/fi/news/unohtuiko-tunnusluku-pyyd%C3%A4-uusi-verkkokirjastossa
Ahlroth-suvun tietoja löydät esimerkiksi Tuomas Salsteen kokoamalta Sukunimi-info-sivustolta:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ahlroth.html
Salste on koonnut myös sukulinkkejä, joista voit hakea tietoa Ahlroth-sukunimen esiintymisestä esim. väestörekisterissä, sukukirjoissa, kirjonkirjoissa jne:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-Ahlroth~ahlroth
Geneanet-sivustolle on luetteloitu useita Ahlroth-nimisiä henkilöitä, ja sieltä löytyy myös maininta Säkylästä asuinpaikkana.
https://fi.geneanet.org/sukututkimus/ahlroth/AHLROTH
Löytyi myös yksi sukutukimus-keskustelupalsta, jossa käsitellään Ahlroth-sukunimeä:
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-39037.html
Toivottavasti pääset näiden lähteiden avulla alkuun...
Tuuli Sirkku Kananojan satukirjassa Voi vonkale! (Otava, 1968) on Vesihiisi Vonkale -niminen luku. Osa kirjan tekstistä on runomitassa. Sadussa seikkailevat mm. Nuppu-tyttö, Unipupu ja Mörö. Pikaisella silmäilyllä en löytänyt tarinasta Miska-kissaa, mutta olisiko kirja silti etsimäsi. Kirja on varattavissa Helmet-kirjavarastosta https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2214015 .
Kirjastot pystyvät ottamaan vastaan lahjoituksia vain valikoidusti. Lehtiä kirjastot eivät ota vastaan. Mutta voit jättää lehdet lähimmän kirjastosi kirjakierrätyspisteeseen. Sitä kautta lehdille löytyy uusia kiitollisia lukijoita.
Voit tarkistaa Helmetin kautta kirjastot, joissa on kirjakierrätyspiste. Pudotusvalikkoa painamalla pääset eteenpäin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut#/K
