Voisikohan kyseessä olla Otto Mannisen runo "Vaatimattomuutta", joka alkaa säkein: "Kukapa kokkona tohti/ kohota päivää kohti?". Runossa käytetään kotkan vanhempaa synonyymiä "kokko". Alunperin runo on julkaistu Otto Mannisen teoksessa 'Säkeitä' (1905). Sittemmin runo on ollut mukana myös uudemmissa kokoomateoksissa Otto Mannisen tuotannosta, esimerkiksi teoksessa 'Kiveen uursi. Otto Mannisen valitut runot' (WSOY, 2022).
Hei, Kyseinen tarina on tuttu myös minulle (en voi tarkistaa, onko tämä nimenomianen löytämäni versio, koska meillä ei ole kirjaa kokoelmissa). Kyseessä voisi olla Lukutunnin kirja. 2 : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (Valistus, 1963).Kirja sisältää mm. tarinan Kesäpäivän säilöminen : Pirkko Karpin mukaan.
Kyllä, aiemmin kotikoneellakin luetut sähköiset aikakauslehdet ovat siirtyneet eMagz-palvelusta E-kirjasto-sovellukseen. Uusi E-kirjasto toimii ikävä kyllä alkuvaiheessa vain mobiililaitteilla. Voit ladata E-kirjasto-sovelluksen omalle älypuhelimellesi tai tabletillesi laitteen sovelluskaupasta. Täältä löydät kaikki Keski-kirjastojen tarjoamat e-aineistot ja ohjeet niiden käyttöön: E-aineistot | Keski-FinnaVoit kysyä neuvoa uuden E-kirjasto-sovelluksen käyttöön myös omasta kirjastostasi.
Suosituksia sarjakuvatyyppisistä kirjoista: Amores, Eva: Karsein viikko ikinä -sarjaCopeland, Sam: Sami muuttuu kanaksi, Sami muuttuu hirmuliskoksi, Sami muuttuu mammutiksiLazar, Ralph: Maanantai : rosvojen luola (Megamylläkkä-sarjan aloitusosa)Pichon, Liz: Tom Gates -sarja Pohjola, Mike: Maailman hauskin -sarjaReynolds, Aaron: Rex Dexter ja älyttömän kuolleet eläimet (sarjan aloitusosa)Rodkey, Geoff: Tapperin kaksoset -sarjaSuosituksia etsivä- ja seikkailukirjoista:Bagge, Tapani: Aavehevosen arvoitus (Apassit-sarjan aloitusosa)Brallier, Max: Maailman viimeiset tyypit -sarjaHorst, Jørn Lier: Operaatio Myrskypilvi (Etsiväkaksikko-sarjan aloitusosa)Nurmi, Maarit: Aarteen jäljillä (Etsiväkaverit-sarjan aloitusosa)Paretskoi, Jyri:...
Havaintosi voi hyvinkin pitää paikkansa, vaikka itse en ole sellaista pannut merkille. En ole kieliopin asiantuntija, mutta kävin tutkimassa Kielitoimiston ohjepankkia. Sieltä ei löytynyt suoraan aiheeseen liittyvää ohjetta tai sääntöä, etteikö ja-sanaa voisi tällaisessa yhteydessä käyttää, tai sitten asia on hyvin tulkinnanvarainen.Kielitoimiston ohjepankki sanoo ja-sanasta näin: "Sana ja on lisäystä ilmaiseva rinnastuskonjunktio, joka yhdistää toisiinsa samassa tehtävässä toimivia sanoja, sanan osia, lauseita tai lauseen osia.---Toisaalta ja on myös löyhemmin kytkevä pikkusana (partikkeli), joka sitoo asian edellä olevaan kokonaisuuteen: se ilmaisee esimerkiksi puheenaiheen jatkumista. Tällöin peräkkäiset lauseet tai sanat eivät ole...
Erisnimen ja yleisnimen ero on tosiaan joskus häilyvä. Taivaankappaleista puhuttaessa voidaan kuitenkin sanoa Maapallon (tai Maan), Kuun ja Auringon olevan isolla alkukirjaimella kirjoitettavia erisnimiä tähtitieteellisinä termeinä. Sen sijaan yleiskielen sanoina ne kirjoitetaan pienellä. Ehkä esimerkit selventävät eroa:Yöllä taivaalla näkyi kuu, mutta nyt jo aurinko paistaa.Planeettamme Maapallo kiertää tähteään, eli Aurinkoa.Tämän lisäksi tähtitieteessäkin voidaan puhua muista taivaankappaleista, jolloin kyse ei ole erisnimistä, esimerkiksi Jupiterin kuut.Esimerkkejä voinee keksiä myös tähtitieteen ulkopuolelta. Onko esimerkiksi helvetti paikan erisnimi, tai joulupukki henkilöhahmon nimi? Näissäkin vastaus riippuu kontekstista.Lähteet:...
Saat uuden kirjastokortin käymällä jossakin HelMet-kirjastossa ja todistamalla henkilöllisyytesi kuvallisella henkilötodistuksella. Uusi kortti maksaa 3€. Kadonnut kortti kannattaa kuolettaa välittömästi soittamalla numeroon 09-310 85309.
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimikirja arvelee nimen voineen kehittyä sukunimeksi alkujaan henkilökohtaisesta lisänimestä, esim. wanha Antti. Taustalla voi olla myös Vanha-alkuinen paikannimi.
Kyllä, kirjastoissa on asiakaskäytössä nettikoneita, myös tulosteita on mahdollisuus saada.
Tietokoneiden käyttö on ilmaista, mutta niiden varaamiseen ja käyttöön tarvitaan kirjastokortti ja salasana. Salasanan saat kirjastosta, ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaasi.
Käyttö on mahdollista myös ilman kirjastokorttia. Asiakaspalvelusta on mahdollista saada kertakäyttöiset tunnukset kirjautumiseen. Hollolassa ja Lahdessa käyttäjän tulee tällöin henkilöllisyyden varmistamiseksi esittää kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Kaikkien keräilykohteiden hinta määrittyy markkinoilla eli kysynnän ja tarjonnan mukaan, eikä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta voi mitään tarkempia tietoja tarjota. Kannattaa olla yhteydessä alan järjestöihin ja kauppiaisiin, joilla on ajankohtaista tietoa kohteiden tarjonnasta ja kysynnästä ja likimääräisestä hintatasosta. Hyvä lähtökohta on Setelit.com:n linkkisivu http://www.setelit.com/?p=linkit.
Alla muutama kirja, jonka nimessä on 100 ja joissa aiheena tai nimessä on mietelmät, elämä, ajatelmat tms. Alin kirja lienee liian uusi. Vanhemmat kirjat eivät enää ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa.
- Sisäinen kauneus : 100 tapaa saavuttaa sisäinen rauha ja mielentyyneys / Elaine St. James (1998)
- Helpota elämääsi : 100 tapaa nauttia elämästä luopumalla turhista asioista / Elaine St. James (1997)
- 100 ways to simplify your life / Joyce Meyer (2008)
Alla olevien linkkien kautta voit tarkistaa, näyttääkö kirja tutulta:
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1796077
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1443393
https://www.amazon.com/100-Ways-Simplify-Your-Life/dp/1455538116
Voi olla, että mikään näistä ei ole...
Helmet-kirjastokorttisi tunnusluku on vain omassa tiedossasi. Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, voit saada uuden käyttämällä kirjautumissivulta löytyvää tunnusluvun palautustoimintoa. Alla lisää tietoa ja linkki palautustoimintoon:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Muussa tapauksessa saat uuden tunnusluvun käymällä jossakin Helmet-kirjastossa. Ota kirjastokortti ja kuvallinen, virallinen henkilökortti mukaan.
Eduskunnan kirjaston kokoelmista löytyy tämä kirja vuodelta 1986.
Nykyajan suuret oikeusjärjestelmät : Jälkimmäinen nide
Les grands systèmes de droit contemporains, 8 éd
Kirja
David, René ; Mattila, Heikki E. S. ; Ehr-Soon Tay, Alice ; Kamenka, Eugene
Suomen lakimiesliiton kustannus 1986.
Sekä tuoreempi julkaisu:
Oikeuden maailma : näkökulmia oikeuskulttuureihin
Kirja
Tamm, Ditlev ; Letto-Vanamo, Pia
Suomalainen Lakimiesyhdistys 2015
Kirjat myös kaukolainattavissa lähikirjaston kautta.
Uusimman aivotutkimuksen löydösten mukaan erilaiset kirkkaan valon mielikuvat potilailla, jotka ovat olleet kuolemaisillaan, johtuvat aivojen fysikaalisista muutoksista eivätkä siten ole riippuvaisia uskonnollisista tulkinnoista. Valon tulkitseminen uskonnollisesti edellyttää siis ennakkokäsitystä siitä, että kirkas valo ja jumala tai taivas liittyvät jotenkin toisiinsa. Kaikilla ihmisillä tällaista ennakkokäsitystä ei ole, mutta se ei siis todennäköisesti estä heitä kokemasta valon kirjastumista. Ilmiön tutkimus on käytännössä varsin vaikeata, koska asiaa voidaan tiedustella varsin pieneltä ihmisjoukolta (useimmiten ihminen kuolee eikä ole enää kertomassa mitään).
Heikki Poroila
Kehitysvammaliitto tuntee parhaiten vammaisten oikeudet. Sähköpostiosoite sinne on kvl (ät) kvl.fi.
Kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän palvelujensa järjestämistä koskevia keskeisimpiä lakeja on koottu tälle verkkosivulle: https://verneri.net/yleis/lait
Vaikka Yrjö Kokon teos Pessi ja Illusia onkin alunperin ilmestynyt jo vuonna 1944, siitä on ilmestynyt ainakin lyhennetty lastenpainos myös vuonna 1963. Ehdottaisin tätä kirjaa, koska se sisältää tarinan jokisimpukasta, joka kehittelee sisälleen imaisemastaan Illusia-keijun kyyneleestä helmen. Tosin en löytänyt kirjasta mainitsemaasi jokihelmisimpukan tieteellistä nimeä. Monissa muissa kirjan tarinoissa niiden päähenkilöistä - siis eläimistä ja kasveista - kylläkin käytetään tieteellisiä nimiä.
Pessin ja Illusian saatavuuden Helmet-kirjastoista voit tarkistaa täältä: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spessi%20ja%20illusia__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Pasilan kirjavarastossa on avoimet ovet 12.9. - 12.12. 2018...
Asiasanalla "liikuntasosiologia" löytyy kirjallisuutta liikunnan yhteiskunnallisesta vaikutuksesta. Alla muutama Vaskin verkkokirjaston hausta poimittu teos:
Nelimarikka, Kirsi & Kauppinen, Tapani. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (2007)
Kauravaara, Kati. Mitä sitten, jos ei liikuta? : etnografinen tutkimus nuorista miehistä. Jyvaskylä: Likes-tutkimuskeskus (2013)
Zacheus, Tuomas. Kaupunkilaisten liikunta ikäpolvittain : turkulaisten liikuntatottumukset 2000-luvun alussa. Turun yliopisto (2003)
Vehmas, Hanna. Liikuntamatkalla Suomessa : vapaa-ajan valintoja jälkimodernissa yhteiskunnassa. Jyväskylän yliopisto (2009)
Berg, Päivi & Kokkonen, Marja....
Helmet-kirjastojen asiakkailla on käytössä Ebsco Masterfile Elite -artikkelitietokanta. Osan artikkeleista voi lukea kokotekstinä, osa on vain viitetietoina, eli itse artikkelia ei pääse lukemaan, vain tiedot siitä näkyvät. Osan artikkeleista saa näkyviin kirjautumalla kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla Helmetin omiin tietoihin.
Jos artikkelin saa näkyviin, on se mahdollista myös kopioida ja tulostaa.
Alla tietoa Helmet-kirjastojen asiakkaiden käytössä olevista tietokannoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat
Sibelius-Akatemian kirjastossa selviteltiin asiaa. Tällaista ilmaisua ei heidän lähteistään kuitenkaan löytynyt. Joidenkin keskustelupalstojen perusteella arveltiin, että kyse olisi tenorin äänen hajoamisesta ylärekisterissä. Ilmaisu saattaa myös viitata pilkallisesti kohdehenkilön älyllisten lahjojen vähyyteen. ”Testa”-alkuiset ilmaisut ilmeisesti viittaavat italian kielessä juuri henkilön henkisiin ominaisuuksiin, enemmän tai vähemmän ivallisesti. Mutta varmuutta merkityksestä ei näiden tietojen perusteella saatu.
Olisiko jollakulla italian kielen taitajalla enemmän tietoa?
