Listaa uusmaalaisita runoilijoista ei näytä netistä löytyvän. Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelun avulla voit etsiä uusmaalaiset runoilijat kirjoittamalla hakulaatikkoon hakusanat "runoilijat Uusimaa". Hakutulos ei valitettavasti ole aakkos- tai aikajärjestyksessä.
http://www.kirjasampo.fi/fi#.WlxbGE32RoI
Kirjasammossa on myös listoja maakunnittain, mutta näissä listoissa ei ole erikseen kirjailijoita genren mukaan.
http://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat#.WlxdLE32RoI
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242111013945#.WlxelE32RoI
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242314771514#.WlxepE32RoI
Kysyjä tarkoittanee vuonna 1976 Haminassa syntynyttä kirjailija Reija Kaskiahoa, joka elää nykyään Helsingissä. Näin nuoren kirjailijan kohdalla kaikkia arviot elämästä ja tuotannosta ovat kovin alustavia, mutta kuusi ns. nuortenromaania kirjoittanut Kaskiaho sai vuonna 2005 Topelius-palkinnon kirjastaan Rastas, mikä kertoo jo melkoisesta arvostukseta. Kaskiahosta on Wikipediassa oma sivu ja kirjailijalla on myös omat kotisivut, joitten aluksi Kaskiaho toivottaa myös esitelmäntekijät tervetulleiksi: "Kerron näillä sivuilla hiukan itsestäni ja hiukan enemmän kirjoistani. Löydät sivuilta tietoa kirjojeni aiheista, niiden synnystä sekä tietysti henkilöhahmoista, jotka ovat minulle kirjoittaessa tärkempiä tekstin eteenpäin viejiä. Sivuiltani...
Yleisten kirjastojen kokoelmista voi tästä aiheesta hakea kirjallisuutta esim. seuraavilla asiasanoilla:
päivähoito sosiaalisuus
päivähoito lasten kehitys
Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmista em. asiasanoilla löytyy mm. Liisa Keltikangas-Järvisen teokset ”Pienen lapsen sosiaalisuus” ja ”Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot” sekä Katri Kannisen ”Tunne minut: turva ja tunteet lapsen silmin” ja Erja Rusasen ”Hoiva, kiintymys ja lapsen kehitys”. Lehtiartikkeleita ei suoraan tästä aiheesta löydy yleisten kirjastojen tietokannoista. Myöskään kovin eksaktia tietoa esim. aloittamisiästä ei löytynyt.
Mikäli haluat tarkempaa asiantuntemusta, voit kääntyä myös Lastensuojelun keskusliiton kirjaston puoleen https://www.lskl.fi/...
Vaski-kirjastojen varatuimmat teokset löytää verkkosivuiltamme https://vaski.finna.fi/. Selaamalla etusivulla vähän alemmas tulee eteen otsikko "Vaski varatuimmat" ja teoksia voi selata sen alta.
Turun pääkirjaston kaunokirjallisuusosaston lukusalongista löytyy varatuimpien romaanien lukusalikappaleita, joita voi lukea kirjastossa paikan päällä.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei saa välittää yksityishenkilöiden yhteystietoja, jotka eivät ole vapaasti saatavana muutenkin. Suosittelen ottamaan yhteyttä Perttu Immosen kustantajaan ( Atena Kustannus Oy | PL 436 | 40101 JYVÄSKYLÄ | Tel. +358 10 4214 200 | atena(at)atena.fi | www.atena.fi). Siellä ainakin tiedetään, onko Immonen kieltänyt yhteystietojensa jakelun. Normaalisti myös kustantajat toimivat auliisti välittäjinä eli toimittavat kirjailijalle tarkoitetun palautteen eteenpäin.
Heikki Poroila
Kyseessä on todennäköisesti Elsa Heporaudan Seeritin rakkaudentie - mielikuvitusromaani toisilta tähdiltä, 1947.
https://www.risingshadow.fi/library/book/2701-seeritin-rakkaudentie
Hyväksi johdatukseksi aihepiiriin suosittelen tutustumista Glenn Murphyn kirjaan Ilmastonmuutos : mitä minä voin tehdä? (Tammi, 2008), joka on nuorille lukijoille tarkoitettu perusteos maapallon ilmaston muuttumisesta. Se kertoo, mistä kasvihuoneilmiö johtuu ja miten ilmaston lämpenemistä yritetään torjua.
"Jokainen meistä voi osaltaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Kun sammutat valot ja sähkölaitteet, säästät vettä tai palautat pullot kauppaan, olet mukana ilmastotalkoissa. Lisää vaivattomia keinoja löydät tästä kirjasta."
Muita valikoituja luotettavia lähteitä on Makupalat.fi:ssa, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/ilmastonmuutos
Sibelius-Akatemian kirjastossa selviteltiin asiaa. Tällaista ilmaisua ei heidän lähteistään kuitenkaan löytynyt. Joidenkin keskustelupalstojen perusteella arveltiin, että kyse olisi tenorin äänen hajoamisesta ylärekisterissä. Ilmaisu saattaa myös viitata pilkallisesti kohdehenkilön älyllisten lahjojen vähyyteen. ”Testa”-alkuiset ilmaisut ilmeisesti viittaavat italian kielessä juuri henkilön henkisiin ominaisuuksiin, enemmän tai vähemmän ivallisesti. Mutta varmuutta merkityksestä ei näiden tietojen perusteella saatu.
Olisiko jollakulla italian kielen taitajalla enemmän tietoa?
Voit päästä alkuun tutkimalla wikipedian englanninkielisiä artikkeleita Textile https://en.wikipedia.org/wiki/Textile sekä History of clothing and textiles https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_clothing_and_textiles niistä voit saada hyviä hakusanoja erilaisiin tietokantahakuihin.
Hakukielenä kannattaa käyttää aluksi englantia, sillä suomenkielistenkin tutkimusten tiivistelmät ovat nykyään usein englanninkielisiä.
Frank monihaku https://monihaku.kirjastot.fi/fi/ löysi muutaman pukeutumisen pukeutumisen ja tekstiilien kulttuurihistoriasta kertovan kirjan. https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
sekä tekstiilien historiasta https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Melinda-haulla voi myös löytää jotain...
Kyseinen Jerusalemin kuningas oli nimeltään Balduin IV. Balduin eli keskiajalla aikana, jolloin Jerusalem oli kristillisten frankkien ja temppeliherrojen vallassa, s. n.1161- k.1185. Balduin sairastui lepraan jo alle 10-vuotiaana, mutta eli vastoin odotuksia aikuisikään saakka. Balduin kuitenkin valittiin kuninkaaksi 13-vuotiaana ja hän osallistui sotaretkille muslimeja vastaan jo 14-vuotiaana. Tämä oli kuulun Saladinin valtaan nousun aikaa. Muslimien keskinäisen valtataistelun aikaan ja vielä Saladinin päästessä vallan kahvaan, Balduin taisteli voitokkaasti häntä vastaan, suurimman voittonsa Saladinista hän saavutti Montgisardin taistelussa 1177. Tämän jälkeen vähitellen vaikeudet kasvoivat, kristillisten sotaherrojen...
Kysyjä ilmeisesti haluaa tietää, mikä on virallinen nimitys pojan vaimon isälle. Eli pojan appiukolle. Valitettavasti emme ole löytäneet täsmällistä nimitystä.
Asiassa ehkä kannattaisi kääntyä Suomalaisen Kirjallisuuden seuran tietopalvelun puoleen.
https://www.finlit.fi/fi/kirjasto/neuvonta-ja-tietopalvelu#.XcqV8_kza70
Kun sekä hankinnat että poistot tehdään tapauskohtaisesti, todennäköisyyttä yksittäisen hankintaehdotuksen läpimenoon kysyjän hahmottelemassa tilanteessa on oikeastaan vaikea arvioida. Joitain suuntaviivoja voi kuitenkin yrittää hahmotella. Jos kirja/elokuva on poistettu vähäisen menekin vuoksi, uutta kappaletta ei ehkä olla kovin halukkaita hankkimaan yhden ehdotuksen perusteella. Tilanne on sama, jos kirjan/elokuvan on poistettaessa ajateltu jo eläneen aikansa kokoelman osana. Poistoihin on aina olemassa syyt ja perusteet, ja aineistokokoelmaa kokonaisuutena ajateltaessa on luonnollista ja väistämätöntä, että kokoelma elää ja sen koostumus muuttuu; ei ole tarkoituksenmukaista tarjota vuodesta toiseen täsmälleen samana pysyvää...
Kirjaston henkilökunta hakee varauksia useita kertoja päivässä (tosin nyt sulun aikana tilanne on eri). Voi olla useita syitä, miksi toinen kirja lähtee matkaan nopeammin kuin toinen. Esimerkiksi viikonloppuna henkilökuntaa on vähemmän, jolloin aikaa varausten hakemiselle ei ole niin paljon kuin arkipäivinä. Joskus asiakaspalvelutilanne saattaa keskeyttää varausten haun. Joskus taas varattu kirja ei löydy helposti, vaan sen paikallistamiseen täytyy nähdä vaivaa.
HelMet-alueen kirjastoissa varattu nide siirtyy matkalla-tilaan, kun hakija löytää varauslistalla olevan niteen ja lukee sen tarkoitukseen suunnitellulla puhelimella. Fyysisesti varaukset lähtevät kirjastoista arkisin kerran päivässä.
Runo Johnny Cashin hermot menee sisältyy Kari Hotakaisen teokseen Kalikkakasa : Valitut runot 1982 - 1988 (2000), ss. 100- 101. Hotakaisen Johnny Cash -runot ovat ilmestyneet Alkoholipolitiikka-lehdessä vuosina 1995 - 1999.
Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja muuallakin Suomessa kaakeliuunin yleisin lempinimi on juuri kakluuni. Erilaisiin sisätilojen pienehköihin uuneihin on viitattu myös nimillä uuni, pönttöuuni, pönttömuuri, pystyuuni, kamiina ja kamina. Esimerkiksi vastaajan sukulaisilla Kainuussa on kaakeliuuniakin kutsuttu kaminaksi tai uuniksi.
Lähteitä (kakluuni mainittu):
http://kravattimies.tripod.com/oulu.html
