1990-luvun Nyhjää tyhjästä -improvisaatiovideota ei ole Eeposkirjastoissa. Sitä on muutamassa kirjastossa videokasettina eri puolilla Suomea ja DVD-muodossa Taideyliopistossa Helsingissä. Sijainnit löytyvät Finna-hakupalvelusta:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=nyhj%C3%A4%C3%A4+tyhj%C3%A4st%C3%A4+h%C3%A4llstr%C3%B6m&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FVideo%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Voit kysyä videota kaukolainaan omasta lähikirjastostasi.
Kirjan osan kopiointi yksityiseen käyttöön, kuten omaan opiskeluun, on sallittua. Voit siis kopioida nuo sivut itsellesi, mutta et saa levittää niitä eteenpäin.
Espoon kaupunginkirjastossa voit kopioida 20 sivua maksutta, jonka jälkeen hinta on 40 senttiä/sivu. Henkilökunta ei kopioi kirjan osiota puolestasi, vaan sinun tulee tehdä se itse.
Kysyin asiaa Helsingin yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen oppiaineesta. Heidän käsityksensä on, että valitsijamiehellä on oikeus äänestää, miten hyväksi näkee. Näin ei kuitenkaan tapahdu, koska siinä ei olisi järkeä valitsijamiehen oman poliittisen tulevaisuuden vuoksi.
Kyseessä voisi olla Leena Laulajaisen Loikkeliinin lokikirja. Kansikuva ja juonikuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audc336c4b-5f64-44c3-9418-6….
Luonnossa vaatekoi elelee lintujen ja muiden eläinten pesissä. Siellä koin toukat syövät eläinten irronneita karvoja ja höyheniä, kuivunutta verta ja hyönteisten jämiä.
Lähde:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaatekoi
Pentti Haanpään novellissa Kaiken vanhan kohtalo (1948) Antti Maa pohtii kristinuskoa järjen valossa. ”Vanha saarnamies” toistaa Antille novellissa useaan kertaan: ”Järki on peto, järki on peto.”
Pentti Haanpään parhaat (Into, 2018, ss. 275 – 280)
Jose Martin koottu tuotanto löytyy julkaistuna, myös verkossa, http://www.josemarti.cu/obras-edicion-critica/. Runoutta voi tutkia siellä, http://www.josemarti.cu/obras-escogidas/?cPublicacion=poesia&cPublicaci….
Selailin runoja, mutta en tunnistanut niistä sellaista, joka kuvaisi Santiago de Cubaa, mutta ehkä tarkempi tutkiminen voi tuoda muita tuloksia. Käännöksinä löysin runoja myös, mutta niistäkään en löytänyt, https://www.best-poems.net/jos-mart/poems.html ja https://allpoetry.com/Jose-Marti.
Suomessa Jose Martin tuotantoa löytyy erityisesti yliopistokirjastoista yllä mainittuja koottujen teosten osia,https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…, ja runot Ismaelillo ; Versos...
Helmet-kirjastojen toimipaikat, joissa on mahdollista käyttää levykeasemaa, löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjaston tiloissa käytettävä levykeasema näyttää olevan käytettävissä Malmin, Malminkartanon ja Pasilan kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malmin_kirjasto/Palve…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malminkartanon_kirjas…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palv…
Vuosikausia jatkuneet lumettomat ovat varmasti vaikuttaneet ainakin Etelä-Suomessa elävien kirjailijoiden kokemusmaailmaan ja näin myös kirjojen aiheisiin. Mutta kyllä hiihtämiseen littyviä teoksia silti löytyy. Suosittelisin tässä kohtaa Kirjasampoa. Voit hakea Kirjasammosta eri hakusanoilla ja selailla kiinnostavalta vaikuttavia teoksia.
Kannattaa hakea näillä hakusanoilla erikseen: hiihto, mäkihyppy, hiihtäminen. Jos hakutuloksia on enemmän kuin 10 kappaletta, niin saat loput hakutulokset näkymään painamalla "Lataa lisää tuloksia"-painiketta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hiihto
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/m%C3%A4kihyppy
Hei!
Slovakiassa puhutaan siis slovakkia. Asiantuntevan vastauksen kielten nimistä saat nimineuvonnan kysymyslomakkeella. https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/nimineuvonnan_kysymyslomake
Hei,
Nisäkkäillä on paksu iho, jossa on enemmän tai vähemmän karvapeitettä lukuun ottamatta muurahaiskäpyä, mutta senkin suomumaiset levyt ovat alkujaan kehittyneet karvapeitteestä. Valailla ja delfiineillä on karvapeitettä sikiöaikana, mutta karvoitus kuitenkin häviää lähes kokonaan sikiö- ja poikasvaiheen jälkeen. Myös siilien ja piikkisikojen piikit ovat suuria ulomman karvapeitteen karvoja, joihin on muodostunut kova pintakerros.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karvoitus
Lomonosovin posliinitehtaasta on kirjoitettu englanninkielinen historiikki: Galina Agarkova, 250 years of lomonosov porcelain manufacture St. Petersburg : 1744-1994 (1994). Kirjan saa lainaan mm. Vaara-kirjastoista:
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.201024
Vuonna 2011 museokeskus Vapriikissa Tampereelle oli esillä Lomonosovin posliinia, ja Vapriikin sivuilta löytyy tietoa aiheesta:
http://vapriikki.fi/ei-kategoriaa/minullako-lomonosovin-posliinia/
Keräämiäsi viinipulloja on lukuisia värejä, mutta mitään listausta emme valitettavasti onnistuneet löytämään.
Voisikohan kyseessä olla Laila Kohosen kirja Linnavuoren Joho? Lisätietoa esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audba11602-a9bf-4d5b-8fe5-3….
"Powdered peanut butter" on tuote, jossa maapähkinät on paahdettu ja niistä on puristettu pois suurin osa niiden sisältämästä rasvasta ennen kuin ne on jauhettu. Varsinaiseen maapähkinävoihin verrattuna sen energiasisältö on siis pienempi. Jauheeseen on saatettu lisätä sokeria ja suolaa. Jauhetta voidaan käyttää sellaisenaan esim. smoothiehin tai leivontaan, tai siitä voidaan vettä lisäämällä tehdä levitettä.
Lähde: Consumer reports -sivusto: https://www.consumerreports.org/healthy-snacks/is-powdered-peanut-butte…
Suomeksi osumia näyttää löytyvän hakusanalla "maapähkinävoijauhe".
Kirsi Vainio-Korhonen on käsitellyt Jacobina Charlotta Munsterhjelmin päiväkirjaa teoksessa Suomen herttuattaren arvoitus: suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta (Edita, 2009). Siihen sisältyy luku Nuoren tytön maailma - Jacobina Charlotta Munsterhjelmin (1786-1842) päiväkirja. 1800-luvun aatelistyttöjen elämää tarkastelee myös Vainio-Korhosen tutkimus Sofie Munsterhjelmin aika: aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa (SKS, 2012).
Suomalaisnaisten päiväkirjoista kertovia teoksia on useita, mutta ne eivät välttämättä kohdennu 1800-luvulle tai säätyläistyttöihin:
Anna Makkonen: Sinulle: romaani joka ei uskalla sanoa nimeään tai nainen, kapina, kirjoitus ja historia, eli mitä tapahtui kun tämän kirjan tekijä sai käsiinsä erään...
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Finnan verkkosivuilta löytyy tieto kirjastoista, joiden aineistot Finnassa on: https://www.finna.fi/Content/organisations
Tätä et toki kysynyt mutta tietoa siitä, ketkä kirjastot ovat ehkä liittymässä ja ketkä eivät, ei ole saatavilla.
Kirjastot.fi:stä löytyy luettelo kirjastoista ja kirjastokimpoista: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-consortium
Sieltä voi halutessaan katsoa kirjastokimpat, jotka Finnaa käyttävät. Kirjastokimpat ja kirjastot päättävät itse palvelun, jonne oman verkkokirjaston liittävät.
Finnan kehittämisestä vastaa Kansalliskirjasto, heiltä voi toki tiedustella asiaa: https://finna.fi/Feedback/Home.
Nuottikokoelmassa Laula kanssamme : joulu on taas : 120 kaikkien aikojen joululaulua (1992; ISBN 951-757-237-9) on Tonttu-laulun sovittajaksi merkitty Olli Ahvenlahti. Myös alalaidan kustannustiedot täsmäävät: Fazer / 1978.
Laulukokoelmaa on Lapin kirjastojen kokoelmissa.
Varmasti voi, mutta se vaatii tietosia muutoksia asenteessa. Ainakin jos on uskomista amerikkalaisiin deittisivustoihin, joilla moni näyttää kyselevän samaa. Esim. theadultman.com tai Datingmetrics.com
